Mutta edelleen jokainen voi vapaasti valittaa mitä halua opiskella.
Ruotsia ei tarvitta, ja lapsi kouluss sen sijan voi opiskella jotain muutta.
Lapsi voi opiskella muita kieliä vaikka 4 vuotiaana.
Pakkoruotsi alkaa vasta joskus 12 vuotiaille, ja itse huomasin ett nuoret suomalaiset,alle 15v ovat täysin ummikot!
Lapsi oppii kieliä nopeampikun aikuinen, niin miksi ei voi esim esikoulussa jo alkaa opiskelemaan vaikka ranskaa? Miksi lapsi 1.luokassa ei opiskelee mitän kieliä?
Olisi hyvä kun suomalaiset lapset opisivat aivan pikkulapsina uutta kieliä.
Eli 1.luokassa olisi jo ranskaa ja englantti. Ruotsi pois ehdottomasti!!
Mutta nytkin saa lapsi välittää ja pakkoruotsin ohella voi opiskella jotain muutta kieliä.
Kieliopiskelu voi alkaa ihan 4 vuotiaana.
Valinta on vapaa
Re: Valinta on vapaa
Esim. esikouluissa opiskelu ei ole tehokasta. Lpasi on päiväkodissa vaikka 6 ,mutta ainoaa joku 1 tunti on joku opiskelua.
Esikouluissa voi alkaa lapsi opiskella ranskan kieltä, ja jatkaa 1 luokassa.
Myöhemmin voi olla vaikka muitakin kieliä. Mutta itse kannatan kieliopiskelua mahodollisimman varhaimmassa iässä. Lapsi heti kun opii puhumaan, voi olla monikielinen! Mutta 1. luokassa pitäälaak jo kieliopiskelu ja vakavasti!
Esikouluissa voi alkaa lapsi opiskella ranskan kieltä, ja jatkaa 1 luokassa.
Myöhemmin voi olla vaikka muitakin kieliä. Mutta itse kannatan kieliopiskelua mahodollisimman varhaimmassa iässä. Lapsi heti kun opii puhumaan, voi olla monikielinen! Mutta 1. luokassa pitäälaak jo kieliopiskelu ja vakavasti!
Re: Valinta on vapaa
Niin,olin kysynyt,enkä saanut vielä vastauksen. Miksi lapset eivät oppii kielia aikaisemmin ja tehokkaampi? Tottuus on että paljon parempi koulussa ovat mennestyneet maahanmuuttaja-tytöt, ja huonon mennestys on suomalaisilla pojilla.
Miksi suomalaiset lapset ovat laiskoja opiskelemaan kieliä? Suuri osaa alle 15 nuoria ovat täysin ummikkoja! Montako 10 vuotiaat suomalaiset ovat monikielliset?? en tunne yksinkään!
Ja 10 vuotias voi olla jo monikiellinen, kun vaan opettelee silloin vaikka 2-4vuoden iässä!!!
Minusta erittäin kielitaidottomat ovat suomalaiset lapset ja vanhukset.
Kuinka voi elää vaikka 90vuotiaaksi, osamatta mitään kieltä?? Juuri kun ihminen saa eläkettä, olisi myös aikaa opiskella vaikka mitä, ja 90v joka voi olla jo 30v eläkkeellä, voisi osattaa vaikka 20 kieltä!!!
Minua ottaa päähän tuo laiskuus ja saamattomuus.
Miksi suomalaiset lapset ovat laiskoja opiskelemaan kieliä? Suuri osaa alle 15 nuoria ovat täysin ummikkoja! Montako 10 vuotiaat suomalaiset ovat monikielliset?? en tunne yksinkään!
Ja 10 vuotias voi olla jo monikiellinen, kun vaan opettelee silloin vaikka 2-4vuoden iässä!!!
Minusta erittäin kielitaidottomat ovat suomalaiset lapset ja vanhukset.
Kuinka voi elää vaikka 90vuotiaaksi, osamatta mitään kieltä?? Juuri kun ihminen saa eläkettä, olisi myös aikaa opiskella vaikka mitä, ja 90v joka voi olla jo 30v eläkkeellä, voisi osattaa vaikka 20 kieltä!!!
Minua ottaa päähän tuo laiskuus ja saamattomuus.
Re: Valinta on vapaa
Maahanmuuttajatytöt eivät menesty muita paremmin, mutta viihtyvät.
Varhaista kieltenopiskelua kutsutaan meillä usein "kylvyksi" ja kyseessä on nimenomaan ruotsinkylpy. Hakijoita on paljon, koska näin saadaan lapselle - ei varhaista kieltenopetusta vaan - ehdottoman valikoitunut vertaisryhmä, siis lapsi pääsee opiskelemaan muiden sellaisten lasten kanssa, joiden opinnoista vanhemmat ovat erittäin kiinnostuneita. Tämä vanhempien kiinnostus ja vertaisryhmän tuki ovat ne parhaat takeet opintomenestykselle, sellaista ryhmää opettajienkin on ilo opettaa.
Se, että vieras kieli alkaisi kaikilla ykköseltä, on ongelmallista, sillä vaikka osa lapsista oppii kieliä varhain, osalle ne ovat ongelma ja oman äidinkielen osaamisessakin on vielä iso haaste. Mikäli osalle lapsista tarjotaan vierasta kieltä heti kättelyssä, olisi osalle tarjottava edelleen mahdollisuus aloittaa vasta kolmoselta. Lapset ovat niin erilaisia.
Vieraat kielet eivät edelleenkään ole se oleellisin opittava asia. Oleellisin on oman äidinkieli, laskutaito ja monet sellaiset asiat, joita käytetään kaikilla elämänalueilla: kyky hahmottaa kuvioita ja käsitteitä, vertailla kuvioita ja käsitteitä, luokitella, ...
Varhaista kieltenopiskelua kutsutaan meillä usein "kylvyksi" ja kyseessä on nimenomaan ruotsinkylpy. Hakijoita on paljon, koska näin saadaan lapselle - ei varhaista kieltenopetusta vaan - ehdottoman valikoitunut vertaisryhmä, siis lapsi pääsee opiskelemaan muiden sellaisten lasten kanssa, joiden opinnoista vanhemmat ovat erittäin kiinnostuneita. Tämä vanhempien kiinnostus ja vertaisryhmän tuki ovat ne parhaat takeet opintomenestykselle, sellaista ryhmää opettajienkin on ilo opettaa.
Se, että vieras kieli alkaisi kaikilla ykköseltä, on ongelmallista, sillä vaikka osa lapsista oppii kieliä varhain, osalle ne ovat ongelma ja oman äidinkielen osaamisessakin on vielä iso haaste. Mikäli osalle lapsista tarjotaan vierasta kieltä heti kättelyssä, olisi osalle tarjottava edelleen mahdollisuus aloittaa vasta kolmoselta. Lapset ovat niin erilaisia.
Vieraat kielet eivät edelleenkään ole se oleellisin opittava asia. Oleellisin on oman äidinkieli, laskutaito ja monet sellaiset asiat, joita käytetään kaikilla elämänalueilla: kyky hahmottaa kuvioita ja käsitteitä, vertailla kuvioita ja käsitteitä, luokitella, ...