Slaget efter tolv - dagens debatt: 06.05.11 Svenskan onödig?
Lähetetty: 06.05.2011 16:21
Slaget efter tolv - dagens debatt: 06.05.11 Svenskan onödig?
http://areena.yle.fi/audio/1304675483971
Pirhonen (vapaa kielivalinta), Akaan-Penttilä ja Storgård keskustelivat. Kolme suomenkielistä yrittää keskustella ruotsiksi - ja taas kerran vain yksi puolustaa vapaata kielivalintaa, kaksi pakollista ruotsia. Tämä on näköjään ruotsinkielisen toimituksen sopima asetelma. Pirhonen oli kiitettävän asiallinen ja nosti kaikki keskeiset teemat esille. Mutta vastassa oli seinä, kuten niin usein näissä keskusteluissa.
Ruotsin pakollisuuden ystävät omivat heti kielitaidon ystävien roolin ja ryhtyivät moittimaan suomenkielisten nuorten kielitaitoa, kun ei valita saksaa, kun ei valita ranskaa. Asetelma väännetään heti aluksi sellaiseksi, että suomenkieliset nyt eivät ymmärrä, miten tärkeitä kielet ovat. Mielestäni koko keskustelu vääristyy, jos aluksi joudutaan toistelemaan, että javisst lisää kieliä, javisst. Eihän se niin ole. Lisää mielekkäitä kielivalintoja ja merkityksellistä kielitaitoa, kyllä, muttei vain lisää kieliä.
Akaan-Penttilän mielestä kieltenopetus tulisi aloittaa ruotsilla ja Storgårdin mielestä ruotsi olisi ainakin aloitettava ennen kriittistä murrosikää. Ei mitään ymmärrystä sille, ettei suurin osa yksikielisessä ympäristössä elävistä ala-asteen oppilaista jaksa kahta vierasta kieltä, ei edes leikin varjolla. Taas taustalla oli suomenkielisten vertailu maan kielivähemmistöihin - niinhän ei voi tehdä.
Vapaan kielivalinnan kannattaja muistutti, että englanti on ykköskieli Suomessa ja ihmisten pitäisi voida itse valita, mitä kieliä opiskelevat. Miksi muualla aloitetaan englannilla, jos kerran ruotsi on se ovi kielitaitoon, hän jatkoi. Akaan-Penttilä vetosi tuntemattomiin filologeihin, jotka kuulemma sanovat, että ruotsi on paras tapa aloittaa kieltenopiskelu ja se avaa portin saksaan ja jopa englantiin. Mitkä filologit? Kuka on sepittänyt tällaisen urbaanin legendan?
Sitten seurasi tuttua liturgiaa, jossa pakon (jota ei oikeastaan saisi sanoa pakoksi) perusteina oli Norden, Norden, Norden ja isänmaamme perintö, joka kadotetaan ilman ruotsia.
Oli vaikea kuunnella.
Sorgård esitti, että ongelma on vain se, ettei opeteta "elävää kieltä" vaan liikaa kielioppia. Tietysti kielioppipainotus on ongelma - mutta se sama ongelma on kaikissa kielissä. Kaikkien kielten opetusta tulee kehittää - mutta ei se muuta tilannetta sellaiseksi, että pakollinen ruotsi tulisi jotenkin hyväksytymmäksi.
Emme opi ruotsia vain vähemmistön takia, vaan omaksi parhaaksemme, naapuriemme takia, sanoi Storgård. Mikseivät ruotsalaiset opiskele suomea, kysyi vapaan kielivalinnan edustaja. Eri asia, vastasi Storgård, ruotsinkieliset ovat olleet aina täällä. - Siis palattiin siihen, että opiskelemme sittenkin vähemmistömme takia.
Vanhemmat eivät Storgårdin mielestä saisi päättää siitä, mitä heidän lapsensa opiskelevat, koska vanhemmat voivat olla väärässä, eiväthän he välttämättä pidä esim. musiikista. Tämä lienee jokin uusi versio pakkomatematiikka-heitoista. Akaan-Penttilän väitettiin edustavan hiljaista enemmistöä, joka kannattaa pakkoa, tai ei siis pakkoa vaan tätä naapurikulttuuriin tutustumista.
Kyllä tässä on matkaa.
http://areena.yle.fi/audio/1304675483971
Pirhonen (vapaa kielivalinta), Akaan-Penttilä ja Storgård keskustelivat. Kolme suomenkielistä yrittää keskustella ruotsiksi - ja taas kerran vain yksi puolustaa vapaata kielivalintaa, kaksi pakollista ruotsia. Tämä on näköjään ruotsinkielisen toimituksen sopima asetelma. Pirhonen oli kiitettävän asiallinen ja nosti kaikki keskeiset teemat esille. Mutta vastassa oli seinä, kuten niin usein näissä keskusteluissa.
Ruotsin pakollisuuden ystävät omivat heti kielitaidon ystävien roolin ja ryhtyivät moittimaan suomenkielisten nuorten kielitaitoa, kun ei valita saksaa, kun ei valita ranskaa. Asetelma väännetään heti aluksi sellaiseksi, että suomenkieliset nyt eivät ymmärrä, miten tärkeitä kielet ovat. Mielestäni koko keskustelu vääristyy, jos aluksi joudutaan toistelemaan, että javisst lisää kieliä, javisst. Eihän se niin ole. Lisää mielekkäitä kielivalintoja ja merkityksellistä kielitaitoa, kyllä, muttei vain lisää kieliä.
Akaan-Penttilän mielestä kieltenopetus tulisi aloittaa ruotsilla ja Storgårdin mielestä ruotsi olisi ainakin aloitettava ennen kriittistä murrosikää. Ei mitään ymmärrystä sille, ettei suurin osa yksikielisessä ympäristössä elävistä ala-asteen oppilaista jaksa kahta vierasta kieltä, ei edes leikin varjolla. Taas taustalla oli suomenkielisten vertailu maan kielivähemmistöihin - niinhän ei voi tehdä.
Vapaan kielivalinnan kannattaja muistutti, että englanti on ykköskieli Suomessa ja ihmisten pitäisi voida itse valita, mitä kieliä opiskelevat. Miksi muualla aloitetaan englannilla, jos kerran ruotsi on se ovi kielitaitoon, hän jatkoi. Akaan-Penttilä vetosi tuntemattomiin filologeihin, jotka kuulemma sanovat, että ruotsi on paras tapa aloittaa kieltenopiskelu ja se avaa portin saksaan ja jopa englantiin. Mitkä filologit? Kuka on sepittänyt tällaisen urbaanin legendan?
Sitten seurasi tuttua liturgiaa, jossa pakon (jota ei oikeastaan saisi sanoa pakoksi) perusteina oli Norden, Norden, Norden ja isänmaamme perintö, joka kadotetaan ilman ruotsia.
Oli vaikea kuunnella.
Sorgård esitti, että ongelma on vain se, ettei opeteta "elävää kieltä" vaan liikaa kielioppia. Tietysti kielioppipainotus on ongelma - mutta se sama ongelma on kaikissa kielissä. Kaikkien kielten opetusta tulee kehittää - mutta ei se muuta tilannetta sellaiseksi, että pakollinen ruotsi tulisi jotenkin hyväksytymmäksi.
Emme opi ruotsia vain vähemmistön takia, vaan omaksi parhaaksemme, naapuriemme takia, sanoi Storgård. Mikseivät ruotsalaiset opiskele suomea, kysyi vapaan kielivalinnan edustaja. Eri asia, vastasi Storgård, ruotsinkieliset ovat olleet aina täällä. - Siis palattiin siihen, että opiskelemme sittenkin vähemmistömme takia.
Vanhemmat eivät Storgårdin mielestä saisi päättää siitä, mitä heidän lapsensa opiskelevat, koska vanhemmat voivat olla väärässä, eiväthän he välttämättä pidä esim. musiikista. Tämä lienee jokin uusi versio pakkomatematiikka-heitoista. Akaan-Penttilän väitettiin edustavan hiljaista enemmistöä, joka kannattaa pakkoa, tai ei siis pakkoa vaan tätä naapurikulttuuriin tutustumista.
Kyllä tässä on matkaa.