Magma: Pakollinen ruotsi säilytettävä
Lähetetty: 02.05.2011 17:31
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2011/5/2/w62811.php
Magma vetoaa pakollisen ruotsin puolesta heilutellen selvitystä, jonka on laatinut ruotsin kielen dosentti Åsa Palviainen Jyväskylän yliopistosta.
"Det skulle inverka på Finlands identitet som tvåspråkig nation. Beslutet skulle få konsekvenser för rekryteringspolitiken i Finland, universitetens verksamhet, språkkraven inom den offentliga sektorn och tillgången på kompetent personal på olika områden, säger tankesmedjan."
Siis pakollisesta ruotsista luopuminen vaikuttaisi kielteisesti Suomen identiteettiin kaksikielisenä kansana (mikä erikoinen ilmaus) ja seurauksia olisi myös rekrytointipolitiikalla, ylopistojen toiminnalle, julkisen sektorin kielitaitovaatimuksille ja pätevän työvoiman saatavuuteen eri alueilla.
Raportti löytyy Magman sivuilta ruotsiksi
http://www.magma.fi/magma-media/frivillig-svenska
mutta siihen on liitetty suomenkielinen osuus, josta tässä tiivistelmä "Yhteenveto seurauksista" [mikäli pakollisen ruotsin sijaan saadaan vapaaehtoinen ruotsi]:
1) On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään.
2) On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liittyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoihin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia eroja.
3) Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttaisi dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtaisi siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.
4) On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opiskelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.
5) Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tulisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.
6) Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.). Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.
7) Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskoulutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.
8) Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla. Lopuksi Ruotsin kielen asema suomen kielen kanssa tasa-arvoisena kansalliskielenä on turvattu perustuslaissa, joten sen asema Suomessa on vahva. Perustuslakia muutetaan harvoin. Suomen kaksikielisyyttä vastustavalla näkemyksellä on lisäksi vain vähän kannattajia. Nämä tekijät viittaavat siihen, ettei perustuslakia olla lähitulevaisuudessa muuttamassa. Systeeminmuutos, jossa ruotsista tulisi valinnainen oppiaine, tulisi kuitenkin haastamaan sen, minkä kielilaki pyrkii turvaamaan, eli tyydyttää maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet samoin perustein. On olemassa vaara, ettei yhteiskunta enää tulevaisuudessa voi turvata tätä oikeutta.
9) Ruotsin muuttaminen valinnaiseksi voisi myös ajan kuluessa heikentää kansakunnan kaksikielistä identiteettiä ja Suomen luontaista yhteenkuuluvuutta toisten Pohjoismaiden kanssa.
(lisäsin numeroinnit ja lihavoinnit, en muokannut tekstejä)
En näe tässä yhtäkään todellista estettä. Ruotsinkielinen palvelu voidaan hoitaa kuten vähemmistöjen palvelut muissa maissa, hyvin vielä.
Perusteluiksi tämä lista on aivan huikean kevyt: ruotsin osaamisen puute on ongelma siksi, että "Suomen" identiteetti voi muuttua ja sitten kaikki eivät enää osaakaan ruotsia. Ja sitten?
Magma vetoaa pakollisen ruotsin puolesta heilutellen selvitystä, jonka on laatinut ruotsin kielen dosentti Åsa Palviainen Jyväskylän yliopistosta.
"Det skulle inverka på Finlands identitet som tvåspråkig nation. Beslutet skulle få konsekvenser för rekryteringspolitiken i Finland, universitetens verksamhet, språkkraven inom den offentliga sektorn och tillgången på kompetent personal på olika områden, säger tankesmedjan."
Siis pakollisesta ruotsista luopuminen vaikuttaisi kielteisesti Suomen identiteettiin kaksikielisenä kansana (mikä erikoinen ilmaus) ja seurauksia olisi myös rekrytointipolitiikalla, ylopistojen toiminnalle, julkisen sektorin kielitaitovaatimuksille ja pätevän työvoiman saatavuuteen eri alueilla.
Raportti löytyy Magman sivuilta ruotsiksi
http://www.magma.fi/magma-media/frivillig-svenska
mutta siihen on liitetty suomenkielinen osuus, josta tässä tiivistelmä "Yhteenveto seurauksista" [mikäli pakollisen ruotsin sijaan saadaan vapaaehtoinen ruotsi]:
1) On hyvin vaikeaa arvioida, kuinka monet opiskelisivat ruotsia, jos se olisi valinnaista. Määrä olisi kuitenkin pienempi kuin nykyään.
2) On olemassa sosiaalisten sekä sukupuoleen ja alueisiin liittyvien vinoutumien riski. Valinnaista ruotsia opiskelisivat todennäköisesti enemmän lukioon ja korkeakouluopintoihin kuin ammatillisiin opintoihin suuntautuvat oppilaat. On myös todennäköistä, että tytöt opiskelisivat ruotsia enemmän kuin pojat, ja että ruotsin opiskelussa syntyisi alueellisia eroja.
3) Ruotsin muuttaminen peruskoulussa valinnaiseksi aiheuttaisi dominoreaktion, joka suurella todennäköisyydellä johtaisi siihen, että ruotsin olisi oltava valinnainen oppiaine myös myöhemmillä koulutusasteilla, korkeakoulut mukaan lukien.
4) On todennäköistä, että vain harvat opiskelijat ammatillisessa koulutuksessa opiskelisivat valinnaista ruotsia. Tämä johtaisi vaikeuksiin monissa julkisen sektorin palveluammateissa. Se voisi myös merkitä sitä, että ammatillisen tutkinnon jälkeen opintojaan esim. sairaanhoitajaksi tai poliisiksi jatkavat opiskelijat osaisivat ruotsia heikosti tai eivät lainkaan.
5) Asuinpaikka, poliittiset päätökset ja kuntien kielitarjonta tulisivat ratkaisevan tärkeiksi oppilaan jatkokoulutusmahdollisuuksien ja julkisella sektorilla työskentelymahdollisuuksien kannalta.
6) Jos ruotsi olisi valinnainen myös korkeakouluissa, olisi vaikeaa noudattaa kielitaitolakia, jonka mukaan Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003, 6 § 1 mom.). Koska kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet eivät tällöin voisi osoittaa tyydyttävää toisen kotimaisen kielen taitoa, voisivat he kokea tämän seikan virantäytössä diskriminoivana.
7) Nykyinen koulutusjärjestelmä perustuu ajatukselle, että kaikkien oppilaiden on saatava samankaltainen peruskoulutus ja mahdollisuus oppia maan molempia kieliä, mutta ruotsin muuttaminen valinnaiseksi saattaisi edesauttaa molempia kieliä osaavan ”eliitin” muodostumista. Tällä ”eliitillä” olisi etusija esim. Pohjoismaiseen yhteistyöhön liittyviä korkeampia virkoja täytettäessä.
8) Mahdollisuudet rekrytoida ruotsintaitoista henkilökuntaa yksityisellä sektorilla ja elinkeinoelämässä heikkenisivät, mikä voi hankaloittaa kaupankäyntiä sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla. Lopuksi Ruotsin kielen asema suomen kielen kanssa tasa-arvoisena kansalliskielenä on turvattu perustuslaissa, joten sen asema Suomessa on vahva. Perustuslakia muutetaan harvoin. Suomen kaksikielisyyttä vastustavalla näkemyksellä on lisäksi vain vähän kannattajia. Nämä tekijät viittaavat siihen, ettei perustuslakia olla lähitulevaisuudessa muuttamassa. Systeeminmuutos, jossa ruotsista tulisi valinnainen oppiaine, tulisi kuitenkin haastamaan sen, minkä kielilaki pyrkii turvaamaan, eli tyydyttää maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tarpeet samoin perustein. On olemassa vaara, ettei yhteiskunta enää tulevaisuudessa voi turvata tätä oikeutta.
9) Ruotsin muuttaminen valinnaiseksi voisi myös ajan kuluessa heikentää kansakunnan kaksikielistä identiteettiä ja Suomen luontaista yhteenkuuluvuutta toisten Pohjoismaiden kanssa.
(lisäsin numeroinnit ja lihavoinnit, en muokannut tekstejä)
En näe tässä yhtäkään todellista estettä. Ruotsinkielinen palvelu voidaan hoitaa kuten vähemmistöjen palvelut muissa maissa, hyvin vielä.
Perusteluiksi tämä lista on aivan huikean kevyt: ruotsin osaamisen puute on ongelma siksi, että "Suomen" identiteetti voi muuttua ja sitten kaikki eivät enää osaakaan ruotsia. Ja sitten?
- yksi mielenosoitus ollut. Lisää kapinaa ja armotonta kovaa tekstiä, samalla mitalla takaisin. Ei magman-porukka tunne mitään sääliä, ei gaddafit ja mubarakit luovu vallasta kuin pakon edessä. -- surullista, mutta tämmöisiä me ihmiset ollaan. Joku suomalainen historioitsija sanoi, että ei valtaapitävät ole koskaan luopuneet vapaaehtoisesti vallasta. Pakkoruotsissa on kysymys vallasta ja rahasta. Kova kovaa vastaan, ei alistuta. 8)
