Tasaveroiset kansanryhmät?
Lähetetty: 03.03.2011 05:39
Ruotsinkielisissä keskusteluissa (joihin nyt yritän olla osallistumatta ja vain seurata niitä), nousee mielestäni jatkuvasti esille käsite "tasaveroiset kansanryhmät".
Mitä tahansa oikeuksia suomenkielisellä onkin, ne on oltava myös ruotsinkielisillä - esimerkiksi on voitava olla varma, että minkälaisessa hätätapauksessa tahansa ruotsinkielistä yritetään pelastaa ruotsiksi. Mitä tahansa velvollisuuksia ruotsinkielisellä on, ne on oltava myös suomenkielisellä - siis jos ruotsinkielisen on opiskeltava suomea pärjätäkseen, on suomenkielisen opiskeltava ruotsia. Kyse on siis oikeudenmukaisuuden tulkinnasta. Jos Itä-Suomen kunnille annetaan kokeilulupa korvata ruotsi venäjällä, on ruotsinkielisille kunnille annettava vastaavan laajuinen kokeilulupa korvata suomi jollakin. Jos joku voi saada viran ilman ruotsin kieltä, on sitten saatava myös virka ilman suomea ja oikeus kieltäytyä koko kielen puhumisesta.
Minun on vaikea ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Aina välillä ruotsinkielisistä puhutaan vähemmistönä mutta hetken päästä se on unohdettu ja puhutaan ruotsinkielisistä tasaveroisena kansanryhmänä - joka vieläpä on tehnyt kaiken oleellisen tässä maassa.
Tähän ongelmaan pudotaan aina uudestaan ja uudestaan: Esimerkiksi jos ruotsinkieliset eivät saa olla Suomessa tasaveroinen kansanryhmä, joutavat suomalaiset jäädä ilman kaikkia kansalle kuuluvia oikeuksia Euroopan Unionissa. Jos Suomessa ei opiskella ruotsia siksi, että kyseessä on pieni ja vaille käyttöä jäävä kieli, suomen kieli voidaan hävittää kokonaan, koska sekin on pieni jne.
Mielestäni ruotsinkielisillä kirjoittajilla on jokin merkillinen tulkinta, joka ei mitenkään käänny suomenkielisen maailmankuvaan. Heillä on myös luja usko siihen, että kaikki maailman ihmiset näkevät heidän oikeutensa olla tasaveroinen kansanryhmä juuri samoin kuin he, ja että suomenkielisten pakollinen ruotsi on maailman luonnollisin juttu.
Mitä tahansa oikeuksia suomenkielisellä onkin, ne on oltava myös ruotsinkielisillä - esimerkiksi on voitava olla varma, että minkälaisessa hätätapauksessa tahansa ruotsinkielistä yritetään pelastaa ruotsiksi. Mitä tahansa velvollisuuksia ruotsinkielisellä on, ne on oltava myös suomenkielisellä - siis jos ruotsinkielisen on opiskeltava suomea pärjätäkseen, on suomenkielisen opiskeltava ruotsia. Kyse on siis oikeudenmukaisuuden tulkinnasta. Jos Itä-Suomen kunnille annetaan kokeilulupa korvata ruotsi venäjällä, on ruotsinkielisille kunnille annettava vastaavan laajuinen kokeilulupa korvata suomi jollakin. Jos joku voi saada viran ilman ruotsin kieltä, on sitten saatava myös virka ilman suomea ja oikeus kieltäytyä koko kielen puhumisesta.
Minun on vaikea ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Aina välillä ruotsinkielisistä puhutaan vähemmistönä mutta hetken päästä se on unohdettu ja puhutaan ruotsinkielisistä tasaveroisena kansanryhmänä - joka vieläpä on tehnyt kaiken oleellisen tässä maassa.
Tähän ongelmaan pudotaan aina uudestaan ja uudestaan: Esimerkiksi jos ruotsinkieliset eivät saa olla Suomessa tasaveroinen kansanryhmä, joutavat suomalaiset jäädä ilman kaikkia kansalle kuuluvia oikeuksia Euroopan Unionissa. Jos Suomessa ei opiskella ruotsia siksi, että kyseessä on pieni ja vaille käyttöä jäävä kieli, suomen kieli voidaan hävittää kokonaan, koska sekin on pieni jne.
Mielestäni ruotsinkielisillä kirjoittajilla on jokin merkillinen tulkinta, joka ei mitenkään käänny suomenkielisen maailmankuvaan. Heillä on myös luja usko siihen, että kaikki maailman ihmiset näkevät heidän oikeutensa olla tasaveroinen kansanryhmä juuri samoin kuin he, ja että suomenkielisten pakollinen ruotsi on maailman luonnollisin juttu.