vapaakielivalinta.fi

Lienevät mielenosoituksen innoittamia. Borgåbladetin Sune Portinin pääkirjoitus 1.4. kertoo "ruotsinkielen vihan kohonneen epämiellyttävälle tasolle":
http://www.ostnyland.fi/ledare/2011-04- ... iga-nivaer

Portin päättää pääkirjoituksensa: "Torstain mielenosoitus ja vihakirjoituksen netissä saavat aikaan epämiellyttäviä mielleyhtymiä. On totta, että natsikortin käyttö on tylsää, mutta tässä yhteydessä on vaikea olla muistamatta kuinka Saksan juutalaisia ensin syytettiin salaliitosta valtakunnan "todellisia" saksalaisia vastaan, jonka jälkeen heidät haluttiin karkoittaa maasta, ja lopulta laitettiin kaasukammioihin".

Minusta natsikortin käyttö on todella epämiellyttävää ja palvelee vain hysterian lietsomista ruotsinkielisten omissa joukoissa, joka ollee tarkoituskin. Että ruotsinkielisten kohtelua 2010-luvun Suomessa verrataan natsiajan Saksan juutalaisten kohteluun, on kyynistä herjaa kaikkia miljoonia juutalaisvainon uhreja kohtaan.

Ja tämän päivän Svenska Dagbladetissa oli Ålandstidningen-lehden päätoimittajan Niklas Lammin kirjoitus otsikolla "Ruotsin kieli hyökäyksen kohteena Suomessa".
http://www.svd.se/kultur/understrecket/ ... 067073.svd

Molemmat jutut katselvat aihetta oman ruotsinkielisen luupin läpi. Huomionarvoista on minusta Lammin artikkelissa se, että kun tässä nimenomaan tukholmalaisessa lehdessä kirjoitetaan aiheesta, niin ei esim. missään mainita ruotsinkielisten tuiki pientä määrää. Todetaan vain, että on kaksi samanarvoista kieliryhmää, ja toinen on nyt kovan paineen alla. Samoin Ahvenanmaan kääntymistä Ruotsiin käsitellään, jopa Ruotsin yhteyteen takaisin liittyminen mainitaan.

Ensimmäisessä artikkelissa on mielenkiintoisia pohdintoja tulevasta:

Minne Svenskfinland? Så varthän, Svenskfinland?

1) Ett spår som återkommer, och som bland annat förts fram av debattören och lingvisten Leif Höckerstedt, är att Svenskfinland måste närma sig Sverige. - Siis Svenskfinlandin tulee lähentyä Ruotsia. Jo nyt esimerkiksi toimittajilla jaetaan stipendejä, jotta nämä voivat työskennellä Ruotsissa ja siten ylläpitää ja uudistaa lehdistön käyttämää suomenruotsia - muuten kieli alkaa muistuttaa yhä enemmän suomea.

2) Pär Stenbäck ehdotti vähemmistökieliasemaa, mutta on sittemmin ottanut etäisyyttä aiheeseen.

3) Suomeen voitaisiin rakentaa enemmän toiminnallista autonomiaa ruotsin kielelle - kuten suomenruotsalaiset kuuluvat kirkkoon Borgå stiftin kautta, käyvät armeijan Dragsvikissä ja yliopistossa Åbo Akademissa. Vastaavia rakenteita voisi rakentaa myös muille aloille.

4) Myös Ahvenanmaan tulevaisuudesta käydään keskustelua. Jopa siirtymistä Ruotsin yhteyteen on suunniteltu. Joka tapauksessa työn alla on suurempaa autonomiaa ajava laki.