Väänsin iltojen rattona tällaisen:
Objektiivinen kielipoliittinen muistio
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin ... ttinen.pdf
Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Olipa kattava esitys, kiitos. Tämänkaltaista pohdintaa soisi näkyvän kielikeskustelussa. Vanhat sloganit on nyt kaluttu loppuun. On pakko oikeasti analysoida, perustella ja avautua keskusteluun.
Tuo EU:n suosittelema 20%:n raja kaksikielisyydelle kuulostaa paljon nykyistä järkevämmältä ja samalla siirryttäisiin puhumaan virallisestikin kielivähemmistöstä ja vähemmistökielestä EU:n mittareilla eikä kotoperäisin kaksikielisyyskäsittein.
Miten ruotsinkieliset suhtautunevat tähän ehdotukseen? Riittääkö heille se, että aiemman koko maata koskevan kaksikielisen kulttuurin sijasta meillä olisi kaksikielisiä kuntia, joissa oppilaille opetettaisiin väistämättä ruotsia (tosin ruotsin oppiminen jäisi edelleen epävarmaksi ja ruotsin unohtamista tapahtuisi entiseen tapaan)?
Oletan, että ruotsinkielisten kannalta tärkeää voisi olla myös se, että kaikkialla Suomessa ne, jotka haluavat opiskella ruotsia, voisivat oppia sitä mahdollisimman hyvin. Näin ehkä kompromississa oleellista ei olisi vain Svenskfinlandin olemassaolon tunnustaminen vaan tietty "kotipaikkaoikeus suomalaisessa kulttuurissa". Tämä tarkoittaa, että suomenruotsalainen kulttuuri olisi edelleen osa laajojen piirien "yleissivistystä" eikä vain paikallisväriä. Näin itse asiassa hyvin ruotsia puhuvien määrä kasvaisi ja samalla löytyisi yhä enemmän niitä, jotka pystyisivät ja haluaisivat opiskella ruotsinkielisissä oppilaitoksissa toisella asteella tai korkeakoulussa.
Oletan, että ruotsinkieliset pelkäävät sitä, että Svenskfinlandin ulkopuolella kuntien ei enää kauan kannata tarjota ruotsinopetusta, jolloin yhä kasvava osa ruotsista kiinnostuneita (esim. juuriltaan suomenruotsalaisista tai skandinaaveista) jää sen opetusta vaille. Tosin tietysti samalla yhä useampi ranskasta tai saksasta tai venäjästä kiinnostunut saisi opiskella haluamaansa kieltä - mutta ruotsihan on kuulunut toisella tapaa suomalaiseen elämänmenoon ja on siksi erityisasemassa.
Erityisesti näyttää siltä, että ruotsinkielisissä keskusteluissa kipukohtana nähdään lukioruotsin ja virkamiesruotsin kohtalo. Asia sanotaan mielestäni aika suoraan: Ruotsin kieli on ollut aina suomalaisen sivistyneistön kieli, tämän perinteen katkaiseminen kirpaisee eniten - ei palvelujen vuoksi vaan siksi, ettei sen jälkeen voitaisi olettaa, että sivistyneistö osaa ruotsia, ruotsinkielinen kulttuuri ei enää olisi sivistyneistön "kansankulttuuria".
Epäilen, että mahdollisessa kompromississa on huomioitava vielä jotain muuta, jotain paikallisuutta laajempaa.
Toivon, että erilaisten lasten ja nuorten sekä erityisesti maahanmuuttajien oikeutta itselleen mielekkääseen ja yksilöllistä kokonaiskehitystä tukevaan kieltenopetukseen ei kuitenkaan uhrata, oli kompromissi sitten mikä tahansa. Nimittäin pelkään, että ruotsin kielen lakatessa olemasta pakollinen, kokonaisvaatimusta kieltenopiskelun suhteen nostetaan (toisen kaikille pakollisen vieraan kielen tuonti jo ala-asteelle, pakollinen toinen vieras kieli ylioppilaskirjoituksiin, toisen vieraan kielen arvosanojen painotus valinnoissa jne.) ja siten varmistetaan, että ranskan ja venäjän rinnalla kohtuullisen helpon ruotsin kielen valitsijoita tulee riittämään. Näin vapaa kielivalinta jäisi koskemaan vain niitä kielellisesti kaikkein lahjakkaimpia, vaikeiden pitkien kielten opiskelijoita, joista iso osa saattaa opiskella ruotsin perusteet sitten yliopistovaiheessa jollakin puolipakollisella virkamiesruotsin kurssilla.
Tuo EU:n suosittelema 20%:n raja kaksikielisyydelle kuulostaa paljon nykyistä järkevämmältä ja samalla siirryttäisiin puhumaan virallisestikin kielivähemmistöstä ja vähemmistökielestä EU:n mittareilla eikä kotoperäisin kaksikielisyyskäsittein.
Miten ruotsinkieliset suhtautunevat tähän ehdotukseen? Riittääkö heille se, että aiemman koko maata koskevan kaksikielisen kulttuurin sijasta meillä olisi kaksikielisiä kuntia, joissa oppilaille opetettaisiin väistämättä ruotsia (tosin ruotsin oppiminen jäisi edelleen epävarmaksi ja ruotsin unohtamista tapahtuisi entiseen tapaan)?
Oletan, että ruotsinkielisten kannalta tärkeää voisi olla myös se, että kaikkialla Suomessa ne, jotka haluavat opiskella ruotsia, voisivat oppia sitä mahdollisimman hyvin. Näin ehkä kompromississa oleellista ei olisi vain Svenskfinlandin olemassaolon tunnustaminen vaan tietty "kotipaikkaoikeus suomalaisessa kulttuurissa". Tämä tarkoittaa, että suomenruotsalainen kulttuuri olisi edelleen osa laajojen piirien "yleissivistystä" eikä vain paikallisväriä. Näin itse asiassa hyvin ruotsia puhuvien määrä kasvaisi ja samalla löytyisi yhä enemmän niitä, jotka pystyisivät ja haluaisivat opiskella ruotsinkielisissä oppilaitoksissa toisella asteella tai korkeakoulussa.
Oletan, että ruotsinkieliset pelkäävät sitä, että Svenskfinlandin ulkopuolella kuntien ei enää kauan kannata tarjota ruotsinopetusta, jolloin yhä kasvava osa ruotsista kiinnostuneita (esim. juuriltaan suomenruotsalaisista tai skandinaaveista) jää sen opetusta vaille. Tosin tietysti samalla yhä useampi ranskasta tai saksasta tai venäjästä kiinnostunut saisi opiskella haluamaansa kieltä - mutta ruotsihan on kuulunut toisella tapaa suomalaiseen elämänmenoon ja on siksi erityisasemassa.
Erityisesti näyttää siltä, että ruotsinkielisissä keskusteluissa kipukohtana nähdään lukioruotsin ja virkamiesruotsin kohtalo. Asia sanotaan mielestäni aika suoraan: Ruotsin kieli on ollut aina suomalaisen sivistyneistön kieli, tämän perinteen katkaiseminen kirpaisee eniten - ei palvelujen vuoksi vaan siksi, ettei sen jälkeen voitaisi olettaa, että sivistyneistö osaa ruotsia, ruotsinkielinen kulttuuri ei enää olisi sivistyneistön "kansankulttuuria".
Epäilen, että mahdollisessa kompromississa on huomioitava vielä jotain muuta, jotain paikallisuutta laajempaa.
Toivon, että erilaisten lasten ja nuorten sekä erityisesti maahanmuuttajien oikeutta itselleen mielekkääseen ja yksilöllistä kokonaiskehitystä tukevaan kieltenopetukseen ei kuitenkaan uhrata, oli kompromissi sitten mikä tahansa. Nimittäin pelkään, että ruotsin kielen lakatessa olemasta pakollinen, kokonaisvaatimusta kieltenopiskelun suhteen nostetaan (toisen kaikille pakollisen vieraan kielen tuonti jo ala-asteelle, pakollinen toinen vieras kieli ylioppilaskirjoituksiin, toisen vieraan kielen arvosanojen painotus valinnoissa jne.) ja siten varmistetaan, että ranskan ja venäjän rinnalla kohtuullisen helpon ruotsin kielen valitsijoita tulee riittämään. Näin vapaa kielivalinta jäisi koskemaan vain niitä kielellisesti kaikkein lahjakkaimpia, vaikeiden pitkien kielten opiskelijoita, joista iso osa saattaa opiskella ruotsin perusteet sitten yliopistovaiheessa jollakin puolipakollisella virkamiesruotsin kurssilla.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
"Kun pakkoruotsi poistetaan, ruotsin kieli lakkaa häiritsemästä suomenkielisiä."
Tämä on aika hyvä huomio. Kun pakkoruotsi poistetaan kautta koulujäjestelmän, alhaalta ylös asti, mukaan lukien virkamiesten pakkoruotsi, niin ruotsin kieli lakkaa jokapäiväisesti häiritsemästä suomenkielisiä.
Pakkoruotsi pitäisi poistaa kautta maan, myös niistä kunnista, joissa on yli 20%:n ruotsinkielisten osuus.
Valtion olisi järjestettävä erillisiä virkamiesruotsin kursseja normaalin ruotsin kielen ammatillisen ja yliopistollinen opetuksen
osana. Virkamiesruotsin koulutus olisi verrattavissa ruotsinkieliseen tulkkikoulukseen. Ne, jotka pyrkivät virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin osaamista, suorittaisivat virkamiesruotsin kurssin. Ne, jotka haluavat ruotsin kielen tulkeiksi, suorittaisivat ruotsinkielisen tulkkikoulutuksen.
Tämä on aika hyvä huomio. Kun pakkoruotsi poistetaan kautta koulujäjestelmän, alhaalta ylös asti, mukaan lukien virkamiesten pakkoruotsi, niin ruotsin kieli lakkaa jokapäiväisesti häiritsemästä suomenkielisiä.
Pakkoruotsi pitäisi poistaa kautta maan, myös niistä kunnista, joissa on yli 20%:n ruotsinkielisten osuus.
Valtion olisi järjestettävä erillisiä virkamiesruotsin kursseja normaalin ruotsin kielen ammatillisen ja yliopistollinen opetuksen
osana. Virkamiesruotsin koulutus olisi verrattavissa ruotsinkieliseen tulkkikoulukseen. Ne, jotka pyrkivät virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin osaamista, suorittaisivat virkamiesruotsin kurssin. Ne, jotka haluavat ruotsin kielen tulkeiksi, suorittaisivat ruotsinkielisen tulkkikoulutuksen.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Virkamiesruotsi.
Virkamiesruotsin tarkoitus EI ole se, että sillä voi hoitaa virkaansa ruotsiksi. Virkamiesruotsin tutkinto ei tee ihmisestä kaksikielistä, vaan siihen vaaditaan paljon, paljon enemmän. Ajatelkaapa esim. talousrikostutkijaa, joka on suorittanut pelkän virkamiesruotsin kokeen ja hänen pitäisi kuulustella ruotsiksi vellallisen epärehellisyydestä, selvittää kirjanpitoa, pohtia rikoksen tunnusmerkistöä jne. Näiden asioiden hoitaminen omalla äidinkielelläkin on hankalaa. Juridiikka, taloustiede - tai psykoterapeuttina toimiminen vaativat erityisen hyvää, äidinkielentasoista osaamista. Olen asiaa tiedustellut monelta ja kukaan ei hoida virkaansa pelkällä virkamiesruotsin tutkinnolla, yksi koe ei takaa sitä mikä sen idea pitäisi olla.
Henna Virkkunen on siitä tunnetuin esimerkki, kun häneltä tivattiin vastausta ruotsiksi, niin Virkkunen kieltäytyi vastaamasta ruotsiksi, "en voi vastata, koska en ruotsiksi pysty sanomaan asiaa riittävän tarkasti".
MITÄ HELVETIN HYÖTYÄ SIITÄ VIRKAMIESRUOTSIN TUTKINNOSTA SITTEN ON? Pidetään yllä tiettyä kielipolitiikkaa, mistä hyötyy 5,5 % suomalaisista.
Virkamiesruotsin tarkoitus EI ole se, että sillä voi hoitaa virkaansa ruotsiksi. Virkamiesruotsin tutkinto ei tee ihmisestä kaksikielistä, vaan siihen vaaditaan paljon, paljon enemmän. Ajatelkaapa esim. talousrikostutkijaa, joka on suorittanut pelkän virkamiesruotsin kokeen ja hänen pitäisi kuulustella ruotsiksi vellallisen epärehellisyydestä, selvittää kirjanpitoa, pohtia rikoksen tunnusmerkistöä jne. Näiden asioiden hoitaminen omalla äidinkielelläkin on hankalaa. Juridiikka, taloustiede - tai psykoterapeuttina toimiminen vaativat erityisen hyvää, äidinkielentasoista osaamista. Olen asiaa tiedustellut monelta ja kukaan ei hoida virkaansa pelkällä virkamiesruotsin tutkinnolla, yksi koe ei takaa sitä mikä sen idea pitäisi olla.
Henna Virkkunen on siitä tunnetuin esimerkki, kun häneltä tivattiin vastausta ruotsiksi, niin Virkkunen kieltäytyi vastaamasta ruotsiksi, "en voi vastata, koska en ruotsiksi pysty sanomaan asiaa riittävän tarkasti".
MITÄ HELVETIN HYÖTYÄ SIITÄ VIRKAMIESRUOTSIN TUTKINNOSTA SITTEN ON? Pidetään yllä tiettyä kielipolitiikkaa, mistä hyötyy 5,5 % suomalaisista.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Kunta päättää. Raaseporin delegaatio ei ole käynyt esittämässä ehdotuksiansa opetusministeriöön, vaan he päättävät itse vedoten vanhaan traditioon. 
Raaseporissa suunnitellaan kaiken lastentarhaopetuksen ja esikoulun olevan ruotsinkielistä. Ei kylpyä tai suihkua, vaan upotus.
Koulussa ruotsinkielen opetus alkaisi koulussa jo alaluokilta.
Tämä suunnitelma on valmis toteutettavaksi jo ensi syksynä.
Monet vanhemmista vastustavat tätä kokoruotsittamista. Olisi varmaan parempi pakottaa myös aikuiset lasten vanhemmat ruotsinkielen kurssille, jotta osaavat sitten puhua lastensa kanssa.
Toinen esimerkki kaksikielisestä kunnasta. Yrittivät saada maistraatin yksikieliseksi ruotsinkieliseksi. Tällöin Hangosta itäänpäin kaikki suomenkieliset olisivat joutuneet asioimaan Espoossa, ja vain ruotsinkieliset Tammisaaressa.
Vehkeily "sailaisten suljettujen ovien takana" jatkuu.
Taso 2: Kuntien kielisyys
Prosentin nosto johtaa edelleen maahanmuuttajien rahtaamiseen.
Hyvin monet yksi/kaksikieliset kunnat ovat "köyhiä" eivätkä tarjoa muuta kuin tomaatinviljelyä. Opiskelemaan ja työhön mennään kaupunkeihin - ehkä jäädään niihin.
Ruotsinkielisyys ei ole aina "todellinen". Henkilön muuttaessa ruotsinkeliseen kuntaan, hänet rekisteröidään automaattisesti ruotsinkieliseksi.
Myös minua ihmetyttää, että sadan vuoden venäläisyyteen suhtaudutaan kuin pahanhajuiseen hengitykseen. Tuosta venäjäkompleksista olisi korkea aika kasvaa aikuiseksi.
D malli eli täydellinen vapaus on ainoa vaihtoehto.
Raaseporissa suunnitellaan kaiken lastentarhaopetuksen ja esikoulun olevan ruotsinkielistä. Ei kylpyä tai suihkua, vaan upotus.
Koulussa ruotsinkielen opetus alkaisi koulussa jo alaluokilta.
Tämä suunnitelma on valmis toteutettavaksi jo ensi syksynä.
Monet vanhemmista vastustavat tätä kokoruotsittamista. Olisi varmaan parempi pakottaa myös aikuiset lasten vanhemmat ruotsinkielen kurssille, jotta osaavat sitten puhua lastensa kanssa.
Toinen esimerkki kaksikielisestä kunnasta. Yrittivät saada maistraatin yksikieliseksi ruotsinkieliseksi. Tällöin Hangosta itäänpäin kaikki suomenkieliset olisivat joutuneet asioimaan Espoossa, ja vain ruotsinkieliset Tammisaaressa.
Vehkeily "sailaisten suljettujen ovien takana" jatkuu.
Taso 2: Kuntien kielisyysProsentin nosto johtaa edelleen maahanmuuttajien rahtaamiseen.
Hyvin monet yksi/kaksikieliset kunnat ovat "köyhiä" eivätkä tarjoa muuta kuin tomaatinviljelyä. Opiskelemaan ja työhön mennään kaupunkeihin - ehkä jäädään niihin.
Ruotsinkielisyys ei ole aina "todellinen". Henkilön muuttaessa ruotsinkeliseen kuntaan, hänet rekisteröidään automaattisesti ruotsinkieliseksi.
Myös minua ihmetyttää, että sadan vuoden venäläisyyteen suhtaudutaan kuin pahanhajuiseen hengitykseen. Tuosta venäjäkompleksista olisi korkea aika kasvaa aikuiseksi.
D malli eli täydellinen vapaus on ainoa vaihtoehto.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Tervehdys vielä!
Löysin näköjään hymiöt, vaan en osannut jakaa tekstiä....
Pakko sanoa, että vaikka Etelä-Suomen rannikko asutettiin myös n. 1550 Mälarstrand´in köyhillä ruotsalaisilla, niin minun on todella vaikea uskoa, etteikö myös "suomalaiset" olisi viihtyneet kalaisten vesien äärellä.
Kantani on jyrkähkö, eli haluan kieltenopetuksen perustuvan pelkästään vapaaehtoisuuteen.
Löysin näköjään hymiöt, vaan en osannut jakaa tekstiä....
Pakko sanoa, että vaikka Etelä-Suomen rannikko asutettiin myös n. 1550 Mälarstrand´in köyhillä ruotsalaisilla, niin minun on todella vaikea uskoa, etteikö myös "suomalaiset" olisi viihtyneet kalaisten vesien äärellä.
Kantani on jyrkähkö, eli haluan kieltenopetuksen perustuvan pelkästään vapaaehtoisuuteen.
-
Opiskelija
- Viestit: 169
- Liittynyt: 22.06.2010 21:21
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Kiitos "Jaska", olet nähnyt paljon vaivaa.
Minulla olisi tuohon ehdotelmaan pieni korjaus tai lisäkorostus yhden seikan kohdalla.
Kirjoitat: "Nykyinen kielitaitolaki sanoo, että korkeakoulututkintoa edellyttävissä valtion ja kaksikielisten kuntien viroissa vaaditaan viranhaltijalta vähemmistökielen tyydyttävä taito, ja yksi-kielisissä kunnissa edellytetään tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Tuossa kohdassa ja loppupäätelmissä olisi tärkeää korostaa, että suomenkielisillä tulisi olla täydet oikeudet käydä koulua ja luoda uraa Suomessa ilman ruotsin kielen muodollista osaamista siellä, missä ruotsin kieltä ei erityisesti tarvita. Virkamiesruotsia voitaisiin tietenkin vaatia yksikielisissä ruotsinkielisissä kunnissa. Sitä voitaisiin vaatia myös kaksikielissä (vähemmistökielisten osuus väh. 20%) kunnissa suhteessa todelliseen tarpeeseen, esim. niin, että kaksikielisessä kunnassa, jossa kielivähemmistöön kuuluvia on esim 30 % asukkaista, vaadittaisiin eri virastoilta, että 30 % työntekijöistä osaa vähemmistökieltä. Ei koskaan niin, että ruotsia osaamattoman ihmisen ei ole mahdollista työllistyä kaksikielisessä kunnassa korkeakoulutusta vaativiin virkoihin, vaikka muuten olisikin pätevä. Suomenkielisillä pitäisi olla oikeus työllistyä myös valtion virkoihin ilman ruotsintaitoa. Tuo taitovaatimus tulisi määritellä tehtäväkohtaisesti. Tämä kaikki pätee myös toisin päin; edellä voi vaihtaa ruotsin kielen paikalle suomen kielen ja päinvastoin.
Näitä seikkoja tulisi erityisesti korostaa, sillä pakkoruotsin kannattajien tämän hetken muodikkain perustelu pakkoruotsittamiselle tuntuu olevan se, että sillä taataan suomenkielisten oikeudet työllistyä kaikkiin virkoihin eikä suljeta suomenkielisiltä mitään ovia.
Suosittelen, että postitat tuota muistiotasi mahdollisimman monelle tulevalle kansanedustajalle kunhan vaalit on käyty. Etenkin sellaisille edustajille, jotka tulevat olemaan mukana hallitusneuvotteluissa. Kokemukseni mukaan edustajat lukevat yllättävän usein sähköpostejaan ja jopa vastaavat niihin, etenkin tuollaisiin asiallisiin ja hyvin argumentoituihin.
Minulla olisi tuohon ehdotelmaan pieni korjaus tai lisäkorostus yhden seikan kohdalla.
Kirjoitat: "Nykyinen kielitaitolaki sanoo, että korkeakoulututkintoa edellyttävissä valtion ja kaksikielisten kuntien viroissa vaaditaan viranhaltijalta vähemmistökielen tyydyttävä taito, ja yksi-kielisissä kunnissa edellytetään tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Tuossa kohdassa ja loppupäätelmissä olisi tärkeää korostaa, että suomenkielisillä tulisi olla täydet oikeudet käydä koulua ja luoda uraa Suomessa ilman ruotsin kielen muodollista osaamista siellä, missä ruotsin kieltä ei erityisesti tarvita. Virkamiesruotsia voitaisiin tietenkin vaatia yksikielisissä ruotsinkielisissä kunnissa. Sitä voitaisiin vaatia myös kaksikielissä (vähemmistökielisten osuus väh. 20%) kunnissa suhteessa todelliseen tarpeeseen, esim. niin, että kaksikielisessä kunnassa, jossa kielivähemmistöön kuuluvia on esim 30 % asukkaista, vaadittaisiin eri virastoilta, että 30 % työntekijöistä osaa vähemmistökieltä. Ei koskaan niin, että ruotsia osaamattoman ihmisen ei ole mahdollista työllistyä kaksikielisessä kunnassa korkeakoulutusta vaativiin virkoihin, vaikka muuten olisikin pätevä. Suomenkielisillä pitäisi olla oikeus työllistyä myös valtion virkoihin ilman ruotsintaitoa. Tuo taitovaatimus tulisi määritellä tehtäväkohtaisesti. Tämä kaikki pätee myös toisin päin; edellä voi vaihtaa ruotsin kielen paikalle suomen kielen ja päinvastoin.
Näitä seikkoja tulisi erityisesti korostaa, sillä pakkoruotsin kannattajien tämän hetken muodikkain perustelu pakkoruotsittamiselle tuntuu olevan se, että sillä taataan suomenkielisten oikeudet työllistyä kaikkiin virkoihin eikä suljeta suomenkielisiltä mitään ovia.
Suosittelen, että postitat tuota muistiotasi mahdollisimman monelle tulevalle kansanedustajalle kunhan vaalit on käyty. Etenkin sellaisille edustajille, jotka tulevat olemaan mukana hallitusneuvotteluissa. Kokemukseni mukaan edustajat lukevat yllättävän usein sähköpostejaan ja jopa vastaavat niihin, etenkin tuollaisiin asiallisiin ja hyvin argumentoituihin.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
"Kun pakkoruotsi poistetaan, ruotsin kieli lakkaa häiritsemästä suomenkielisiä."
Tosiaan, hyvin tiivistetty. Tässä "oma" kielipoliittinen ohjelmani..
Sitoudun sen edistämiseen.
"Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa (Ahvenanmaa-asiat).
Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi.
Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja
kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.
Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.
Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.
2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.
Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.
Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.
Suomi kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa.
Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä.
Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.
Tosiaan, hyvin tiivistetty. Tässä "oma" kielipoliittinen ohjelmani..
Sitoudun sen edistämiseen.
"Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista valtion viroissa luovutaan, poislukien viranomaiset, joiden työtehtävät erityisesti edellyttävät tällaista kielitaitoa (Ahvenanmaa-asiat).
Tämän myötä ruotsin kielen pakollinen opiskelu kaikilla koulutusasteilla lakkaa välittömästi.
Suomenkieliset oppilaitokset voivat jatkossakin tarjota ruotsin opetusta resurssiensa ja
kysynnän mukaan ja samoin ehdoin kuin muitakin vieraita kieliä.
Suomen valtion ainoaksi viralliseksi kieleksi jää suomen kieli. Valtion, siis hallituksen, eduskunnan ja virkakoneiston, ainoa työkieli on suomi.
Kunnallistasolla ruotsi voi säilyä virallisena kielenä pääsääntöisesti nykykäytännön mukaisesti mutta kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
1) Nykyisistä yksikielisistä ruotsinkielisistä kunnista tulee kaksikielisiä. Muutoksen jälkeen Suomessa on suomenkielisiä ja kaksikielisiä kuntia.
2) Kaksikielisenä pidetään jatkossa kuntaa, jonka asukkaista vähintään 20 prosenttia on ilmoittanut äidinkielekseen ruotsin. Jos ruotsinkielisten osuus asukkaista jää tämän alle, heillä ei ole subjektiivista oikeutta saada kunnan viranomaisilta ruotsinkielistä palvelua. Mikäli heidän absoluuttinen lukumääränsä kuitenkin on merkittävä, kuten Helsingissä ja Turussa, kunnalle voidaan tarkemmin määriteltävin ehdoin säätää velvoite tarjota asioimistulkin palveluja.
Yleisradion ruotsinkielisen toiminnan osuus Ylen kokonaisbudjetista saatetaan vastaamaan ruotsinkielisten osuutta väestöstä.
Saamen kielten suhteen noudatetaan samankaltaista politiikkaa. Ottaen huomioon saamen kielten uhanalainen asema voidaan niiden elvyttämiseksi ja ylläpitämiseksi kuitenkin soveltaa joustavampia kriteereitä.
Ruotsinkielinen kouluverkosto voi toistaiseksi jatkaa toimintaansa nykyisin ehdoin. Ruotsinkielisten koulujen oppilaskohtainen rahoitusosuus ei kuitenkaan saa ylittää (eikä alittaa) suomenkielisten koulujen vastaavaa. Helsingin yliopistosta tulee yksikielinen, ja ruotsinkielisten erillinen sisäänotto lopetetaan.
Suomi kunnioittaa Ahvenanmaan itsehallintoa.
Pitkän tähtäyksen tavoitteena on neuvotella Ruotsin kanssa sopimus kielivähemmistöjen aseman symmetrisestä järjestämisestä.
Vastavuoroisuuden periaate kannustaa kumpaakin maata kohtelemaan suurinta kielivähemmistöään mallikkaalla tavalla.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Kiitos rakentavista kommenteista!
Esitin tarkoituksella erilaisia vaihtoehtoja, että päättäjille jäisi valinnanvapaus - toisin kuin meille.TK kirjoitti:Pakkoruotsi pitäisi poistaa kautta maan, myös niistä kunnista, joissa on yli 20%:n ruotsinkielisten osuus.
Koen että tämä lanka kulkee läpi jutun. Tosin olisihan sen voinut sanoa vielä auki varmemmaksi vakuudeksi.Opiskelija kirjoitti:Tuossa kohdassa ja loppupäätelmissä olisi tärkeää korostaa, että suomenkielisillä tulisi olla täydet oikeudet käydä koulua ja luoda uraa Suomessa ilman ruotsin kielen muodollista osaamista siellä, missä ruotsin kieltä ei erityisesti tarvita.
Tämä on kyllä hyvä pointti. Tiettyyn tehtävään tai osastoon voitaisiin tarpeen mukaan hakea toisen kotimaisen taitajia, kaikkien ei tarvitsisi sitä osata. Mutta tämä voi aktuaalistua vasta kun pakkoruotsi on poistettu.Opiskelija kirjoitti: Virkamiesruotsia voitaisiin tietenkin vaatia yksikielisissä ruotsinkielisissä kunnissa. Sitä voitaisiin vaatia myös kaksikielissä (vähemmistökielisten osuus väh. 20%) kunnissa suhteessa todelliseen tarpeeseen, esim. niin, että kaksikielisessä kunnassa, jossa kielivähemmistöön kuuluvia on esim 30 % asukkaista, vaadittaisiin eri virastoilta, että 30 % työntekijöistä osaa vähemmistökieltä. Ei koskaan niin, että ruotsia osaamattoman ihmisen ei ole mahdollista työllistyä kaksikielisessä kunnassa korkeakoulutusta vaativiin virkoihin, vaikka muuten olisikin pätevä.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Ruotsinkielisten olisi alettava nykyistä enemmän palvelemaan toinen toisiaan. Ja lisäksi tulkkipalveluja pitäisi kehittää ja käyttää hyväksi nykyistä enemmän ruotsinkielisten palvelujen järjestämisessä. Kun nämä kaksi keinoa on käytetty, niin sitten voitaisiin miettiä, kuinka monta pakkoruotsitettua palvelijaa vielä tarvitaan ruotsinkielisten palvelujen turvaajiksi.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Sain käännettyä muistioni englanniksi, sitä voi linkata ulkomaisille väärinymmärtäneille jos tarvetta ilmenee. Vaikka se onkin hieman maltillisempi kompromissi kuin moni täälläkin toivoisi...
Samalla täydensin suomenkielisen version identtiseksi lisäämällä johdanto-osan; kumpikin kirjoitus löytyy täältä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Politiikka.html
Samalla täydensin suomenkielisen version identtiseksi lisäämällä johdanto-osan; kumpikin kirjoitus löytyy täältä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Politiikka.html
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Kiitos Jaska, hieno alustus ja nyt siis vain liittämään sitä myös ruotsinkielisiin keskusteluihin.
Minua erityisesti kyllä mietityttää yksi kohta. Kirjoitat aluksi:
"Missään muussa maassa ei ole päädytty näin turhaan ja epätaloudelliseen ratkaisuun, eikä missään mikään taho edes vaadi tällaisia toimia vähemmistön aseman turvaamiseksi. Miksi Suomessa ylläpidetään tällaista järjestelmää, joka ei ole edes välttämätön vähemmistön oikeuksien toteutumiseksi ja joka supistaa enemmistön oikeutta valita opiskeltavat vieraat kielet itse? Miksi alueellisen virallisen kielen asema on yleisesti katsottu riittäväksi turvaamaan vähemmistön oikeudet, mutta Suomessa sen ei katsota riittävän."
Ja lopuksi kirjoitat:
"Ruotsin asema voitaisiin muuttaa alueelliseksi viralliseksi kieleksi (kuten kymri), mutta se voi myös säilyä toisena kansalliskielenä, koska ruotsinkieliset ovat valtion tasolla väkiluvultaan suuri vähemmistö ja koska toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimus koskee vain erittäin pientä osaa kansasta: korkeakoulutettuja viranomaisia."
Ok. Mutta miksi Euroopan neuvosto on lähettänyt meille raporttinsa, jossa käydään kiinni nimenomaan tähän: ruotsi ei voi olla virallinen (kansallis)kieli, mikäli suomenkielisten ruotsinkielen taito ei oleellisti parane - ja keinoina luetellaan jatkuva mutta varhaistuva pakollisuus, pakolliseksi palautettava ruotsin yloppilaskoe sekä jopa varhaisen englannin opetuksen kritiikki, mikäli se näyttää vaikuttavan heikentävästi ruotsin osaamiseen.
Miksi jopa Euroopan neuvoston tasolla suomalaisten kielitilanteeseen suhtaudutaan niin eri tavoin kuin kielitilanteisiin missään muualla?
Minua erityisesti kyllä mietityttää yksi kohta. Kirjoitat aluksi:
"Missään muussa maassa ei ole päädytty näin turhaan ja epätaloudelliseen ratkaisuun, eikä missään mikään taho edes vaadi tällaisia toimia vähemmistön aseman turvaamiseksi. Miksi Suomessa ylläpidetään tällaista järjestelmää, joka ei ole edes välttämätön vähemmistön oikeuksien toteutumiseksi ja joka supistaa enemmistön oikeutta valita opiskeltavat vieraat kielet itse? Miksi alueellisen virallisen kielen asema on yleisesti katsottu riittäväksi turvaamaan vähemmistön oikeudet, mutta Suomessa sen ei katsota riittävän."
Ja lopuksi kirjoitat:
"Ruotsin asema voitaisiin muuttaa alueelliseksi viralliseksi kieleksi (kuten kymri), mutta se voi myös säilyä toisena kansalliskielenä, koska ruotsinkieliset ovat valtion tasolla väkiluvultaan suuri vähemmistö ja koska toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimus koskee vain erittäin pientä osaa kansasta: korkeakoulutettuja viranomaisia."
Ok. Mutta miksi Euroopan neuvosto on lähettänyt meille raporttinsa, jossa käydään kiinni nimenomaan tähän: ruotsi ei voi olla virallinen (kansallis)kieli, mikäli suomenkielisten ruotsinkielen taito ei oleellisti parane - ja keinoina luetellaan jatkuva mutta varhaistuva pakollisuus, pakolliseksi palautettava ruotsin yloppilaskoe sekä jopa varhaisen englannin opetuksen kritiikki, mikäli se näyttää vaikuttavan heikentävästi ruotsin osaamiseen.
Miksi jopa Euroopan neuvoston tasolla suomalaisten kielitilanteeseen suhtaudutaan niin eri tavoin kuin kielitilanteisiin missään muualla?
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
[Ok. Mutta miksi Euroopan neuvosto on lähettänyt meille raporttinsa, jossa käydään kiinni nimenomaan tähän: ruotsi ei voi olla virallinen (kansallis)kieli, mikäli suomenkielisten ruotsinkielen taito ei oleellisti parane - ja keinoina luetellaan jatkuva mutta varhaistuva pakollisuus, pakolliseksi palautettava ruotsin yloppilaskoe sekä jopa varhaisen englannin opetuksen kritiikki, mikäli se näyttää vaikuttavan heikentävästi ruotsin osaamiseen.
Miksi jopa Euroopan neuvoston tasolla suomalaisten kielitilanteeseen suhtaudutaan niin eri tavoin kuin kielitilanteisiin missään muualla?[/quote]
Siksi, että siellä on ruotsalainen johtamassa tätä hommaa, ruotsalainen, joka ei osaa olla objektiivinen.
EUssa on 23 virallista kieltä, mutta kukaan ei oleta, että jokainen eurooppalainen opiskelee juuri nämä kielet.
EUssahan on kielivapaus: Äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä on hyvä tavoite.
Missään ei Euroopan tasolla vaadita, että sen toisen kielen pitää olla ruotsi.
OAJ:n puheenjohtaja tosin valehteli radiossa, että EU puhuu kahdesta kielestä kansalliskielten lisäksi .
Mehän olemme EU-kansalaisia, ja meillä tosiaan on 23 virallista kieltä.. mutta ei mitään pakkoa osata niitä.
Jos ei asia muuten ratkea, pitää hakea jokin ihmisoikeustuomioistuinpäätös. Identiteetin loukkaus.
Ensin pitää saada virallinen selvitys valtaapitäviltä, miksi ruotsia pakotetaan. Jos siellä perusteluissa on identiteetin muokkaus,
ei muuta kuin valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Jo hakemis herättää maailman huomion.
Miksi jopa Euroopan neuvoston tasolla suomalaisten kielitilanteeseen suhtaudutaan niin eri tavoin kuin kielitilanteisiin missään muualla?[/quote]
Siksi, että siellä on ruotsalainen johtamassa tätä hommaa, ruotsalainen, joka ei osaa olla objektiivinen.
EUssa on 23 virallista kieltä, mutta kukaan ei oleta, että jokainen eurooppalainen opiskelee juuri nämä kielet.
EUssahan on kielivapaus: Äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä on hyvä tavoite.
Missään ei Euroopan tasolla vaadita, että sen toisen kielen pitää olla ruotsi.
OAJ:n puheenjohtaja tosin valehteli radiossa, että EU puhuu kahdesta kielestä kansalliskielten lisäksi .
Mehän olemme EU-kansalaisia, ja meillä tosiaan on 23 virallista kieltä.. mutta ei mitään pakkoa osata niitä.
Jos ei asia muuten ratkea, pitää hakea jokin ihmisoikeustuomioistuinpäätös. Identiteetin loukkaus.
Ensin pitää saada virallinen selvitys valtaapitäviltä, miksi ruotsia pakotetaan. Jos siellä perusteluissa on identiteetin muokkaus,
ei muuta kuin valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Jo hakemis herättää maailman huomion.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Hyvä idea alkaa kääntämään kielivapaustekstejä englanniksi. Nimenomaan englanniksi, ei ruotsiksi.
Tämä "kielivapaus ratkaistaan vaaleissa" kirjoitus http://www.sampoterho.net/?page_id=17 olisi otsaketta vaihtamalla sopiva tiivistelmä kertomaan ulkomaalaisille Suomen mielettömästä pakkoruotsi-tilanteesta.
Tämä "kielivapaus ratkaistaan vaaleissa" kirjoitus http://www.sampoterho.net/?page_id=17 olisi otsaketta vaihtamalla sopiva tiivistelmä kertomaan ulkomaalaisille Suomen mielettömästä pakkoruotsi-tilanteesta.
Re: Objektiivinen kielipoliittinen muistio
Oikein kattava analyysi.Kelpaisi pohjapaperiksi Suomen kieliolojen järkiperäistämiseksi.Jaska kirjoitti:Sain käännettyä muistioni englanniksi, sitä voi linkata ulkomaisille väärinymmärtäneille jos tarvetta ilmenee.
Vaikka se onkin hieman maltillisempi kompromissi kuin moni täälläkin toivoisi...
Samalla täydensin suomenkielisen version identtiseksi lisäämällä johdanto-osan; kumpikin kirjoitus löytyy täältä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Politiikka.html
Itse lisäisin vielä eurooppalaisen kontekstin eli vertailuksi kielitilanne vaikkapa Ruotsissa, Hollannissa ja Espanjassa.
Hollanti olisi hyvä vertailukohta, koska siellä on suunnilleen samankokoinen kielivähemmistö
joka on samalla tavalla alueellisesti sijoittunut kuin ruotsinkieliset Suomessa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Friisin_kieli
20 % tosiaan on relevantti raja, katso lähemmin
Valtioneuvoston kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2009
http://www.om.fi/1236880953561
Alle tuon rajan ei palvelujen tuottaminen ole järkevää eikä vastaa yleistä oikeustajua.. eli
siis suomeksi sanottuna ei toimi, koska ei ole tarkoituksenmukaista..