Kansallisesta identiteetistä identiteettimosaiikkiin

[Sees]

Hesarin mukaan perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelma painottaa "yhteistä kansallista identiteettiä".

Vaaliohjelman mukaan kuulemma tämä "edistää myös kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on koko yhteiskuntasopimuksen perusta, ja epäitsekkyyden ja lähimmäisenrakkauden turva".

Mitä suomalaisuus on, tai kuka sen määrittelee, ei käy ilmi ohjelmasta, kirjoittaa Hesari, sen sijaan ohjelmassa kuulemma kerrotaan, että terveen kansallisylpeyden ylläpito on huomioitava kouluopetuksessa.

http://www.hs.fi/keskustelu/aihealue/Po ... u/5787784/

Kansallinen identiteetti noussee nyt keskusteluun. Kaipaan edelleen yhtenäisen identiteetin sijaan sitä identiteettimosaiikkia, joka sallii erilaiset tulkinnat, painotukset kansallisille tarinoille.

[jyse23]

Kansallisesta identiteetistä, mitä se on? --- Kieli on mielestäni oleellisin. Jos meillä ei ole yhteistä kieltä, niin millä sitten keskustellaan siitä kansallisesta identiteetistä. Voiko kokea itsensä suomalaiseksi puhumalla vaan swahilia tai ruotsia? -- Taitaakin olla aika henkilökohtainen ja monisäikeinen toi identiteettiä asia, miten sen itsekukin kokee. Ehkä sitä ei pitäisi mennä ulkopuolelta kenenkään sanelemaan. -- Kaikesta huolimatta Suomessa oltava yksi virallinen kieli, koska se on käytännöllistä ja taloudellisesti järkevää. Kukin saa muodostaa suomalaisen identiteettinstä kotonaan ihan minkälaiseksi haluaa.
Asioista ja historiasta voidaan olla montaa mieltä. Kenen identiteettiin kuuluu mitäkin. Oliko Marski homo lahtari, joka tapatti köyhää kansaa vai oliko pelastaja sankari? Vai molempia?

[Eero Nevalainen]

Itseäni vähän huolestuttaa juuri tämmöinen monoliittisen kansallisidentiteetin tuominen esille nimenomaan kielipolitiikkaa aktiivisesti tekevässä puolueessa, koska se oikeuttaa sitten sen keskustelun, että kaikkien on oltava esimerkiksi ruotsinkielisiä. RKP:hän rakastaa ajatusta että jostain käsittämättömästä syystä juuri ruotsi on suomalaisia yhteen sitova kieli, ja muodostaa sitten myös tämän surullisenkuuluisan yhteenkuuluvuus- ja identiteettisiteen Nordeniin -- emmehän me mitenkään voi olla pohjoismaalaisia puhumatta ruotsia!

Näissä asioissa pitäisi hyväksyä se, että ensinnäkin leijonanosalle suomalaisia suomi on äidinkieli, ja kaksikielisyysidentiteettti kuuluu niille joilla se on. Toisin sanoen "suomalaisuus on mitä se on, mutta se syntyy yksilöiden tuntemusten kautta", ja tämmöisessä kuviossa pakkoruotsitus on vähän heikoilla...

[Jaska]

Kansallinen identiteetti noussee nyt keskusteluun. Kaipaan edelleen yhtenäisen identiteetin sijaan sitä identiteettimosaiikkia, joka sallii erilaiset tulkinnat, painotukset kansallisille tarinoille.

Samoin. Miten esimerkiksi Soinin oma katolilainen abortinvastustus sopii yhteen enemmistösuomalaisen tapaluterilaisuuden vapaampien käsityksien kanssa? Tahdon sanoa, että enemmistön kanta on toki huomioitava erityisellä tavalla, mutta siitä ei saa tehdä Ainoaa Oikeaa. Enemmistön kanta ei saa johtaa vähemmistökantojen polkemiseen.

RKP:hän rakastaa ajatusta että jostain käsittämättömästä syystä juuri ruotsi on suomalaisia yhteen sitova kieli, ja muodostaa sitten myös tämän surullisenkuuluisan yhteenkuuluvuus- ja identiteettisiteen Nordeniin -- emmehän me mitenkään voi olla pohjoismaalaisia puhumatta ruotsia!

Tuo propaganda on niin kaukana todellisuudesta, että se ei koskaan tule menemään läpi. Pohjoismaalaisuus lienee useimmille vasta aika monennes identiteetti (tuskin TOP-3:ssa), ja se heijastuu siinä, miten tuttua ja kotoisaa Ruotsissa on: tavat, eleet ja keskustelukulttuuri ovat samanlaiset. Silti tuohonkaan identiteettiin ei ainakaan minulla kuulu ruotsin kieli, ihan jo käytännön syistä: minun kouluruotsillani on vaikea saada selvää riikinruotsalaisen puheesta, joten paremmin yhteinen aallonpituus löytyy palikkaenglannilla, joka on kummallakin sujuvin vieras kieli. (Maailman puhutuin kielihän on Bad English.)

[Eero Nevalainen]

Tervetuloa, Jaska!

Samoin. Miten esimerkiksi Soinin oma katolilainen abortinvastustus sopii yhteen enemmistösuomalaisen tapaluterilaisuuden vapaampien käsityksien kanssa? Tahdon sanoa, että enemmistön kanta on toki huomioitava erityisellä tavalla, mutta siitä ei saa tehdä Ainoaa Oikeaa. Enemmistön kanta ei saa johtaa vähemmistökantojen polkemiseen.

Kyllä, mutta toisaalta vähemmistön kannan julistaminen viralliseksi totuudeksi on usein toisaalta vain todellisuudenvastaisuutta. Juuri tämän takia kannatankin näissä asioissa tiettyä omantunnonvapautta, jolloin ei ajauduta keskusteluihin siitä, mikä pitää olla se yksiselitteinen suomalaisuus jota kaikkien on noudatettava. On mielenkiintoista, että RKP:läiset eivät itse kykene minkäänlaiseen itsekritiikkiin juuri tältä kannalta vaikka meitä haukutaankin vaikka miksi.

Olen tavallaan vähän pettynyt persujen puolueohjelmaan -- siitä pakkoruotsittajat saavat loputtomasti välineistöä "vähemmistöjen sorto"-retoriikkaansa ja siihen, miten pakkoruotsi taitaa olla se ainoa tapa kasvattaa meistä suvaitsevaisia maailmankansalaisia...

Onneksi Persuissakin on koulutettuja, fiksuja ihmisiä ettei tarvitse Kike Elomaata äänestää.

Silti tuohonkaan identiteettiin ei ainakaan minulla kuulu ruotsin kieli, ihan jo käytännön syistä: minun kouluruotsillani on vaikea saada selvää riikinruotsalaisen puheesta, joten paremmin yhteinen aallonpituus löytyy palikkaenglannilla, joka on kummallakin sujuvin vieras kieli. (Maailman puhutuin kielihän on Bad English.)

Niin... toisaalta en itse allekirjoita näitä RKP:n myös rakastamia Bad English-heittoja, koska oma englantini ja niin myös monen ikäiseni ruotsalaisen englanti on varsin hyvää, ja sillä pystyy keskustelemaan hyvinkin laaja-alaisesti ihan mistä tahansa. Ja itse asiassa olen sen verran lukenut tyyppi että minua ei edes kiinnosta sellaisen porukan kanssa keskustelu joka ei myös kykene keskustelemaan monista asioista nimenomaan hyvällä englannilla... jos ruotsalaisesta ei tuo irtoa, niin hän on luultavasti aika juntti suhteessa minuun.

Tietysti RKP pyrkii tilanteeseen jossa englannin taitoamme heikennettäisiin, jotta meitä sitten taas voidaan haukkua huonoa englantia puhuviksi junteiksi joiden olisi parempi vain keskittyä ruotsiin...

[Sees]

Mielessäni soi nyt tämä vuoden takainen Ahtisaaren kommentti:

"Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta."

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli ... 5249635470

Nimenomaan suomalaisuuden avarampaa ymmärtämistä kaipaan. Se, että Ahtisaarelle itselleen pohjoismaisuus ja ruotsin kieli ovat keskeisiä, on tietysti ok - hänelle ja monelle muulle.

Mutta voisiko jo tunnustaa, että avarampaa suomalaisuutta voisi olla myös mahdollisuus rakentaa identiteettiään suomen kielelle eri vahvuisin sitein vaikkapa saamen kieleen, karjalaan ja venäjään, eestiin, saksaan, ...

Miten meille muodostui muutamassa vuosikymmenessä sellainen "ikiaikainen" suomalainen kaksikielisyys, jossa jokaisen on osattava suomea ja ruotsia ainakin jossain määrin ja tämä olisi vielä kansallisen identiteetin kannalta oleellista? Ei tämä ole historiallinen todellisuus Suomessa.

Historiallisen perspektiivin ohella nykyisyyskin on olemassa ja nykyisyys rakentuu maailmankielen varaan. Myös tämän realiteetin tunnistaminen on minusta osa suomalaisuuden avarampaa ymmärtämistä.

Onko meillä suomalaisuuden, kansallisen identiteetin tutkijoita, joilla mahdollisesti olisi valmiina sellainen "avarampi" käsitys suomalaisuudesta, joka säästäisi meidät yhden ainoan luvallisen identiteetin aiheuttamalta taistelulta ja mielipahalta?

[Jaska]

Niin... toisaalta en itse allekirjoita näitä RKP:n myös rakastamia Bad English-heittoja, koska oma englantini ja niin myös monen ikäiseni ruotsalaisen englanti on varsin hyvää, ja sillä pystyy keskustelemaan hyvinkin laaja-alaisesti ihan mistä tahansa. Ja itse asiassa olen sen verran lukenut tyyppi että minua ei edes kiinnosta sellaisen porukan kanssa keskustelu joka ei myös kykene keskustelemaan monista asioista nimenomaan hyvällä englannilla... jos ruotsalaisesta ei tuo irtoa, niin hän on luultavasti aika juntti suhteessa minuun.

Joo, itsekin tarkoitin sujuvaa joskin ei-äidinkielistä keskustelua: kumpikin puhuu englantia riittävän hyvin (monethan meistä pystyvät myös ajattelemaan ja työstämään kirjoituksia englanniksi) muttei niin äidinkielisesti, että toisen olisi vaikea pysyä perässä slangi-ilmausten ja liian nopean ja epäselvästi artikuloidun puheen (yleensä näitä ongelmia ei esiinny vierailla kielillä puhuttaessa) mukana.

Miten meille muodostui muutamassa vuosikymmenessä sellainen "ikiaikainen" suomalainen kaksikielisyys, jossa jokaisen on osattava suomea ja ruotsia ainakin jossain määrin ja tämä olisi vielä kansallisen identiteetin kannalta oleellista? Ei tämä ole historiallinen todellisuus Suomessa.

Ei tosiaan. Kansa ei yksinkertaisesti pidä tuollaista näkemystä uskottavana. Sallittakoon tuollainen itseaivopesu Ahtisaarelle, mutta turha hänen on ottaa sellaista asennetta että tuo olisi kiistaton fakta, joka rahvaalta vain on jäänyt ymmärtämättä. Se kun on pahasti ristiriidassa ihmisten oman kokemuksen kanssa.

valmiina sellainen "avarampi" käsitys suomalaisuudesta, joka säästäisi meidät yhden ainoan luvallisen identiteetin aiheuttamalta taistelulta ja mielipahalta?

Uskon että tuon kaksikielisen identiteetin tyrkyttäminen yksikielisille romahtaa omaan mahdottomuuteensa. En tunne identiteettitutkimusta, mutta kuvittelisin että sielläkään ei uskota nykymaailmassa yhteen tiukkarajaiseen kansallisuuden mukaan menevään identiteettiin. Yleensäkin tutkijoiden ongelmana on pidetty liiallista ympäripyöreyttä, joten identiteetin tutkijalta saisi ehkä vähiten informatiivisen vastauksen kysymykseen ”mikä on suomalainen identiteetti”.

[Sees]

--- turha hänen on ottaa sellaista asennetta että tuo olisi kiistaton fakta, joka rahvaalta vain on jäänyt ymmärtämättä.

Itse asiassa juuri näin koen pakollisen ruotsin puolustajien argumentit. Ne palautuvat siihen, että on jotain oleellista, joka rahvaalta vain on jäänyt ymmärtämättä. Toisaalta koen, että pakollisen ruotsin puoltajilla on itsellään erittäin vahva pohjoismainen Norden-identiteetti.

Käydäänkö muissa maissa keskustelua kansallisesta identiteetistä?

Itse olin yllättynyt siitä, että pakollisen ruotsin kannattajat näyttävät kokevan myös, että iirin kieli olisi oikea vertailukohta suomenruotsille ja että samanlaiset ponnistelut, joita nyt käytetään englannin syrjäyttämän iirin elvyttämiseksi Irlannissa ovat perusteltuja myös suomenruotsin elvyttämiseksi Suomessa. Näin pakkoruotsi olisi pakkoiirin kaltainen kulttuuriteko.

[jyse23]

Identiteetti, kun sitä katsoo vaikka Wikipediasta on aika epämääräinen ja laaja käsite. Ikävä piirre valtaa pitävillä poliitikoilla (Virkkunen, Sasi, Katainen, Stubb) on se, että he haluavat ylhäältä päin sanella mikä on suomalaisen identitetti. "Te olette kaksikielisiä! - Ja se toinen kielenne on ruotsi!"

"Sitä kynitään, joka kynsissä pysyy", sanoi enoni. Tässä kielipoliittisessa keskustelussa on kysymys rahasta ja vallasta. Pitämällä yllä näennäistä kaksikielisyyttä voidaan perustella Åbo Akademian ja Hankenin ylisuuret valtion tuet sekä vaatia valtion virkoihin hakevilta ruotsinkielen taito. Samalla perusteella voidaan pitää kiintiöitä ruotsia puhuville kaikkiin opinahjoihin. Näin pieni vähemmistö pääsee tuplaten paremmin opiskelemaan ja tuplaten helpommin valtion virkoihin. Pysyvät taloudellisen ja poliittisen vallan kahvoissa kiinni.

kts. http://jukkahankamaki.blogspot.com/2010 ... uotsi.html
"Pakkoruotsi – haistatus suomenkieliselle rahvaalle

Ruotsia pakko-opetetaan kouluissa ja virkamiehiltä vaaditaan ruotsinkielen taitoa vain siksi, että näin halutaan todistella vuosisatoja vanhan kielipoliittisen valtasuhteen jatkumisesta. Tätä suomenkielisen kulttuurin syrjintää on turha edes yrittää ymmärtää minkään logiikan vaan ainoastaan historian pohjalta. Puhe pakkoruotsista on symbolista jankutusta aidanseipäistä, kun pitäisi puhua itse aidasta.

Esimerkiksi RKP ei ole suinkaan mikään kielipuolue vaan ruotsinkielisten erikoisetuja suojeleva intressiryhmä, jonka tehtävänä on edistää ruotsinkieltä puhuvan taloudellisen eliitin etuja Suomessa. "

Hyvää kevättä ja äänestämällä voidaan päästä irti kynsistä.

[Sees]

Pitämällä yllä näennäistä kaksikielisyyttä voidaan perustella Åbo Akademian ja Hankenin ylisuuret valtion tuet sekä vaatia valtion virkoihin hakevilta ruotsinkielen taito. Samalla perusteella voidaan pitää kiintiöitä ruotsia puhuville kaikkiin opinahjoihin. Näin pieni vähemmistö pääsee tuplaten paremmin opiskelemaan ja tuplaten helpommin valtion virkoihin. Pysyvät taloudellisen ja poliittisen vallan kahvoissa kiinni.

Voi sen noinkin nähdä.

Toisaalta suomenruotsalaisilla on aina mahdollisuus lähteä opiskelemaan Ruotsiin ja kaksikielisyydestä on etua, joten luulen, ettei suomenruotsalaisia tule koskaan olemaan 5% pienipalkkaisissa palvelutehtävissä. Suomenruotsalaisuus tuo Nordenin kainalossa etuja, samoin pitkä koulutusperinne ryhmän sisällä. Siksi suomenruotsalaisia ei voi verrata suomenkielisiin esim. koulutuksessa ja varallisuudessa.

Periaatteessa suomenvenäläisistä voisi olla tulossa vastaava ryhmä, mutta heillä halu integroitua on jopa huolestuttava. Moni venäjää kotikielenään puhuva lapsi ei halua käydä kotikielen tunneilla ja haluaa mahdollisimman vahvasti tuntea olevansa "suomalainen" ikään kuin oma tausta olisi siinä ongelma. Venäjä ei myöskään vielä tarjoa ulkovenäläisille samanlaista koulutusväylää ja menestyspolkua kuin Norden.

Nämä ovat herkkiä asioita. Kun vertaan suomenruotsalaisia ja suomenvenäläisiä, tiedän, etten oikeastaan saisi tehdä niin, koska toinen vähemmistö on kahdeksan sadan vuoden ikäinen kulttuurisesti keskeinen ryhmä ja toinen on aito maahanmuuttajaryhmä. Toisaalta on hassua, että meillä on puutetta venäjän kielen osaajista, mutta annamme kuitenkin kieltä jo valmiiksi puhuvien luopua kielestä. Pitäisikö meidän vahvistaa suomenvenäläisyyttä vai pelätä sitä?

Suomeneestiläiset ovat samoin runsas ja näkymätön ryhmä.

Olemme niin uudessa tilanteessa ja vielä pitkän vaikenemisen kauden jälkeen, että nyt haetaan lupaa keskustella ja tyylilajia, jossa tehdä se mahdollisimman vähin sirpalein. Millaisia vähemmistöidentiteettejä meillä on ja miten suomalaisuus näyttäytyy niiden kautta? Kirjoittavatko vähemmistömme erilaista suomalaista historiaa ja haikailevatko erilaista tulevaisuutta kuin keskimääräistet sisusuomalaiset?

[dejavu]

Olen Jysen linjoilla. Sees on fiksu ja empaattinen pohdiskelija,
mutta vastaavia pohdiskelijoita ei ainakaan RKP:ssä ole,
vaan sen perustehtävä on ruotsinkielisten suhteettomien etujen valvonta.
Joissakin älykköpiireissä Seesin identiteettipohdiskelu varmaan on relevantti,
mutta kyllä tärkein motiivi pakkoruotsin ylläpidossa on kaksikielisyysilluusion
ja ruotsinkielisten erityisaseman jatkaminen.
Siksi kielivapauden vastustus on niin raivoisaa.
Mutta viivytystaistelustahan tässä on kysymys,
ruotsinkielisten erityisasemaa paalutetaan kiivaasti toisaalla yhteiskunnassa,
jotta pakkoruotsin poistuessa saadaan jotain muuta erityiskohtelua tilalle.

Kokoomuksessa ei puhuta mitään identiteetistä, vaan sielläkin tyydytään toistamaan
mantraa "edes vähän ruotsia pitää kaikkien osata".
Suorastaan koominen on Kataisen lausunto, että suomenruotsalainen kulttuuri säilyy vain,
jos kaikki suomenkieliset pakotetaan opiskelemaan ruotsia.. (HBL 26.2)
Lausuntohan on täsmälleen sama kuin RKP:n Henrikssonin teesi..

Se, että Katainen toistaa Henrikssonin lausuntoja saattaa kieliä siitä, että edes kokoomus ei ole
valmis RKP:n vaatimiin korvaaviin erityisjärjestelyihin, vaan helpompaa on jatkaa valheessa elämistä.
Voi vain arvailla, millä hinnalla RKP on valmis myymään pakkoruotsin ja sitä kautta virallisen kaksikielisyyden.
Österbottenin autonomia ja jokin Brysselin kaltainen erityisasema Helsingille.. Luulisin näin.
Hinta on jopa kokoomukselle liian kova.

[jyse23]

http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi ... nyt-kaikki...

Vuosina 2000–06 yliopistoihin on päässyt 51–55 % ruotsinkielisistä hakijoista, mutta suomenkielisistä vain 34–36 %. Yliopistoihin hyväksyttiin vuosina 2005–06 yhteensä 24.990 opiskelijaa, josta 4,9 prosenttia merkitsisi 1.225 paikkaa, mutta vuosittain hyväksyttyjen ruotsinkielisten määrä on joka vuosi 1.680 eli 455 yliopistopaikkaa yli väestöosuuden.

Onko tämä oikeudenmukaista ja tasa-arvoista?

Jos ei ole, niin olisiko syytä ryhtyä muuttamaan tilannetta?

***********

Tuosta Heikki Talankin kirjoituksesta käy ilmi, että kyseessä on yhteiskuntaan laajasti vaikuttava kysymys, kun puhutaan pakkoruotsista. Täällä puhutaan vapaudesta, tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Kuulostaako ylevältä? Voi olla, mutta näin se on.

[Suomalainen]

Voi vain arvailla, millä hinnalla RKP on valmis myymään pakkoruotsin ja sitä kautta virallisen kaksikielisyyden.
Österbottenin autonomia ja jokin Brysselin kaltainen erityisasema Helsingille.. Luulisin näin.
Hinta on jopa kokoomukselle liian kova.

Mitä tapahtuisi jos näihin RKP:n sanelemin ehtoihin, eli korvauksiin pakkoruotsin poistamisesta suomalaisilta ei suostuttaisi? Menisivätkö ruotsinkieliset puhelakkoon eli pelaisivat mykkäkoulua vai mitä järkyttävää tapahtuisi. Virallinen kaksikielisyys on vain kallis vitsi mutta pitäkööt ruotsinkieliset Ahvenanmaan omanaan, saisivat vaikka itsenäistyäkin. Minkäänlaiseen kiristykseen ei pidä suostua, enemmistön ja myös Suomen etu pitää olla etusijalla.

[Sees]

---
Mutta viivytystaistelustahan tässä on kysymys,
ruotsinkielisten erityisasemaa paalutetaan kiivaasti toisaalla yhteiskunnassa,
jotta pakkoruotsin poistuessa saadaan jotain muuta erityiskohtelua tilalle.
---
Se, että Katainen toistaa Henrikssonin lausuntoja saattaa kieliä siitä, että edes kokoomus ei ole
valmis RKP:n vaatimiin korvaaviin erityisjärjestelyihin, vaan helpompaa on jatkaa valheessa elämistä.
Voi vain arvailla, millä hinnalla RKP on valmis myymään pakkoruotsin ja sitä kautta virallisen kaksikielisyyden.
Österbottenin autonomia ja jokin Brysselin kaltainen erityisasema Helsingille.. Luulisin näin.
Hinta on jopa kokoomukselle liian kova.

Millainen on Brysselin erityisasema?

Miten voitaisiin yhtenäistä maata ryhtyä jakamaan vähemmistökielen perusteella, kun vähemmistöön kuuluu vain 5% ja heistäkin suurin osa täysin kaksikielisiä?

Mitä tapahtuisi jos näihin RKP:n sanelemin ehtoihin, eli korvauksiin pakkoruotsin poistamisesta suomalaisilta ei suostuttaisi?

Tätä hämmästelen. Mistä tässä oikeastaan käydään kauppaa?

[Jaska]

Toisaalta on hassua, että meillä on puutetta venäjän kielen osaajista, mutta annamme kuitenkin kieltä jo valmiiksi puhuvien luopua kielestä. Pitäisikö meidän vahvistaa suomenvenäläisyyttä vai pelätä sitä?

Erinomainen pointti! Suhtautuminen venäläisiin ja venäjän kieleen on kahtalaista. Enempää en osaa tuohon sanoa...