http://www.otakantaa.fi/yhteenveto/mite ... hdotuksesi
Ihan tasapainoiselta vaikuttaa minusta.
otakantaa.fi -yhteenveto valmistui
Re: otakantaa.fi -yhteenveto valmistui
Aika surkuhupaisaa luettavaa. Joissakin kohtaa nauratti ihan tosissaan. Ajatelkaa nyt, kun suomenkieliset alkaisivat opettelemaan riikinruotsia, niin surut murteellisine surukielineen olisivat tosiaan vaikeuksissa: voisi ihan oikeasti olla vaikeuksia saada palvelua omalla äidinkielellä!
Re: otakantaa.fi -yhteenveto valmistui
Koonti oli asiallinen hiukan puolueellisella tavalla. Siitä puuttuivat viestien jakauma (kuinka moni kirjoittajista kannatti täysin vapaata kielivalintaa, taisi olla yli 80%), kaikki asiat oli painotettu tavalla, joka jätti tunteen, että vastausten jakauma olisi ollut aivan toinen ja erilaisia opetuskokeiluja oli tarjottu runsaasti. Annetut kysymykset siis rajasivat ja suuntasivat yhteenvedon pois todellisesta palautteesta.
Koonti sisälsi aika vähän kommentteja:
yleistä
- Keskusteluun osallistujat olivat varsin yksimielisiä siitä, että motivaatio-ongelmat ovat suurin este ruotsinkielen oppimiselle. Sen sijaan motivaatio-ongelmien syyt ja seuraukset jakoivat huomattavasti keskustelijoiden näkökantoja. (Lukijalle jää tässä tunne tasaisesta jakautumisesta)
- Osa keskustelijoista näki, että kotimaisuuden hyödyntäminen ruotsin kielen opetuksessa voisi lisätä opiskelumotivaatioita. (Tosi harva)
- Osa keskustelijoista puolestaan argumentoi, että motivoivampaa olisi opettaa ruotsia vieraana kielenä ja painottaa opetuksessa riikinruotsia. (Tosi harva)
- Useassa kommentissa toivottiin ruotsin opiskelun muuttamista joko kokonaan tai osittain vapaaehtoiseksi. (Valtaosassa)
- Tapauskohtaista vapaaehtoisuutta ruotsin opiskelussa perusteltiin seuraavin argumentein. (Esimerkiksi oma viestini päätyi tähän lokeroon, koska kritisoin pakkoa, mutten sanonut vastustavani sitä.)
- Lisäksi ehdotettiin pakollisten kurssien määrän vähentämistä tai opiskelun vapaaehtoisuutta tietyn minimiopetuksen jälkeen.
- Julkishallinnon kielitaitovaatimusten merkitys ruotsin kielen opiskelun motivaatiolle jakoi keskustelijoiden mielipiteet. Niitä pidettiin sekä motivaatiota lisäävinä että merkityksettöminä motivaation kannalta tai jopa opiskelumotivaatiota heikentävinä. (Taas ikään kuin kyse olisi 50/50-tilanteesta)
- Muutamissa kommenteissa ehdotettiin, että historianopetuksesta voisi ammentaa lisämotivaatiota ruotsin kielen opiskeluun.
- Monet keskustelijat kiinnittävät huomiota ”pakkoruotsi” termiin ja totesivat termin itsessään vaikuttavan ruotsin kieltä koskevaan asenneilmapiiriin ja opiskelumotivaatioihin. (Useimmat keskustelijat kyllä selkeästi kokivat ruotsin olevan "pakkoruotsia" - eli "monet", on tässä kyllä väärä valinta.)
aloitusikä
- Keskustelussa otettiin kantaa ruotsin kielen opetuksen aloittamisen ajankohtaan. Useassa kommentissa ehdotettiin ruotsin opetuksen aikaistamista, mikäli osaamistasoa halutaan parantaa. Toisaalta ehdotettiin myös aloitusajankohdan myöhäistämistä jopa ammatillisen koulutuksen vaiheeseen.
- Kaksikielisiä kouluja tai koululuokkia ehdotettiin useissa keskustelupuheenvuoroissa. Kevyempänä versiona ehdotettiin myös yhteistyötä ja ystävyystoimintaa suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä. (On todella vaikea rakentaa ystävyyskoulujärjestelmää, kun suhde on 4-96)
- Kieliopiskelun motivaation, aloittamisajankohdan ja vapaaehtoisuuden vs. pakollisuuden ohella myös opetusmenetelmät ja -materiaalit herättivät verrattain vilkasta kommentointia keskustelussa. (Ei vilkasta)
- Osa keskustelijoista näki ruotsin opiskelun haasteet ensisijaisesti motivaatiokysymyksenä ja itse opetuksen olevan nykyisellään hyvällä tai riittävän hyvällä tasolla.
yleisiä kieltenopetuksen kehittämisen keinoja
- Monet keskustelijat toivoivat, että ruotsin opetus kouluissa olisi entistä käytännönläheisempää ja opetuksen painotus olisi puhutussa kielessä. --- Useissa kommenteissa kaivattiin nykyistä monipuolisempia menetelmiä kielten opetukseen kouluissa. Kannatusta saivat esimerkiksi verkko-opetus ja tutustuminen suomenruotsalaiseen kulttuuriin sekä suggestopedagogiset menetelmät. (Monet? Useat? Esim. 5/180?)
- Lisäksi kielen opetuksen tueksi ehdotettiin kouluvierailuja, vaihto-oppilastoimintaa ja ruotsinkielisiä ystävyysoppilaita.
- Kielikylpymenetelmät nostettiin esiin useissa kommenteissa.
- Muutamissa kommenteissa ehdotettiin ruotsin käyttämistä opetuskielenä ruotsintunneilla. Lisäksi pari keskustelijaa toivoi natiiveja ruotsinpuhujia opettajiksi tai opettajavaihtoja ruotsalaisiin kouluihin.
- Joissakin kommenteissa toivottiin kieliopetuksessa painotettavan riikinruotsia ja riikinruotsalaista opetusmateriaalia.
- Muutamat kirjoittajat nostivat esille kokemuksensa ruotsin oppimateriaaleista ja painottivat ajantasaisten ja laadukkaiden oppimateriaalien merkitystä oppimismotivaation kannalta.
- Opetusmateriaalina toivottiin käytettävän entistä monipuolisemmin myös muita materiaaleja kuin perinteisiä oppikirjoja.
- Keskustelussa nostettiin esiin myös madollisuudet kielen oppimiseen koululuokan ulkopuolella.
virkaruotsi
- Keskustelun toinen osio koski julkishallinnon virkojen lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin osalta. Keskustelijoilta kysyttiin, kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla ja mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta? Jonkin verran keskustelua herätti se, miten kielitaitovaatimukset yleisesti ottaen tulisi ymmärtää.
- Useat keskustelijat ehdottivat, että kielitaitovaatimuksista luovuttaisiin joko kokonaan tai esimerkiksi alueilla, joilla ei asu juurikaan ruotsinkielistä väestöä. (Tässä sana useat on oikea.)
- Alueellisia kielitaitovaatimuksia kannattavat keskustelijat toivoivat, että kielitaitovaatimukset säilytettäisiin vain tietyillä alueilla tai kunnissa, jossa ruotsinkieliset muodostavat määrällisesti merkittävän osan väestöstä.
- Yleisten kielitaitovaatimusten sijaan kommenteissa ehdotettiin myös, että vaatimus ruotsinkielen taidosta rajautuisi tarkemmin vain tiettyihin tehtäviin.
- Muutamat keskustelijat nostivat esiin työelämän ja työnantajan roolin ruotsin kielen kielitaidon ylläpitämisen kannalta.
- Kuten ruotsin kielen kouluopiskelun suhteen, myös julkishallinnon ja työelämän suhteen motivaation nähtiin olevan keskeinen tekijä sekä kielen oppimisen ja käytön suhteen.
- Ratkaisuna motivaatio-ongelmiin ehdotettiin mm. tasojärjestelmää ja kielilisiä.
Ilmeisesti ruotsinopet eivät olleet itse aktivoituneet laatimaan viestejä - tätä hiukan ihmettelen. Oli siellä muutamia tilaustöiltä maistuvia pitempiä kirjoituksia.
Periaatteessa joku on siis puurtanut saadakseen kirjavista viesteistä siistin koonnin, mutta palautteen henki ei tule tässä näkyviin. Ehkä tässä muodossa palaute ei aiheuta niin paljon pahaa mieltä pakon puoltajissa kuin varsinaisten kommenttien lukeminen.
Koonti sisälsi aika vähän kommentteja:
yleistä
- Keskusteluun osallistujat olivat varsin yksimielisiä siitä, että motivaatio-ongelmat ovat suurin este ruotsinkielen oppimiselle. Sen sijaan motivaatio-ongelmien syyt ja seuraukset jakoivat huomattavasti keskustelijoiden näkökantoja. (Lukijalle jää tässä tunne tasaisesta jakautumisesta)
- Osa keskustelijoista näki, että kotimaisuuden hyödyntäminen ruotsin kielen opetuksessa voisi lisätä opiskelumotivaatioita. (Tosi harva)
- Osa keskustelijoista puolestaan argumentoi, että motivoivampaa olisi opettaa ruotsia vieraana kielenä ja painottaa opetuksessa riikinruotsia. (Tosi harva)
- Useassa kommentissa toivottiin ruotsin opiskelun muuttamista joko kokonaan tai osittain vapaaehtoiseksi. (Valtaosassa)
- Tapauskohtaista vapaaehtoisuutta ruotsin opiskelussa perusteltiin seuraavin argumentein. (Esimerkiksi oma viestini päätyi tähän lokeroon, koska kritisoin pakkoa, mutten sanonut vastustavani sitä.)
- Lisäksi ehdotettiin pakollisten kurssien määrän vähentämistä tai opiskelun vapaaehtoisuutta tietyn minimiopetuksen jälkeen.
- Julkishallinnon kielitaitovaatimusten merkitys ruotsin kielen opiskelun motivaatiolle jakoi keskustelijoiden mielipiteet. Niitä pidettiin sekä motivaatiota lisäävinä että merkityksettöminä motivaation kannalta tai jopa opiskelumotivaatiota heikentävinä. (Taas ikään kuin kyse olisi 50/50-tilanteesta)
- Muutamissa kommenteissa ehdotettiin, että historianopetuksesta voisi ammentaa lisämotivaatiota ruotsin kielen opiskeluun.
- Monet keskustelijat kiinnittävät huomiota ”pakkoruotsi” termiin ja totesivat termin itsessään vaikuttavan ruotsin kieltä koskevaan asenneilmapiiriin ja opiskelumotivaatioihin. (Useimmat keskustelijat kyllä selkeästi kokivat ruotsin olevan "pakkoruotsia" - eli "monet", on tässä kyllä väärä valinta.)
aloitusikä
- Keskustelussa otettiin kantaa ruotsin kielen opetuksen aloittamisen ajankohtaan. Useassa kommentissa ehdotettiin ruotsin opetuksen aikaistamista, mikäli osaamistasoa halutaan parantaa. Toisaalta ehdotettiin myös aloitusajankohdan myöhäistämistä jopa ammatillisen koulutuksen vaiheeseen.
- Kaksikielisiä kouluja tai koululuokkia ehdotettiin useissa keskustelupuheenvuoroissa. Kevyempänä versiona ehdotettiin myös yhteistyötä ja ystävyystoimintaa suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä. (On todella vaikea rakentaa ystävyyskoulujärjestelmää, kun suhde on 4-96)
- Kieliopiskelun motivaation, aloittamisajankohdan ja vapaaehtoisuuden vs. pakollisuuden ohella myös opetusmenetelmät ja -materiaalit herättivät verrattain vilkasta kommentointia keskustelussa. (Ei vilkasta)
- Osa keskustelijoista näki ruotsin opiskelun haasteet ensisijaisesti motivaatiokysymyksenä ja itse opetuksen olevan nykyisellään hyvällä tai riittävän hyvällä tasolla.
yleisiä kieltenopetuksen kehittämisen keinoja
- Monet keskustelijat toivoivat, että ruotsin opetus kouluissa olisi entistä käytännönläheisempää ja opetuksen painotus olisi puhutussa kielessä. --- Useissa kommenteissa kaivattiin nykyistä monipuolisempia menetelmiä kielten opetukseen kouluissa. Kannatusta saivat esimerkiksi verkko-opetus ja tutustuminen suomenruotsalaiseen kulttuuriin sekä suggestopedagogiset menetelmät. (Monet? Useat? Esim. 5/180?)
- Lisäksi kielen opetuksen tueksi ehdotettiin kouluvierailuja, vaihto-oppilastoimintaa ja ruotsinkielisiä ystävyysoppilaita.
- Kielikylpymenetelmät nostettiin esiin useissa kommenteissa.
- Muutamissa kommenteissa ehdotettiin ruotsin käyttämistä opetuskielenä ruotsintunneilla. Lisäksi pari keskustelijaa toivoi natiiveja ruotsinpuhujia opettajiksi tai opettajavaihtoja ruotsalaisiin kouluihin.
- Joissakin kommenteissa toivottiin kieliopetuksessa painotettavan riikinruotsia ja riikinruotsalaista opetusmateriaalia.
- Muutamat kirjoittajat nostivat esille kokemuksensa ruotsin oppimateriaaleista ja painottivat ajantasaisten ja laadukkaiden oppimateriaalien merkitystä oppimismotivaation kannalta.
- Opetusmateriaalina toivottiin käytettävän entistä monipuolisemmin myös muita materiaaleja kuin perinteisiä oppikirjoja.
- Keskustelussa nostettiin esiin myös madollisuudet kielen oppimiseen koululuokan ulkopuolella.
virkaruotsi
- Keskustelun toinen osio koski julkishallinnon virkojen lakisääteisiä kielitaitovaatimuksia ruotsin osalta. Keskustelijoilta kysyttiin, kerrotaanko kielitaitovaatimuksista riittävästi eri koulutusasteilla ja mikä merkitys kielitaitovaatimuksilla on ruotsin kielen oppimisen motivaation kannalta? Jonkin verran keskustelua herätti se, miten kielitaitovaatimukset yleisesti ottaen tulisi ymmärtää.
- Useat keskustelijat ehdottivat, että kielitaitovaatimuksista luovuttaisiin joko kokonaan tai esimerkiksi alueilla, joilla ei asu juurikaan ruotsinkielistä väestöä. (Tässä sana useat on oikea.)
- Alueellisia kielitaitovaatimuksia kannattavat keskustelijat toivoivat, että kielitaitovaatimukset säilytettäisiin vain tietyillä alueilla tai kunnissa, jossa ruotsinkieliset muodostavat määrällisesti merkittävän osan väestöstä.
- Yleisten kielitaitovaatimusten sijaan kommenteissa ehdotettiin myös, että vaatimus ruotsinkielen taidosta rajautuisi tarkemmin vain tiettyihin tehtäviin.
- Muutamat keskustelijat nostivat esiin työelämän ja työnantajan roolin ruotsin kielen kielitaidon ylläpitämisen kannalta.
- Kuten ruotsin kielen kouluopiskelun suhteen, myös julkishallinnon ja työelämän suhteen motivaation nähtiin olevan keskeinen tekijä sekä kielen oppimisen ja käytön suhteen.
- Ratkaisuna motivaatio-ongelmiin ehdotettiin mm. tasojärjestelmää ja kielilisiä.
Ilmeisesti ruotsinopet eivät olleet itse aktivoituneet laatimaan viestejä - tätä hiukan ihmettelen. Oli siellä muutamia tilaustöiltä maistuvia pitempiä kirjoituksia.
Periaatteessa joku on siis puurtanut saadakseen kirjavista viesteistä siistin koonnin, mutta palautteen henki ei tule tässä näkyviin. Ehkä tässä muodossa palaute ei aiheuta niin paljon pahaa mieltä pakon puoltajissa kuin varsinaisten kommenttien lukeminen.
Re: otakantaa.fi -yhteenveto valmistui
Samaa mieltä, että yhteenvetoon olisi kuulunut jokin maininta viestien jakaumasta, vaikka sivuston tarkoitus lieneekin ennemmin kerätä mahdollisimman paljon ideoita kuin toimia neuvoa antavana äänestyksenä.