vapaakielivalinta.fi

Oli pakko vielä poiketa täällä, kun tämä yliopistoteema on lähellä sydäntäni.
Itse opiskelin 80-luvulla yliopistossa kaksi täysin uutta kieltä, silloin ei ollut resusseista pulaa.
Nyt rahat on loppu, ja vain pakkoruotsinopettajille on suojatyöpaikka!
Virkamiesruotsi pitäisi nyt ihan käytännön syistä saada pois rasittamasta yliopistojen taloutta ja opiskelijoiden elämää.

http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset ... _info=true
Kieltenopetuksen rajoitukset vaikeuttavat yliopiston kansainvälistymistä

"FM Pirkko Kukkohovi on väitöskirjassaan tutkinut jatkuvassa muutoksessa elävää yliopisto-organisaatiota.
Tutkimus käsittelee monikielisyyspolitiikkaa ja sen paikallista toteutumista eli sitä, mikä merkitys Oulun yliopiston kielikeskuksella ja
sen kielivalikoimalla on paikallisesti ja alueellisesti niin opiskelijoiden kuin yliopiston kansainvälistymisen kannalta.

Tutkimuksessa käsitellään italian kielen opetuksen 36-vuotista historiaa Oulun yliopiston perustamisesta aina nykypäivään.
Tutkimuksen mukaan valinnaisten kielten opiskelijat edustavat juuri sitä kansainvälisesti suuntautunutta opiskelija-ainesta,
jota yliopisto pyrkii houkuttelemaan opinahjoon. Tästä näkökulmasta valinnaisten kieliopintojen karsiminen on ristiriidassa
yliopiston omien kansainvälistymispyrkimysten kanssa.

Kansainvälistymisessä painottuu englannin osaaminen (ja pakkoruotsi! edit dejavu)

Monikielisyys ja kielitaidon monipuolisuuden vaatimus korostuu niin opiskelijoiden kuin työelämän kielitaitotarpeiden näkökulmasta, mutta korkeakoulujen kansainvälistymiselle asetetuissa tavoitteissa painottuu enenevässä määrin monikielisyyden kapea tulkinta eli englannin kielen merkitys. Korkeakouluille ei aseteta niin selviä vaatimuksia monipuolisen kielitaidon kehittämiseksi kuin yleissivistävälle koulutukselle.

Oulun yliopiston viimeisimmät päätökset rajata kielten opiskelua näyttäytyvät erityisen negatiivisina tulevaisuuden akateemisen koulutuksen saaneiden kielitaidolle. Oulun tapaus osoittaa, miten niukkenevista resursseista taisteltaessa kieliopintoja ja kielivalikoimaa karsitaan, mikä on ristiriidassa yhteiskunnan, työelämän sekä opiskelijoiden kielitaidon ja sen monipuolisuuden vaateiden kanssa. Pohjois-Suomen näkökulmasta Oulun yliopisto tärkeipänä koko Pohjois-Suomea kattavana korkeakoulutuksen antajana nykypolitiikalla vaikuttaa koko pohjoisen kielivarannon kapenemiseen ja sitä kautta kansainväli-sen menestymisen edellytyksiin.

Korkeakoulujen osalta kielikoulutuspoliittiset linjaukset siis antavat mahdollisuuden harjoittaa negatiivista monikielisyyspolitiikkaa ja kielten opiskelu jää tiedeyhteisön varsinaisesta toiminnasta ulkopuoliseksi. Yksilötasolla tämä tarkoittaa kielitaidon kapenemista ja yksipuo-listumista ja yhteisötasolla kielten opiskelumahdolli-suuksien ja kielivalikoiman supistumista, josta taas seuraa kielivarannon yksipuolistumista.

Tutkimuksensa lopuksi Kukkohovi esittää minimivaatimuksia ja toimenpide-ehdotuksia monipuolisen kielitaidon hankkimisen tukemiseksi.
---
Lauantaina 14. toukokuuta 2011 kello 10 esitetään Turun yliopistossa (Tauno Nurmela -sali, päärakennus, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Pirkko Hannele Kukkohovin väitöskirja "Italian kieli, Oulun yliopisto ja monikielisyyspolitiikka: Kun diskurssit ja käytänteet kohtaavat". Virallisena vastaväittäjänä toimii FT, erikoistutkija Sari Pöyhönen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Luigi de Anna.

FM Pirkko Kukkohovi on syntynyt 1962 Lumijoella ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1981 Limingan lukiosta. Kukkohovi on valmistunut filosofian maisteriksi 1995 Oulun yliopistosta. Hän on toiminut yliopiston kielikeskuksen italian kielen opettajana 1997 - 2010. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kielikouluttajana Oulun alueella eri koulutusasteilla ja hänen opetuskielensä ovat olleet italia, saksa, englanti, suomi toisena kielenä ja suomen kielen viestintä. Väitös kuuluu italian kielen ja kulttuurin alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
matkapuhelin 044 535 8235, s-posti gallo@elisanet.fi

Ja onhan Tampereellakin karsittu:
http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=05/2010&id=7830efd

Koska itse edustan elinkeinoelämää, ja meillä on kanta selvä (ks. EK:n linjaukset), ihmettelen,
mitä YLIOPISTOVÄKI PELKÄÄ!!

Miksi suuta ei saada auki ja vaadita laajalla rintamalla turhan virkamiesruotsin poistamista, jo ihan taloudellisista syistä ?

Tämäkin ihmettelen,miksi yliopiston työntekijät ja opiskelijat antavat sen vaan olla?
Laaja kielitaito on hyvin tärkeä, ja itse huomaisin kuinka puutteellinen on suomalaisten kielitaito. Oikeasti ihmiset ainakin täällä Savossa osavat vaan suomea, ja jos joku osaa englantia, ja siihen se loppu. J a tietysti pakkoruotsi.
Se pakkoruotsi pitää saada pois, ja rahaa jaa muuhun opiskeluun ja opettajiin palkkaamiselle!
Täälläkin Savossa ainakin AMK.ssa ainaa vaan englannin opiskeluun,ei muuhun. tse en mene siine ehkä opiskelemaan kun koko opetus on vaan suomen ja englannin kielellä.
Mutta taas toisaalta, opiskelija voi itse hankkia kielitaitoa ja opetella kieliä itse. Ei tarvitse aina vaan olla riippuvainen yliopistosta tai kouluista. Mutta voi itse opiskella. Minä olin opiskelut suomea aivan itse!

Inger kirjoitti:ja jos joku osaa englantia, ja siihen se loppu. J a tietysti pakkoruotsi.

Tuskinpa Savossa monikaan ruotsia juurikaan osaa. Ja ylipäätänsäkin keskivertosuomalainen osaa ruotsia melko heikosti. Se vähä mitä koulussa ehkä opitaan unohtuu nopeasti, kun mitään käytännön tarvetta kielelle ei oikeassa elämässä ole.

Englanti on ainoa vieras kieli, jota osataan melko yleisesti, ainakin alkeet. Mutta englannissakin esim. ruotsalaiset (ja varmasti suomenruotsalaisetkin) pärjäävät hieman paremmin, johtuen varmasti kielisukulaisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja toisaalta siitä, ettei ruotsalaisilla ole pakkoruotsiin verrattavaa riippakiveä häiritsemässä opintoja.

Tragikoomista onkin se, että ruotsalaisille/suomenruotsalaisille on jo "luonnostaan" helpompaa oppia eurooppalaisia kieliä, kun taas suomalaisille se on paitsi vaikeampaa, niin lisäksi turha pakkoruotsi vielä haittaa opintoja entisestään.

Suomalaiset antavat ihan liikaa "tasoitusta" muille kieliopintojen suhteen. Ei meillä ole tällaiseen varaa.