vapaakielivalinta.fi

TK kirjoitti:Miten pakkoruotsi-kysymys olisi ratkaistavissa?

Demokratian toimiessa tuota ei tarvitsisi kysyä

TK: Miten pakkoruotsi-kysymys olisi ratkaistavissa?

Ehkäpä järjestäytynyt kansalaistottelemattomuus, netin lisäksi koko Suomen kattava ilmaislehtien välissä jaettava (toistuva?) tietoisku.
Toistuva sen takia että tavallisen ihmisen täytyy "nähdä mainos" 11 kertaa, ennenkuin menee kaaliin; jos minä heräsin kielikeskusteluun vasta viime marraskuussa, niin olettaisin, että on vielä paljon ihmisiä, jotka eivät vieläkään tiedosta sitä että surut kulkevat ohituskaistaa.

Mikä olisi se avainlause/mainos/tietoisku, joka toistettuna menisi ihmisten kaaliin niin, että ihmiset havahtuisivat huomaamaan, että Suomi ei ole kaksikielinen maa eikä pakkoruotsissa ole mitään mieltä?

TK!
Riitely tai kielikeskustelu jatkui sukulaisteni kanssa kiihkeänä tänään...... ensin hellittivät sen verran että sanoivat että antaa niiden itä-suomalaisten muuttua ryssäksi eli suomeksi tämä tarkoittaa sitä että saavat halutessaan lukea venäjää pakkoruotsin sijaan.
No en hellittänyt "otetta" ja otin täältä "löytämäni esimerkin, eli kysyin sukulaisiltani millä alueilla Suomessa asuu suruja.
Eli mielessäni oli se vapaan kielivalinnan kielialuekartta, ja sain heidät ainakin hetkeksi ymmärtämään, että ruotsia puhutaan VAIN rannikolla.
Sain nämä pari sitkeää vanhempaa henkilöä myöntämään että pakkoruotsi on turhaa suuressa osassa maata... en vielä saanut heitä myöntymään että se on turhaa koko maassa.
Vedin samaan syssyyn minulle tärkeän nuorten koulutuksen, joka ei saisi tyssätä tuohon ruotsinkieleen...
Bla blaa... sain heidät ymmärtämään, joten vedin siihen vielä että voisivat harkita äänestävänsä jotakin muuta kuin RKP!!!!!!!!!!!!, mutta eipä mennyt läpi - vielä.

Eli vastauksena sanoisin, että tuo kielikartta oli kaikkein paras ase, mutta olenhan itsekin nähnyt sen moneen kertaan, vaan eipä ollut uponnut.
Mitenkä olisi, jos kartalla painotettaisiin suomenkielisiä alueita?

Kielikartta on hyvä ja iskevä ase --ja niitä on monia erilaisia.
Esim. tämä osoittaa, että meillä kunnioitetaan vähemmistöjä,
saamen kielen hallintoalue pohjoisessa.. silti saamen kieli ei ole pakollinen kaikille.
Ruotsinkieliset käyttävät härskisti hyväkseen meidän hyväntahtoisuuttamme..
ja RKP vaatii pakkoruotsia ja ruotsin kieltä koko maahan.
Heillä on paha asenneongelma, siksi en tunne mitään tunnontuskaa enkä pelkää "loukata" heitä.
Prkl,. loukkaantukoot! Minua loukkaa tämä pakkoruotsisimputus!

http://www.kielipolitiikka.fi/

Tuollainen Hannu Jussin mainitsema "koko Suomen kattava ilmaislehtien välissä jaettava (toistuva?) tietoisku" olisi helpoin ja varmin tapa jakaa tietoa. Tiedon tulisi olla helposti lähestyttävissä ja omaksuttavissa.

Tilannehan on edelleen tälläkin hetkellä se, että on karkeasti jaoteltuna kolmenlaisia suomalaisia: 1. vapaan kielivalinnan kannattajia, 2. ruotsinkielisiä/-mielisiä, 3. sellaisia, joille asia on yhdentekevä, koska heillä ei ole tietoa asioiden todellisesta tilasta tai he ovat vain oppiineet massiivisen propagandan takia olemaan kyseenalaistamatta "itsestään selvää" järjestelmää.

Näitä tietämättömiä pitäisi pystyä lähestyä laajasti ja toistuvasti. Siellä tulee olemaan paljon vastustusta tyyliin "en minä mikään persu/rasisti/venäläinen halua olla", siksi asiat pitäisikin selittää ajatuksia herättävällä tavalla. Tietoiskut lehtien välissä voisivat selittää asioita kansalaisille uudella tavalla. Ei vain "pois pakkoruotsi", vaan esim:

-"Suomen valtio on määrätty poliittisten päätösten tuloksena kaksikieliseksi, mutta tämän ei pitäisi tarkoittaa, että kaikkien kansalaisten tulisi olla kaksikielisiä."

-"Eivätkö yksikielisesti suomenkieliset olisi riittäviä sellaisenaan?"

-"Oletko huomannut, että itse olisit kaksikielinen tai että kaksikielisyys kuuluisi identitettiisi, kuten poliitikot väittävät?"

-"Oletko tietoinen, että Suomessa vallitsee suhteettoman paljon virka- ja tutkintokieltoja ruotsia osaamattomille huolimatta siitä onko ruotsin kielen taito oleellista kyseisessä virassa tai tutkinnossa. Suomenkielisiä, maahanmuuttajia ja muita kielivähemmistöjä ei voida enää käskeä istumaan bussin perällä!"

-"5%:n vähemmistön palvelut voidaan turvata omalla kielellä, vaikka suomenkielisille annettaisiin oikeus opiskella ruotsin tilalla muita kieliä."

Siis, muutamia ajattelemaan pistäviä lauseita ihmisten silmille huomiotaherättävällä tavalla toistuvasti. Samoissa tietoiskuissa voisi levittää tietoa Vapaa kielivalinta ry:n olemassaolosta. Siitäkään ei kovin moni tiedä. Taidamme itseasiassa olla kaikki täällä keskustelemassa

Kielikartta on paljonpuhuva kuva. Yksi kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa, mutta joitakin sanojakin tarvittaneen horroksessa olevien suomalaisten herättämiseksi. Pakkoruotsittajien propaganda on ollut tehokasta, useimmat suomalaiset nukkuvat ruususen unta, eivätkä tunne likaisen pakkoruotsituksen irvokkaita ja häijyjä piirteitä.

Pakkoruotsin markkinointi on todellakin toiminut hyvin. Kuinka murtaa illuusio kaksikielisestä Suomesta?
Minua suututtaa eniten esim. lukioon "pyrkiessä" surujen matalammat keskiarvot sekä tieto erilaisista arvostelutavoista... pakolliset kielikokeet jne.
Koska tässäkin on kyse tiedon levittämisestä, aloittaisin ehkä artikkelisarjalla (tietopaketilla) Länsi-Väylässä ja muissa laajalevikkisissä paikallislehdissä.
Hyvä markkinointi toimii kuten Arabian ja naistenlehtien välinen symbioosi - ihmiset jopa keräävät tehdasvalmisteisia astioita. Toinen meille pakotettu on Suomen ruotsinkieli = yleissivistys
O.K. markkinointi maksaa, kuten ruotsalaiset ovat osoittaneet. Itse toisin esille Suomen supersankareita, jotka ovat pärjänneet kotimaassa ja maailmalla - ihan suomalaisena.
Jatkokertomustyyppinen tunteikas (?) sivistävä (!) tietosarja (suomalaisia tarinoita) saattaisi toimia - KARTTOJEN kanssa.

.... Kunhan möläyttelen.....

Ideoita on, rahaa ja sponsoreita kaivattaisiin. Pilapiirtäjien toivoisi myös kantavan kortensa kekoon ja tarttuvan rohkeasti pakkoruotsi-aiheisiin.

Sees kirjoitti: Mutta yhden huutokeskustelun olen käynyt - siis minä en huutanut ja voitte olla varma, että asetin sanani kauniisti. Opin siitä, että asia on aivan hirvittävän tunnepitoinen eikä ole keskusteluin ratkaistavissa.

Tuo silmille tuleminen on kyllä mielenkiintoinen piirre näissä joissakin tosiuskovaisissa. Kuvio menee jotenkin tälleen:

1. Yritetään saada keskustelukumppani nyökyttelemään niille "koodisanoille" joita keskustelussa käytetään -- joskus se provo menee jopa aika kierosti tyyliin "etkös olekin kateellinen minulle kun minulla kaksi kieltä jne"
2. Kun en mene mukana liturgiseen keskusteluun, yritetään ensin juntata "no mutta Suomi on kaksikielinen maa", "olemme Pohjoismaa eikä sille voi mitään", "suomenruotsalaiset ovat uhreja koska X, älä ole julma"
3. Jos näitä edelleen kyseenalaistaa, taktiikka kovenee -- alkaa tulla niitä henkilökohtaisuuksiin menemisiä jotka ovat aika absurdeja.
4. Jos jaksaa edelleen ihan rauhallisesti, systemaattisesti käydä asioita läpi (mikä voi olla joidenkin kanssa todella hankalaa koska mitään järkevän keskustelun periaatetta heillä ei ole koska ideana on olla dogmaattinen, ei keskustella), sieltä pinnan alta tulee tosiaan silmille se poikkeuksellisen ylimielinen, likipitäen rasistinen ihminen, jonka omalle erityisyyden tunteelle se ruotsi on niin tärkeä, että jos ei ole samassa veneessä, niin siitä voi sitten olla lähes mitä tahansa mieltä... juuri tämä vaihe on joskus niin kovin paljastava myös näissä ulkokultaisissa itäruotsalaisissa...

Eero Nevalainen kirjoitti:Jos jaksaa edelleen ihan rauhallisesti, systemaattisesti käydä asioita läpi ---

Saattaa päästä jopa siihen, ettei pakollinen ruotsi ole heidän mielestään oleellista MUTTA missään nimessä ei myönnetä, että ruotsinkielisillä olisi vastuuta pakollisen ruotsin olemassaolosta. Heillä on vankkumaton käsitys, että RKP ja Folktinget yrittävät vain puolustaa ruotsinkielisten uhattuja oikeuksia, perustuslakioikeuksia, vähemmistöoikeuksia.

Jos heille osoittaa tilanteen järjettömyyttä (EN:n moitteet, etukäteen tilattu hallitusohjelman kieliosuus, suomenkielisten tuntijaon julkistus Folktingetissä, galluppien kuoliaaksivaikeneminen, ...), he saattavat myöntää, että vaikea sitä on ymmärtää - mutta he uskovat, että taustalla on järkevien suomalaispoliitikkojen ymmärrys realiteeteista (Norden, Venäjä, historia, kulttuuri), joista kansa ei juuri mitään ymmärrä.

Ruotsinkieliseltä voi tulla kipakka komennus, että menepä vaikuttamaan puolueeseesi. Ikään kuin suomenkielisillä myös kielipuolueita, jotka ajaisivat suomen kielen ja suomenkielisten kielikoulutuksen asiaa.