Vantaalla puhutaan yli sataa erilaista kieltä äidinkielinä. Onko tämä realistinen lähtökohta väittää Vantaan olevan "kaksikielinen" kaupunki? Vantaan 200 000:n asukkaan väestöstä vain 2,9% on ruotsinkielisiä (siis todellisuudessa kaksikielisiä, jotka puhuvat sujuvasti suomea). Venäjänkielisiä Vantaalla on 2,3% väestöstä.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/ ... idinkielta
Vantaa on kuin Suomi pienoiskoossa. Siitä voi hyvin tehdä päätelmiä Suomen "kaksikielisyydestä" ja pakkoruotsin tarpeesta.
Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Mielestäni tämä pakottaa uusimaan suomalaista kieli-ilmapiiriä nopeasti ja asettaa ruotsin realistisiin mittasuhteisiin.
Tänään hesarin suomen kieltä koskevassa sarjassa kirjoitettiin nuorisokielestä:
Se kielellinen maailma, jossa suomalaiset nykyisin elävät, on paljon monimuotoisempi ja moniarvoisempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Nuorisotalon keskusteluissa kuulee suomen lisäksi muun muassa venäjää, somalia ja arabiaa sekä tietysti englantia.
Englantikaan ei ole nuorille yksi ainoa kieli, vaan ääntämyksellä on väliä. Brittiaksentilla voidaan ilmaista sarkasmia ja ironiaa, katuenglannilla taas rentoa asennoitumista.
Eri kielten lisäksi nuoret hyödyntävät suomen eri kielimuotoja, kuten murteellisia ilmauksia ja sanoja. Huoliteltuun yleiskieleen nuoret voivat puolestaan siirtyä vaikkapa silloin, kun he vastustavat tai ironisoivat aikuisten määräyksiä tai toimia.
Samankaltaisissa tilanteissa maahanmuuttajavanhempien lapset taas saattavat käyttää vierasta aksenttia. Näille nuorille, jotka itse ääntävät suomea täysin ensikielisten tavoin, vieraalla aksentilla lausuttu suomi on yksi tapa kaiuttaa aikuisten puhetta sekä leikitellä ja asettua erilaisiin rooleihin.
Vaikka slangi on nuorten oma kielimuoto, myös sen käytössä on vaihtelua. Eri-ikäiset ja erilaisiin ryhmiin kuuluvat nuoret suosivat eri slangisanoja. Slangi voi välillä myös vaihtua yleiskieleen: joihinkin tilanteisiin sopii jepa, toisiin taas loistava.
Tässä on kuvattu ne elävät kielimuodot, jotka nuorten puheessa näkyvät: maahanmuuttajien kielet, suomen murteet, slangi, yleiskieli, aksentit. Missä on "toinen kotimainen"? Tässä näkyy, mikä on ruotsin todellinen rooli ei-ruotsinkielisten arjessa, sitä ei ole.
Tänään hesarin suomen kieltä koskevassa sarjassa kirjoitettiin nuorisokielestä:
Se kielellinen maailma, jossa suomalaiset nykyisin elävät, on paljon monimuotoisempi ja moniarvoisempi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Nuorisotalon keskusteluissa kuulee suomen lisäksi muun muassa venäjää, somalia ja arabiaa sekä tietysti englantia.
Englantikaan ei ole nuorille yksi ainoa kieli, vaan ääntämyksellä on väliä. Brittiaksentilla voidaan ilmaista sarkasmia ja ironiaa, katuenglannilla taas rentoa asennoitumista.
Eri kielten lisäksi nuoret hyödyntävät suomen eri kielimuotoja, kuten murteellisia ilmauksia ja sanoja. Huoliteltuun yleiskieleen nuoret voivat puolestaan siirtyä vaikkapa silloin, kun he vastustavat tai ironisoivat aikuisten määräyksiä tai toimia.
Samankaltaisissa tilanteissa maahanmuuttajavanhempien lapset taas saattavat käyttää vierasta aksenttia. Näille nuorille, jotka itse ääntävät suomea täysin ensikielisten tavoin, vieraalla aksentilla lausuttu suomi on yksi tapa kaiuttaa aikuisten puhetta sekä leikitellä ja asettua erilaisiin rooleihin.
Vaikka slangi on nuorten oma kielimuoto, myös sen käytössä on vaihtelua. Eri-ikäiset ja erilaisiin ryhmiin kuuluvat nuoret suosivat eri slangisanoja. Slangi voi välillä myös vaihtua yleiskieleen: joihinkin tilanteisiin sopii jepa, toisiin taas loistava.
Tässä on kuvattu ne elävät kielimuodot, jotka nuorten puheessa näkyvät: maahanmuuttajien kielet, suomen murteet, slangi, yleiskieli, aksentit. Missä on "toinen kotimainen"? Tässä näkyy, mikä on ruotsin todellinen rooli ei-ruotsinkielisten arjessa, sitä ei ole.
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Ja koko Suomessa kohta sama homma..
Loogista olisi tehdä ruotsista alueellinen vähemmistökieli Pohjanmaalle ja
antaa muille kunnille MAHDOLLISUUS tarjota venäjänkielisille ja ruotsinkielisille omakielisiä palveluja.-
Muuten meillä on ihmisoikeuskriisi edessä..
"Suomen kahdestakymmenestä asukasluvultaan suurimmasta kunnasta vain kuudessa on enemmän ruotsinkielisiä
kuin venäjää äidinkielenään puhuvia."
http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_ ... 8_001.html
http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_ ... 1.html?s=2
http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_ ... 01_001.gif
Loogista olisi tehdä ruotsista alueellinen vähemmistökieli Pohjanmaalle ja
antaa muille kunnille MAHDOLLISUUS tarjota venäjänkielisille ja ruotsinkielisille omakielisiä palveluja.-
Muuten meillä on ihmisoikeuskriisi edessä..
"Suomen kahdestakymmenestä asukasluvultaan suurimmasta kunnasta vain kuudessa on enemmän ruotsinkielisiä
kuin venäjää äidinkielenään puhuvia."
http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_ ... 8_001.html
http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_ ... 1.html?s=2
http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_ ... 01_001.gif
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Kielikartta kertoo hetkessä, että pakkoruotsille ei Suomessa ole tarvetta eikä käyttöä.
http://www.vapaakielivalinta.fi/pdf/Len ... iseksi.pdf
http://www.vapaakielivalinta.fi/pdf/Len ... iseksi.pdf
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Se on Vantaalla, Helsingissä. Mutta mualla on aina se yksikiellisyys. Ei Kuopion alueella paljon ulkomaalaiset, mikä on harmi.
Mutta eilen olin katsonut JIM tv.ssa oli ruokaohjelmaa,m joka oli juontanut Nicolas Thieulon, joka muutti 10 vuotiaana Ranskasta Suomeen, ja on oma ravintolla, mutta sekin on Helsingissä.
Ohjelmassa oli Ranskan ruokaa, viiniä ja kulttuuria, tykkäisin paljon.
Toivon kovasti että Suomi kansainvällisyy, ja keskieuroopalaista kulttuuria tulee koko maahaan, myös Savoon. Itse haluan täällä kuunnella kadulla muitakin kieliä kun pelkästään suomea, ja tietysty viinia pitää myydä ruokakauppoissa niin kun kaikessa keskieuroopalaisessa maissa. Viinikuuluu ruokaan kanssa, se on ruokajuoma, ja on tosi tyhmä että edelleen viinin takia pitää käydä Alkossa. Niin, toivon että Suomesta tulee keskieuroopalainen maa, täälä kuuluvat keslieuroopalaiset ja etelä kielet, ei ruotsia.
Kielilaki toivosin samaa kun Sveitsissa tai Beneluxin maissa,eli ruotsi pois ja ranskaa tilalle.
Mutta eilen olin katsonut JIM tv.ssa oli ruokaohjelmaa,m joka oli juontanut Nicolas Thieulon, joka muutti 10 vuotiaana Ranskasta Suomeen, ja on oma ravintolla, mutta sekin on Helsingissä.
Ohjelmassa oli Ranskan ruokaa, viiniä ja kulttuuria, tykkäisin paljon.
Toivon kovasti että Suomi kansainvällisyy, ja keskieuroopalaista kulttuuria tulee koko maahaan, myös Savoon. Itse haluan täällä kuunnella kadulla muitakin kieliä kun pelkästään suomea, ja tietysty viinia pitää myydä ruokakauppoissa niin kun kaikessa keskieuroopalaisessa maissa. Viinikuuluu ruokaan kanssa, se on ruokajuoma, ja on tosi tyhmä että edelleen viinin takia pitää käydä Alkossa. Niin, toivon että Suomesta tulee keskieuroopalainen maa, täälä kuuluvat keslieuroopalaiset ja etelä kielet, ei ruotsia.
Kielilaki toivosin samaa kun Sveitsissa tai Beneluxin maissa,eli ruotsi pois ja ranskaa tilalle.
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Minullaolitäällä vieraat Ranskasta ja Belgiasta.
Ja Belgiassa noin kolmois osaa puhuu ranskaa, ja Sveitsissa ovat 3 viralliset kielet, ja ranskanopiskelu kuulema alkaa 3 luokalla. Sammoin Canadassa on ranska virallinen kieli, ja Luxemburg. Mutta kun kävelee Kuopiossa, ei saa palvelua ranskankielellä missään!!!
Lähes kaikki suomalaiset jotka osavat hyvin ranskaa, asuvat vaan Helsingissä, etelä Suomessa, mutta pohjois Savossa ei.
Pahimmat ummikot ovat vanhukset, yli 60 vuotiaat. Olin vähän kokeilut kauppoissa, ravintoloissa,mistä voi saada palvelua ranskankielellä. Ei missään.
Paikkakunnassa AINOA!!, joka puhuu sujuvasti ranskaa, on yksi luterilainen pastori.
Miksi hallitukselle ei haitta sellainen kielitaidottomuus ja osamattomuus kun Savossa?
Minulla on paremmat kokemukset Tsekin Prahasta, missä keskustassa saa palvelua ranskan kielellä lähes jokaisessa kaupassa, ja monissa ravintoloissa!! Praha on monikiellinen ja monikulttuurinen ja paljon ulkomaalaiset siellä töissä!
Sammoin Saksan Stuttgart, joka on etelä Saksaa, Ranskan rajalla, niin sielläkin moni puhuu ranskaa, ja vanhemmatkin ihmiset.
Pohjois Savo on mahdottomasti yksikiellinen, monokulttuurinen paikka, ja minä haluan muuttosta. Mutta mitä voi tehdä? Mistä johtuu että kaikessa keskieuroopalaisissa kaupungeissa Saksassa, Tsekinmaassa, Belgiassa, Svetsissa, saa puhua ranskaa ja saa palvelua omalla kielellä. Mutta Kuopion seusulla ei ja ei. Tilanne ei muuttanut, vaikka täällä asun 2 vuotta. Jopa Lapissa!!!, on parempi tilanne, ja esim. hotelli Ivalossa, hoteli manager puhuu ranskaa! Joka Ivalossa!! Mutta ei Kuopiossa, eikä edes hoteleissa, kuten Rauhalahti!! Olin tehnyt tutkimus viime aikoinaja eilen.
Mitä hallitus halua tehdä että suomalaisten romaanisten kielten taito paranee? Ei kukaan puolue puhunut siitä! Ei kukaan politiikko tämä nostanut esille! Sama on italian ja espanjan kielen kanssa. Helsingissä tilanne parempi.
Ja Belgiassa noin kolmois osaa puhuu ranskaa, ja Sveitsissa ovat 3 viralliset kielet, ja ranskanopiskelu kuulema alkaa 3 luokalla. Sammoin Canadassa on ranska virallinen kieli, ja Luxemburg. Mutta kun kävelee Kuopiossa, ei saa palvelua ranskankielellä missään!!!
Lähes kaikki suomalaiset jotka osavat hyvin ranskaa, asuvat vaan Helsingissä, etelä Suomessa, mutta pohjois Savossa ei.
Pahimmat ummikot ovat vanhukset, yli 60 vuotiaat. Olin vähän kokeilut kauppoissa, ravintoloissa,mistä voi saada palvelua ranskankielellä. Ei missään.
Paikkakunnassa AINOA!!, joka puhuu sujuvasti ranskaa, on yksi luterilainen pastori.
Miksi hallitukselle ei haitta sellainen kielitaidottomuus ja osamattomuus kun Savossa?
Minulla on paremmat kokemukset Tsekin Prahasta, missä keskustassa saa palvelua ranskan kielellä lähes jokaisessa kaupassa, ja monissa ravintoloissa!! Praha on monikiellinen ja monikulttuurinen ja paljon ulkomaalaiset siellä töissä!
Sammoin Saksan Stuttgart, joka on etelä Saksaa, Ranskan rajalla, niin sielläkin moni puhuu ranskaa, ja vanhemmatkin ihmiset.
Pohjois Savo on mahdottomasti yksikiellinen, monokulttuurinen paikka, ja minä haluan muuttosta. Mutta mitä voi tehdä? Mistä johtuu että kaikessa keskieuroopalaisissa kaupungeissa Saksassa, Tsekinmaassa, Belgiassa, Svetsissa, saa puhua ranskaa ja saa palvelua omalla kielellä. Mutta Kuopion seusulla ei ja ei. Tilanne ei muuttanut, vaikka täällä asun 2 vuotta. Jopa Lapissa!!!, on parempi tilanne, ja esim. hotelli Ivalossa, hoteli manager puhuu ranskaa! Joka Ivalossa!! Mutta ei Kuopiossa, eikä edes hoteleissa, kuten Rauhalahti!! Olin tehnyt tutkimus viime aikoinaja eilen.
Mitä hallitus halua tehdä että suomalaisten romaanisten kielten taito paranee? Ei kukaan puolue puhunut siitä! Ei kukaan politiikko tämä nostanut esille! Sama on italian ja espanjan kielen kanssa. Helsingissä tilanne parempi.
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Miksi täällä on niin hiljaista? Kirjoitin eilen,enkä saanut vieläkin vastausta! Toivon että Suomi toimisi kun Sveitsi ja olisi monikiellinen ja monikulttuurinen.
Pienet paikkakunnat Savossa ovat erittäin monokulttuuriset.
Esim,. kun etsin täällä ystävä joka puhusi sujuvasti ranskaa, ja olisi kiinnostusta ranskalaista historiaa ja kulttuuria kohtaan, niin sellaista en saa Savossa vaikka etsin joka päivää myös fb kautta.
Tunnen muutamat suomalaiset jotka ovat opiskeleet ranskan filologiaa, ja asuneet Ranskassa, mutta kaikki asuvat Helsingissä, mitä on minulle yli 400km matkaa.
Voidaan puhua puhelimessa tai netin kautta, mutta etsin myös jonkun, joka voi tulla vierailulle, jolla on aikaa, ja voidaan puhua keskiaikaisesta Ranskan historiasta, katarismista, gnosticismista ja ranskaksi. En saa mistään täällä sellaista kaveria.
Työttömiä, joilla on aikaa, he ovat kun suorastaan metsäläiset, ei mitään harrastukset ei kulttuuria eikä kielitaitoa. Tunnen Suomessa asuvat ranskalaiset, taas kaikki vaan Helsingissä ja yksi kaveri asuu Hyvinkällä mitä on kans yli 400km minulle matkaa.
Mistä saa ranskaa puhuvan kaverin Kuopion seudulla?Olin etsinut jo 2 vuotta ja tulos on 0.
Tämä forumpitää olla ei vaan ruotsia vastaan, mutta vertailutuki meille, jotka emme puhu ruotsia eikä suomea äidinkielellä, eli Expatille. On surullista kun ulkona ei voi puhua omalla kielellä eikä missään kuule omaa kieli ja niin pitkä aikaa.Vaan joskus talvella olivat ranskalaiset opiskelijat Kuopion Savoniassa käymässä viikko, se oli ainoaa kun kävin kaupunkilla heidän kanssa viihteella. Sit seuraava talvi minulla luvattu työpaikka Lapissa koska vaan Ivaloon tulevat turistit Ranskasta ja Saariselalle.
Savo on niin mahdottomasti MONOKULTTUURINEN että koen täälläyksinäysyytä ja masentaa.
Keskustella voi van netin kautta tai puhelimitse, mutta etsin kaverin jonka kanssa voi olla kotona ja puhua "face to face" , sellainen joka osaa hyvin ranskaa ja kiinnostaa historiaa. Mistä sellaisen voi täällä löytää?
Pienet paikkakunnat Savossa ovat erittäin monokulttuuriset.
Esim,. kun etsin täällä ystävä joka puhusi sujuvasti ranskaa, ja olisi kiinnostusta ranskalaista historiaa ja kulttuuria kohtaan, niin sellaista en saa Savossa vaikka etsin joka päivää myös fb kautta.
Tunnen muutamat suomalaiset jotka ovat opiskeleet ranskan filologiaa, ja asuneet Ranskassa, mutta kaikki asuvat Helsingissä, mitä on minulle yli 400km matkaa.
Voidaan puhua puhelimessa tai netin kautta, mutta etsin myös jonkun, joka voi tulla vierailulle, jolla on aikaa, ja voidaan puhua keskiaikaisesta Ranskan historiasta, katarismista, gnosticismista ja ranskaksi. En saa mistään täällä sellaista kaveria.
Työttömiä, joilla on aikaa, he ovat kun suorastaan metsäläiset, ei mitään harrastukset ei kulttuuria eikä kielitaitoa. Tunnen Suomessa asuvat ranskalaiset, taas kaikki vaan Helsingissä ja yksi kaveri asuu Hyvinkällä mitä on kans yli 400km minulle matkaa.
Mistä saa ranskaa puhuvan kaverin Kuopion seudulla?Olin etsinut jo 2 vuotta ja tulos on 0.
Tämä forumpitää olla ei vaan ruotsia vastaan, mutta vertailutuki meille, jotka emme puhu ruotsia eikä suomea äidinkielellä, eli Expatille. On surullista kun ulkona ei voi puhua omalla kielellä eikä missään kuule omaa kieli ja niin pitkä aikaa.Vaan joskus talvella olivat ranskalaiset opiskelijat Kuopion Savoniassa käymässä viikko, se oli ainoaa kun kävin kaupunkilla heidän kanssa viihteella. Sit seuraava talvi minulla luvattu työpaikka Lapissa koska vaan Ivaloon tulevat turistit Ranskasta ja Saariselalle.
Savo on niin mahdottomasti MONOKULTTUURINEN että koen täälläyksinäysyytä ja masentaa.
Keskustella voi van netin kautta tai puhelimitse, mutta etsin kaverin jonka kanssa voi olla kotona ja puhua "face to face" , sellainen joka osaa hyvin ranskaa ja kiinnostaa historiaa. Mistä sellaisen voi täällä löytää?
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Inger, meidän aikajänteemme ovat niin erilaisia. Sinä tarvitsisit ranskaa puhuvia savolaisia nyt, mutta vaikka tekisimme parhaamme, saat niitä koulusta vasta parinkymmenen vuoden kuluttua 
Jos kielivaliinta olisi vapaa, niin tietysti kaikkialla Suomessa olisi ranskaa lukeneita (ehkä sellainen 20% ikäluokasta) ja heistä ainakin yksi kymmenestä jatkaisi ranskan ylläpitoa vielä aikuisenakin ja haluaisi käyttää ranskaansa myös Suomessa.
Keskiajasta kiinnostuneita Suomessa lienee joissakin historiaharrastajissa. He eivät ehkä puhu ranskaa, mutta heidän joukossaan voisi ainakin välillä pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin, juhlia keskiaikaisin menoin. Historiaharrastajien parissa ranskankielisyys on arvostettua, puhuihan suuri osa aatelia ja kuninkaalliset pohjoisessa ja Venäjälläkin ranskaa.
Arvostan sitä, että haluat jakaa näillä palstoilla tuntojasi siitä, miten yksinäistä ja hankalaa on maailmankieliä puhuvilla Suomessa, kun kieliopintomme on viritetty vain kahden pohjoisen pikkukielen taitamiseen. Toivoisin, että moni muukin kielivähemmistöjen edustaja nostaisi äänensä kertoakseen, että Suomeen tarvittaisiin vapaampaa kieltenopetusta.
Hiljaista täällä on ehkä siksi, että olemme vielä kesäterässä - kesähän jatkuu - eikä mediassakaan ole nostettu esiin näitä kieliasioita kuin korkeintaan sivulauseissa.
Kielellisen rikkauden rinnalla kukoistavat myös erilaiset uskonnot. Miksi gnostilaisuus on tullut niin lähelle sydäntäsi?
Jos kielivaliinta olisi vapaa, niin tietysti kaikkialla Suomessa olisi ranskaa lukeneita (ehkä sellainen 20% ikäluokasta) ja heistä ainakin yksi kymmenestä jatkaisi ranskan ylläpitoa vielä aikuisenakin ja haluaisi käyttää ranskaansa myös Suomessa.
Keskiajasta kiinnostuneita Suomessa lienee joissakin historiaharrastajissa. He eivät ehkä puhu ranskaa, mutta heidän joukossaan voisi ainakin välillä pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin, juhlia keskiaikaisin menoin. Historiaharrastajien parissa ranskankielisyys on arvostettua, puhuihan suuri osa aatelia ja kuninkaalliset pohjoisessa ja Venäjälläkin ranskaa.
Arvostan sitä, että haluat jakaa näillä palstoilla tuntojasi siitä, miten yksinäistä ja hankalaa on maailmankieliä puhuvilla Suomessa, kun kieliopintomme on viritetty vain kahden pohjoisen pikkukielen taitamiseen. Toivoisin, että moni muukin kielivähemmistöjen edustaja nostaisi äänensä kertoakseen, että Suomeen tarvittaisiin vapaampaa kieltenopetusta.
Hiljaista täällä on ehkä siksi, että olemme vielä kesäterässä - kesähän jatkuu - eikä mediassakaan ole nostettu esiin näitä kieliasioita kuin korkeintaan sivulauseissa.
Kielellisen rikkauden rinnalla kukoistavat myös erilaiset uskonnot. Miksi gnostilaisuus on tullut niin lähelle sydäntäsi?
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Inger, meidän aikajänteemme ovat niin erilaisia. Sinä tarvitsisit ranskaa puhuvia savolaisia nyt, mutta vaikka tekisimme parhaamme, saat niitä koulusta vasta parinkymmenen vuoden kuluttua
Jos kielivalinta olisi vapaa, niin tietysti kaikkialla Suomessa olisi ranskaa lukeneita (ehkä sellainen 20% ikäluokasta) ja heistä ainakin yksi kymmenestä jatkaisi ranskan ylläpitoa vielä aikuisenakin ja haluaisi käyttää ranskaansa myös Suomessa.
Keskiajasta kiinnostuneita Suomessa lienee joissakin historiaharrastajissa. He eivät ehkä puhu ranskaa, mutta heidän joukossaan voisi ainakin välillä pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin, juhlia keskiaikaisin menoin. Historiaharrastajien parissa ranskankielisyys on arvostettua, puhuihan suuri osa aatelia ja kuninkaalliset pohjoisessa ja Venäjälläkin ranskaa.
Arvostan sitä, että haluat jakaa näillä palstoilla tuntojasi siitä, miten yksinäistä ja hankalaa on maailmankieliä puhuvilla Suomessa, kun kieliopintomme on viritetty vain kahden pohjoisen pikkukielen taitamiseen. Toivoisin, että moni muukin kielivähemmistöjen edustaja nostaisi äänensä kertoakseen, että Suomeen tarvittaisiin vapaampaa kieltenopetusta.
Hiljaista täällä on ehkä siksi, että olemme vielä kesäterässä - kesähän jatkuu - eikä mediassakaan ole nostettu esiin näitä kieliasioita kuin korkeintaan sivulauseissa.
Kielellisen rikkauden rinnalla kukoistavat myös erilaiset uskonnot. Miksi gnostilaisuus on tullut niin lähelle sydäntäsi?
Jos kielivalinta olisi vapaa, niin tietysti kaikkialla Suomessa olisi ranskaa lukeneita (ehkä sellainen 20% ikäluokasta) ja heistä ainakin yksi kymmenestä jatkaisi ranskan ylläpitoa vielä aikuisenakin ja haluaisi käyttää ranskaansa myös Suomessa.
Keskiajasta kiinnostuneita Suomessa lienee joissakin historiaharrastajissa. He eivät ehkä puhu ranskaa, mutta heidän joukossaan voisi ainakin välillä pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin, juhlia keskiaikaisin menoin. Historiaharrastajien parissa ranskankielisyys on arvostettua, puhuihan suuri osa aatelia ja kuninkaalliset pohjoisessa ja Venäjälläkin ranskaa.
Arvostan sitä, että haluat jakaa näillä palstoilla tuntojasi siitä, miten yksinäistä ja hankalaa on maailmankieliä puhuvilla Suomessa, kun kieliopintomme on viritetty vain kahden pohjoisen pikkukielen taitamiseen. Toivoisin, että moni muukin kielivähemmistöjen edustaja nostaisi äänensä kertoakseen, että Suomeen tarvittaisiin vapaampaa kieltenopetusta.
Hiljaista täällä on ehkä siksi, että olemme vielä kesäterässä - kesähän jatkuu - eikä mediassakaan ole nostettu esiin näitä kieliasioita kuin korkeintaan sivulauseissa.
Kielellisen rikkauden rinnalla kukoistavat myös erilaiset uskonnot. Miksi gnostilaisuus on tullut niin lähelle sydäntäsi?
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Se on totta. Mutta kieliopiskeluun ei tarvi mennä 20 vuotta. Riittää kun aivan pienet lapset alkavat opiskella varhain iässä ja osaavat pian.
Minulla on kaveri Lyonista, asuu Suomessa Hyvinkällä 5 vuotta, naimisissa suomalaisten kanssa, ja heillä on 5 vuotias lapsi joka puhuu suome ja ranskaa ja HYVIN! ja molemmat. Tyttö on ihan 2 kiellinen, ja puhuu äidin kanssa ranskaa ja isän kanssa suomea.
Monet lapset 2 kielisista perheista puhuvat sujivasti 2 kieliä. Eli, kun kielioppi olisi alkanut vaikka 4 v ikä, niin suomalaiset osasivat jo 14 v iässä kunnolla ranskaa. Lapsi oppii nopeasti.
Ruotsi olisi vapaa valinta ja myös englanti. Jokainen sais opiskella mitä halua, mutta pääasiallisesti Euroopan kieliä, eikä mitään pako ruotsi ja venäjää.
Olisi mukavaa kuula ranskankieltä Savossa, ja siihen ei tarvi mennä 20 vuotta, vaan vaikka 4 vuotta lapsille. Kun lapset oppivat nopeasti. Nykyään kaikki osavat vaan englantia tai ruotsia, mutta ei ranskaa, ei italia,espanjaa, portugal..
Tunnen suomalaiset jotka osavat etelä kieliä mutta kaikki asuvat vaan Helsingissä. Myös ranskan filologia voi opiskella vaan Helsingin tai Jyväskylän yliopistossa, ei mualla.
Minä kanatan etelä kielten TEKOHAS opiskelu jo varhain iässä. 1. luokalla pitää aloittaa lapset opiskella ranskaa, ja ainakin 10 tuntia viikossa. Tai espanjaa,italiaa.
Mutta miksi lapset opiskelevat vasta niin myöhään vasta joku 6 luokalla? Miksi ei voi aloittaa 1.luokalla ja vaikka 10 tuntia viikossa. ???? Kun saavat niin tekokasta opetusta, ei tarte odottaa joku 20 vuotta, mutta riitäisi 2 tai 4 vuotta. Kouluissa ei tarvi olla turhaa liikkuntaa, ja hiihtäminen talvella, ja sen sijan voivat lapset opetella kieliä, ja kunnolla. Myös ruokailuun ei tarvi olla tunti mutta samaa kun työpaikalla 30min, ja koulupäivää 7 tuntia päivässä jo 1.luokasta lähtien , samaa kun aikuisilla työpaivää.
Minulla on kaveri Lyonista, asuu Suomessa Hyvinkällä 5 vuotta, naimisissa suomalaisten kanssa, ja heillä on 5 vuotias lapsi joka puhuu suome ja ranskaa ja HYVIN! ja molemmat. Tyttö on ihan 2 kiellinen, ja puhuu äidin kanssa ranskaa ja isän kanssa suomea.
Monet lapset 2 kielisista perheista puhuvat sujivasti 2 kieliä. Eli, kun kielioppi olisi alkanut vaikka 4 v ikä, niin suomalaiset osasivat jo 14 v iässä kunnolla ranskaa. Lapsi oppii nopeasti.
Ruotsi olisi vapaa valinta ja myös englanti. Jokainen sais opiskella mitä halua, mutta pääasiallisesti Euroopan kieliä, eikä mitään pako ruotsi ja venäjää.
Olisi mukavaa kuula ranskankieltä Savossa, ja siihen ei tarvi mennä 20 vuotta, vaan vaikka 4 vuotta lapsille. Kun lapset oppivat nopeasti. Nykyään kaikki osavat vaan englantia tai ruotsia, mutta ei ranskaa, ei italia,espanjaa, portugal..
Tunnen suomalaiset jotka osavat etelä kieliä mutta kaikki asuvat vaan Helsingissä. Myös ranskan filologia voi opiskella vaan Helsingin tai Jyväskylän yliopistossa, ei mualla.
Minä kanatan etelä kielten TEKOHAS opiskelu jo varhain iässä. 1. luokalla pitää aloittaa lapset opiskella ranskaa, ja ainakin 10 tuntia viikossa. Tai espanjaa,italiaa.
Mutta miksi lapset opiskelevat vasta niin myöhään vasta joku 6 luokalla? Miksi ei voi aloittaa 1.luokalla ja vaikka 10 tuntia viikossa. ???? Kun saavat niin tekokasta opetusta, ei tarte odottaa joku 20 vuotta, mutta riitäisi 2 tai 4 vuotta. Kouluissa ei tarvi olla turhaa liikkuntaa, ja hiihtäminen talvella, ja sen sijan voivat lapset opetella kieliä, ja kunnolla. Myös ruokailuun ei tarvi olla tunti mutta samaa kun työpaikalla 30min, ja koulupäivää 7 tuntia päivässä jo 1.luokasta lähtien , samaa kun aikuisilla työpaivää.
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Tässäkin tapauksessa menisi tästä hetkestä kymmenen vuotta, jotta pääsisit keskustelemaan nelitoistavuotiaiden kanssaInger kirjoitti:--- kieliopiskeluun ei tarvi mennä 20 vuotta --- kun kielioppi olisi alkanut vaikka 4 v ikä, niin suomalaiset osasivat jo 14 v iässä kunnolla ranskaa. --- Miksi ei voi aloittaa 1.luokalla ja vaikka 10 tuntia viikossa.
Epäilen, että se, mitä tarkoitit edellä keskustelulla vaatii hiukan enemmän Siis, jotta sinä saisit aikuisia ranskan kielellä kommunikoivia ystäviä, joudut odottamaan, että vapaan kielivalinnan hengessä kasvaneet lapset kasvavat aikuisiksi. 
Ehdotat kieltä lapselle kymmenen tuntia viikossa - se on lähes sama, minkä kaksikielisessä perheessä kasvava lapsi viettää toista kieltä puhuvan vanhemman kanssa. Kymmenen tuntia kieltä koulumaisessa ympäristössä viikossa on tosi paljon, kun pieni lapsi jaksaa ylipäätään käydä koulua parikymmentä tuntia viikossa ja siinä ovat kaikki elämän kannalta oleelliset oppiaineet. Tuo kaipaamasi intensiteetti saavutetaan vain kielikoulussa, johon valikoituvat erityisesti kieliin suuntautuneet lapset/perheet ja silloin kyse on opetuksesta osin vieraalla kielellä.
Useimmille lapsille ei ole mitään syytä opettaa kieliä näin painokkaasti, sillä heidän kehityksessään monet muut asiat ovat ajankohtaisempia. Suomen kouluissa on erinomaiset oppimistulokset juuri siksi, että annamme lapsille tilaa olla lapsia ja annamme myös esim. matemaattiselle kehitykselle tilaa. Tietysti osa vanhemmista haluaisi, että heidän lapsillaan olisi heti koulun alusta kymmenen tuntia matematiikkaa ja toinen mokoma fysiikkakemiaa, jotta luonnontieteellinen kehitys alkaisi riittävän varhain - mutta ehkä kyse tulee aina olemaan poikkeustapauksista.
Oletko muuten itse kokeillut, miten oma kielitaitosi suomi/englanti kehittyisi, jos tosiaan antaisin noille kielille nyt kymmenen tuntia viikossa kullekin. Aikuisena pystyisit sen tekemään itse käyttäen apuna valmiita materiaaleja kirjastosta, työväenopistosta sekä ystäviä, satunnaisia kanssakulkijoita, näitä nettisivuja. Olethan suomen kielellä jo näin taitava nettikirjoittelija, kirjoitat hyvin.
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Olin itse aloittanut opinnot suomen kielen noin 30 vuotiaana, ja opiskelin suomea noin juuri ne 10 tuntia viikossa. Ja nyt 40 vuotiaana on aika hyvät tulokset, vaikka olin aloittanut vanhana.
Mutta kun lapset opittelisivat ranskaa, italiaa, espanjaa ja vaikka saksaa, 10 tuntia viikossa, 4 vuotiaasta lähtien, niin kun olisivat 14 vuotiaat , taso olisi jo natiivi.
Olisi hyvää kasvattaa suomalisista lapsista euroopalaiset, jotka haliltisivat keskieuroopan kieliä, ja Suomesta olisi keskieuroopa, kannattaan Sveitsin mallia.
Tai vaikka Belgian. Noin kolmois osaa Belgialaisista puhuu sujuvasti ranskaa, ja Belgiassa saa kaikki palvelut Ranskan kielellä.
Myös Suomen eduskuntaan on saattava kansanedustajat, joiden äidinkieli olisi ranska tai saksa, tai espanja, ja olisivat ajaneet Suomen euroopalaistuminen. Siihen ei kuuluis vaan kieli, mutta myös kulttuuri. Esim.viini pitää olla saattavailla ruokakauppoissa kun mualla Euroopassa, eikä vaan Alkossaa. Olin itse monille tahoille kirjoittanut että viini on ruokajuoma ja viini kuuluu ruokakauppoihin, niin kun Ranskassa ja mualla.
Ensiksi kielipolitiikka, sitten ruoka ja juomakultuuri ja sit kulttuuri.
Kaikki kulttuuritapahtumat keski Suomessa tapahtuu vaan suomen tai englannin kielellä.
Artistit jotka vaikka laulavat ranskan kielillä, ei Suomessa kuulu. Esim. Mylene Farmer, Jean Louis Aubert, Renaud Séchan, Francis Cabrel..ja monet muut kuuluisat ranskankielliset artistit ei koskaan kutsuttu Suomeen! Ja Suomen Isols ja muut laulukilpailut tapahtuu aina vaan suomeki ja englanniksi. On tehtävä muutos. Itse olin opiskelut suomea ja keskiikäisena, ja se on vaikeampaa. Kun nuori aloittaa vaikka 4 vuotiaana, osaa natiivi tasolla.
Muuten suomalisesta julkkiksista osaa ranskaa natiivi tasolla Helena Petäjistö ja Alexander Stubb.
Mutta kun lapset opittelisivat ranskaa, italiaa, espanjaa ja vaikka saksaa, 10 tuntia viikossa, 4 vuotiaasta lähtien, niin kun olisivat 14 vuotiaat , taso olisi jo natiivi.
Olisi hyvää kasvattaa suomalisista lapsista euroopalaiset, jotka haliltisivat keskieuroopan kieliä, ja Suomesta olisi keskieuroopa, kannattaan Sveitsin mallia.
Tai vaikka Belgian. Noin kolmois osaa Belgialaisista puhuu sujuvasti ranskaa, ja Belgiassa saa kaikki palvelut Ranskan kielellä.
Myös Suomen eduskuntaan on saattava kansanedustajat, joiden äidinkieli olisi ranska tai saksa, tai espanja, ja olisivat ajaneet Suomen euroopalaistuminen. Siihen ei kuuluis vaan kieli, mutta myös kulttuuri. Esim.viini pitää olla saattavailla ruokakauppoissa kun mualla Euroopassa, eikä vaan Alkossaa. Olin itse monille tahoille kirjoittanut että viini on ruokajuoma ja viini kuuluu ruokakauppoihin, niin kun Ranskassa ja mualla.
Ensiksi kielipolitiikka, sitten ruoka ja juomakultuuri ja sit kulttuuri.
Kaikki kulttuuritapahtumat keski Suomessa tapahtuu vaan suomen tai englannin kielellä.
Artistit jotka vaikka laulavat ranskan kielillä, ei Suomessa kuulu. Esim. Mylene Farmer, Jean Louis Aubert, Renaud Séchan, Francis Cabrel..ja monet muut kuuluisat ranskankielliset artistit ei koskaan kutsuttu Suomeen! Ja Suomen Isols ja muut laulukilpailut tapahtuu aina vaan suomeki ja englanniksi. On tehtävä muutos. Itse olin opiskelut suomea ja keskiikäisena, ja se on vaikeampaa. Kun nuori aloittaa vaikka 4 vuotiaana, osaa natiivi tasolla.
Muuten suomalisesta julkkiksista osaa ranskaa natiivi tasolla Helena Petäjistö ja Alexander Stubb.
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Kyllä - mutta kymmenen tuntia viikossa ranskaa/saksaa/espanjaa/venäjää/ruotsia/... sopii vain osalle lapsista. Tämähän tarkoittaisi nykyisten koulupäivien päälle kaksituntisen "kielikoulussa" joka päivä. Se olisi melkoinen taloudellinen satsaus kieliin ja nostaisi noin 30-40% koulutusmenoja lukijaa kohden. Ehkä tulevaisuudessa löytyy yksityisiä kielikouluja musiikkikoulujen tapaan, jotka tarjoavat tällaista kielikylpyä maksua vastaan, mutta kaikille lapsille ei vieraiden kielten voimakas vyörytys sovi. Osalle lapsista on annettava tilaa kehittää ihan vain äidinkieltä ja mieluiten englantia avaimeksi maailmaan. Lapset kehittyvät kielellisesti kovin eri tahtiin.Inger kirjoitti:lapset opittelisivat ranskaa, italiaa, espanjaa ja vaikka saksaa, 10 tuntia viikossa, 4 vuotiaasta lähtien, niin kun olisivat 14 vuotiaat, taso olisi jo natiivi
-
Eero Nevalainen
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Ja pitää myös muistaa, että koulussa äidinkielinen koulutus on myös arvo sinänsä, ainakin minulle. En oikein osaa ymmärtää vanhempia jotka pistävät lapsensa periaatteesta esimerkiksi ruotsinkieliseen kouluun, koska suomenkielisen peruskoulutuksen aikaan saaminen oli aikanaan niin valtavan kovan työn takana...
Re: Vantaalla yli 100 erilaista äidinkieltä
Minulla ei valitettävästi ole lapsia. Kun olisi, he olisivat luultavasti jo aikuiset, sen verran minulla on ikä, ettämonet minun koulukaverit ovat jopa mummoja. Kun saa lapsi vaikka 18 vuotiaana, ja lapsi saa taas lasta, niin monet 40 vuotiaat etelässä ovat jo mummot.
Mutta totta on että ku minulla olisi lasta, halusin että osaa nimenömään ranskaa, eli minun kieli! Suomi olisi meidän tapauksessa isän kieli. Mutta minulla on Hyvinkällä1 kaveri Lyonista ja mies on suomalainen, ja 5 vuotias lapsi osaa ranskaa ja suomea! Äidin kanssa puhuu ranskaa ja isän kanssa suomea. Se on oikein hyvää! Ja kun 2 kielisista perheesta lapsi puhuu 2 kieliä ihan alusta asti. 5 vuotias oppii tosi nopeasti myös ääntämään. Esim. 40 vuotias ranskalainen kun puhuu suomea, puhuu aina kun ranskalainen, mutta 5 vuotias puhuu ranskaa kun ranskalainen ja suomea kun suomalainen! Kaksikiellisyys on lahja, se on aivan ihana! Minä ja minun naiskaveri Lyonista joka on namisissa suomalaisen kanssa,puhumme suomea virheellisesti ja murtaen.Olemme molemmat keskiiässä tullut Suomeen, mutta hänen 5 v lapsi puhuu suomea kun natiivi ja meidän kanssa ranskaa kun natiivi. Nyt harmittaa että minulla ei ole lapsia. Kun aloittaa kieliopiskelua vaikka 30 v iässä, ei oppi koskaan natiivitasolla, ainakin ei ranskalainen suomea, joka on meille vaikea ääntää ja puhua. Mutta lapsi joka opetelee ihan vauvasta asti, on eri asiaa. Siksi kannatan sen "kielikylpy" jo erittöin varhaisiässä! 40 vuotiaana minulle on vaikea puhua ja ääntää kun suomalainen, enkä usko että oppin natiivi tasolla koskaan, niin voimakas murre minulla kuulema on.
Mutta totta on että ku minulla olisi lasta, halusin että osaa nimenömään ranskaa, eli minun kieli! Suomi olisi meidän tapauksessa isän kieli. Mutta minulla on Hyvinkällä1 kaveri Lyonista ja mies on suomalainen, ja 5 vuotias lapsi osaa ranskaa ja suomea! Äidin kanssa puhuu ranskaa ja isän kanssa suomea. Se on oikein hyvää! Ja kun 2 kielisista perheesta lapsi puhuu 2 kieliä ihan alusta asti. 5 vuotias oppii tosi nopeasti myös ääntämään. Esim. 40 vuotias ranskalainen kun puhuu suomea, puhuu aina kun ranskalainen, mutta 5 vuotias puhuu ranskaa kun ranskalainen ja suomea kun suomalainen! Kaksikiellisyys on lahja, se on aivan ihana! Minä ja minun naiskaveri Lyonista joka on namisissa suomalaisen kanssa,puhumme suomea virheellisesti ja murtaen.Olemme molemmat keskiiässä tullut Suomeen, mutta hänen 5 v lapsi puhuu suomea kun natiivi ja meidän kanssa ranskaa kun natiivi. Nyt harmittaa että minulla ei ole lapsia. Kun aloittaa kieliopiskelua vaikka 30 v iässä, ei oppi koskaan natiivitasolla, ainakin ei ranskalainen suomea, joka on meille vaikea ääntää ja puhua. Mutta lapsi joka opetelee ihan vauvasta asti, on eri asiaa. Siksi kannatan sen "kielikylpy" jo erittöin varhaisiässä! 40 vuotiaana minulle on vaikea puhua ja ääntää kun suomalainen, enkä usko että oppin natiivi tasolla koskaan, niin voimakas murre minulla kuulema on.