Selasin Hesarin vaalikoneen kautta Demareiden ehdokkaita (siksi että sain tutultani Nasima Razmyarin esiintymisestä tosi positiivisen kuvauksen) ja mietin, miten pahasti puolueessa näyttää hallitsevan vanhan kaartin outo pakkoruotsimyönteisyys.
Uusia, mahdollisesti paikkaan yltäviä nimiä on vapaan kielivalinnan puolella.
Sara Paavolainen: Tärkeää ruotsin kieltä oppisi paremmin jos sen opiskelu ei olisi pakollista. Itse muistan hirmuisen vastarinnan, kun ruotsin opettaja ilmoitti ensimmäisellä tunnilla, ettei suomalainen ole oikein ihminenkään ellei puhu myös ruotsia. Pakkoruotsin aikanani kirjoitin mutten oppinut kieltä kun en ole kehdannut vajaataitoisena sitä puhua. "Ralliranska" ei ole tuottanut vastaavia häpeän tunteita ja englanti on paljossa käytössä muuttunut suorastaan sujuvaksi.
Nasima Razmyar: Toisin sanoen ei pakkoruotsia. Tätä kautta motivaatio kielen opiskeluun todennäkköisesti kasvaisi.
Torsti Pilvi ja Osku Pajamäki eivät selitelleet, mutta kannattivat vapaata kielivalintaa.
Mutta ilman selittelyjä "ei" vapaalle kielivalinnalle istuvat kansanedustajat Heinäluoma, Tuomioja, Lipponen.
Thomas Wallgren jopa yrittää selittää ja päätyy identiteettien sameille vesille: Pohjoismainen identiteetti on kaikille suomalaisille merkittävä voimavara. En usko että pohjoismaisuuden heikentämisestä Suomessa on kenellekään mitään etua. Kaikilla suomalaisilla tulee säilytttää yhtälainen oikeus ruotsin kielen oppimiseen. Valinnaisuuden lisääminen kouluissa johtaa helposti heikompien oppilaiden tulosten heikkenemiseen ja eriarvoistumiseen.