Virkkunen: Ei poikkeuksia pakkoruotsista sataan vuoteen.

[Ohramies]

Täällä on hieman hitaasti reagoitu, Virkkuselta tuli siis virallinen vastaus itäsuomen kunnille.

Lisäksi salaliitto-osastolta Kokoomuksen Tuulikki Ukkola loikkasi RKP:n leiriin alentamaan äänikynnystä entisestään kolmesta prosentista.

[Opiskelija]

Olen ihmetellyt Virkkusen ylimielisyyttä jo pitkään, kuten varmasti me kaikki. Mistähän johtuu, että rouva ministeri ei tahdo edes keskustella pakkoruotsin vaihtoehdoista? Virkkunenhan on Keski-Suomen vaalipiiristä, jossa ei RKP kauheasti juhli. Ehkä Virkkunen ajattelee, että kaikki Keski-Suomen pari tuhatta ruotsinkielistä äänestää häntä tämän toiminnan johdosta.

Tuossa ei ole kyllä mitään yllättävää, että perustuslakivaliokunnan hyökkäysketju Sasi-Söderman-Nylander vaatii äänikynnyksen pudottamista kolmesta prosentista kahteen. RKP:n asiaa ajetaan, mutta sekö on perustuslakivaliokunnan tehtävä? No tietysti nykyisellä miehityksellä on.

[Sees]

Virkkunen on omassa vaalipiirissään niin ylivoimainen, ettei hänellä ole huolta vaaleissa. Ehkä juuri siksi hänellä on ollut varaa ottaa nykyinen roolinsa suomenkielisenä opetusministerinä, joka puoltaa pakollista ruosia viimeiseen asti.

Virkkusella tuskin on tässä mitään henkilökohtaista agendaa, jollei sitten ole jo pottuuntunut siihen, että on vapaaehtoisen ruotsin kannattajien kiukunkohde numero yksi. Hän on ilmeisesti poliitikko, joka noudattaa pelisääntöjä ja nyt puolueen edun mukaista on pitää pakkoruotsi voimissaan.

[jyse23]

MUBARAK joutui lähtemään, GADDAFI on ajettu nurkkaan ... Bahrain, Yemen, Tunisia .... Tuleeko Virkkusellekin yllätyksenä, kun kansa marssii kaduille? Eikö Virkkunen seuraa nettiä, kuten eivät seuranneet arabimaiden johtajat?

On lähdettävä kaduille 31.3.2011 ja 17.4.2011 äänestämään !!

Lapset pois pakkoruotsintunneilta. Boikotoitava ruotsinkieltä kaikessa mahdollisessa.

Taisteluun, rauhanomaisesti ja hymyssä suin, koska voitto häämöttää.

[Jaska]

Keskustelua on vaivannut polarisoituminen, suomeksi navoittuminen: helposti hahmotetaan vain ääripäät, ja kaikki omalle jossain määrinkin vastakkaiset näkemykset kipataan sinne toiseen ääripäähän. Tällainen ei edesauta rakentavaa keskustelua. Käytännössä on yhtä mahdotonta pidemmän päälle säilyttää nykytilanne kuin on poistaa kerralla koko pakkoruotsi. Esitin äskettäin eräänlaisen kompromissiratkaisun:

Aloitan keskustelun tästä tunteita herättävästä aiheesta. Yritetään keskustella tästä tiedon ja perustelujen pohjalta, aivan kuten muistakin kiinnostavista aiheista. Hermostumiselle ja jankuttamiselle on ihan riittävästi muita foorumeja. Muistetaan ottaa mielipiteet sellaisina kuin ne sanotaan: vastustajien demonisointi ja niputtaminen ei ole perusteltua. Eivät kaikki pakkoruotsin vastustajat ole suvaitsemattomia natseja, eivätkä kaikki sen puolustajat RKP:n lahjomia tai muuten kätyreitä. Mielipiteiden kirjo näiden ääripäiden välillä on hyvin suurta.

On erikoinen tilanne, että pienen (runsaat 5 % väestöstä) alueellisen (osa eteläistä ja läntistä rannikkovyöhykettä) vähemmistön kieli on pakkokielenä koko valtakunnassa. Jos asiaa tarkastellaan vähemmistöjen oikeuksien valossa, niin mielestäni on erinomaisen suotavaa, että ruotsinkielistä vähemmistöä (kuten muitakaan) ei assimiloida eli väkisin suomalaisteta. Heillä myös tulee olla oikeus saada palveluja äidinkielellään alueilla, joilla he vanhastaan ovat eläneet (ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat).

Sen sijaan mitään lisäarvoa ruotsinkielisille tuskin tuo se, että Pihtiputaalla (ruotsinkielisiä 0,0 %) ja muissa suomenkielisissä kunnissa on pakkoruotsin opetusta. Olisi varmasti ihan kiva saada palvelua äidinkielellään, jos sattuisi päätymään vieraskieliselle (ei-ruotsinkieliselle) alueelle, mutta sellaisen vaatiminen olisi perin epäoikeudenmukaista: ei suomalaisten eläkeläistenkään tarvitse saada Espanjassa suomenkielistä palvelua. Korostan, että valtioiden rajat ovat muuttuvia, kun taas kielialueet ovat pysyvämpiä; siksi on olennaista tarkastella kysymystä kielialueittain eikä käsitellä valtiota yhtenä pakettina.

Nykyään kunta on kaksikielinen jos siinä asuu ruotsinkielisiä vähintään 8 % tai 3 000 henkilöä, mutta osuuden vähetessä kunta muuttuu yksikieliseksi kun ruotsinkielisten osuus laskee alle 6 %, ellei kunta erityisesti halua pysyä kaksikielisenä.

Suomessa on tällä hetkellä kaksi kansalliskieltä (aiemmin: virallista kieltä), suomi ja ruotsi. Sen lisäksi saamen kielilaissa säädetään, että saamelaisilla on kotiseutualueellaan oikeus saada palveluja ja asioida viranomaisessa äidinkielellään. Tämä koskee kolmea saamelaiskieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea (joka muuten on maailman ainoa kieli jota puhutaan vain Suomessa) ja koltansaamea.

Tuntuisi oikeudenmukaiselta, että ruotsin kieli olisi samanlaisessa asemassa kuin saamen kieli: ruotsinkieliset (mantereella 3) ja kaksikieliset kunnat (30) määriteltäisiin ruotsinkielisten kotiseutualueeksi, ja vain tällä alueella sekä valtiollisissa viranomaisissa olisi velvollisuus palvella ruotsiksi. Tällä ruotsinkielisten kotiseutualueella ruotsin opiskelu voisi säilyä pakollisena, ja vastaavasti saamelaisten kotiseutualueella saamen opiskelun voisi nostaa pakolliseksi vieraaksi kieleksi.

Lopuissa suomenkielisissä kunnissa, joita on lähes 300, ei ole tarvetta eikä perusteita pakolliselle ruotsin opetukselle.

http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... c.php?t=43

[Sees]

"Tuntuisi oikeudenmukaiselta, että ruotsin kieli olisi samanlaisessa asemassa kuin saamen kieli: ruotsinkieliset (mantereella 3) ja kaksikieliset kunnat (30) määriteltäisiin ruotsinkielisten kotiseutualueeksi, ja vain tällä alueella sekä valtiollisissa viranomaisissa olisi velvollisuus palvella ruotsiksi. Tällä ruotsinkielisten kotiseutualueella ruotsin opiskelu voisi säilyä pakollisena, ja vastaavasti saamelaisten kotiseutualueella saamen opiskelun voisi nostaa pakolliseksi vieraaksi kieleksi."

Tässä mallissa on joitakin ongelmia. Esimerkiksi Helsingin seudun kaltaisessa sulatussuunissa pakollinen ruotsi merkitsisi jatkossakin valtavaa ongelmaa, ellei pakkoa poisteta kaikilta, joiden kotikieli on jokin muu kuin suomi.

Jos taas sallitaan poikkeukset ja esimerkiksi jokin kunta Helsingin seudulla saisi vapaan kielivalinnan, ihmiset yrittäisivät (varmasti) kikkailla kotikielillä ja asuinkunnilla.

Ruotsin kielen pakollisuutta ei oikeasti enää perustella pelkästään palveluilla vaan perusteluna on "historialliset ja kulttuuriset syyt" ja pakollisen ruotsin kannattajat ovat jo pitkään vaatineet, että kaikkien on osattava ruotsia, koska se kuuluu yleissivistykseen Suomessa ja koska jokainen voi joskus haluta muuttaa vaikkapa Porvooseen. Tällainen kuntakohtainen pakko rapauttaisi joka tapauksessa pakon perustelut. Pakollisen ruotsin kannattajille on ollut myös tavattoman vastenmielistä ajatella, että Suomessa voisi päästä lukion läpi ilman ruotsia. Peruskoulun ruotsi on siis vain osa ongelmaa - lukiot ja virkamiesruotsi ovat ne varsinaiset haasteet.

Suoraan sanoen pelkään sitä, että ns. kompromissia lähdetään hakemaan kielipolitiikan eikä pedagogiikan perusteella - vaikka niinhän siinä kuitenkin käy, sellaista on elämä.

Oma "kompromissiehdotukseni" on Melinin myötäilyä:
- ruotsi voisi säilyä kielenä, jonka saa valita missä tahansa ja opetus on järjestettävä tarvittaessa etäopetuksena
- panostetaan niihin, jotka haluavat oppia ruotsia antamalla heille mahdollisuus oppia mahdollisimman hyvää ruotsia, jotta he voivat kaksikielistyä siinä määrin, että voivat jatkaa opintojaan suomenruotsalaisissa korkeakouluissa tai vastaavissa
- ruotsin kielen opiskelu myöhemmin elämässä olisi aina mahdollista ilmaiseksi

Voisiko saamen kielistä tulla samanlainen subjektiivinen oikeus, olisi minusta nostettava pohdintaan - siinä olisi iirin herättämisen kaltainen kulttuuriteko Suomelta (jopa Nordenilta).

[Jaska]

Tässä mallissa on joitakin ongelmia. Esimerkiksi Helsingin seudun kaltaisessa sulatussuunissa pakollinen ruotsi merkitsisi jatkossakin valtavaa ongelmaa, ellei pakkoa poisteta kaikilta, joiden kotikieli on jokin muu kuin suomi.

Jos taas sallitaan poikkeukset ja esimerkiksi jokin kunta Helsingin seudulla saisi vapaan kielivalinnan, ihmiset yrittäisivät (varmasti) kikkailla kotikielillä ja asuinkunnilla.

En näe tuossa ongelmaa, pikemminkin lätkän joka poistaa toisenkin kärpäsen päiväjärjestyksestä: nimittäin maaseudun tyhjentymisen. Jos Suomen viidestä suurimmasta kaupungista neljä (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku) olisivat kaksikielisiä pakkoruotsikuntia (olettaen ettei kaksikielisyyden kriteeri nousisi nykyisestä 6-8 %:sta), saataisiin muuttoliike yksikielisistä "maaseutukunnista" suuriin kaupunkeihin vähenemään tai jopa loppumaan. Ja muuton ja työllisyyden noidankehäkin katkeaisi, koska sinne minne jää/muuttaa ihmisiä, tulee myös työpaikkoja. Maahanmuuttajiakaan ei tarvitsisi asuttaa kallisiin pakkoruotsikuntiin vaan halvempiin yksikielisiin kuntiin, missä heillä ei olisi pakkoruotsivelvoitetta taakkanaan pakkosuomen lisäksi.

Ruotsin kielen pakollisuutta ei oikeasti enää perustella pelkästään palveluilla vaan perusteluna on "historialliset ja kulttuuriset syyt".

Historialliset syyt eivät ole perusteluja, joten niiden painoarvo keskustelussa on olematon. Eivät ne muutu perusteluiksi sillä että niitä jankataan joka tuutista. Uskon että päättäjämme viisastuvat - tai viisaamme päättäjöityvät.

Oma "kompromissiehdotukseni" on Melinin myötäilyä:
- ruotsi voisi säilyä kielenä, jonka saa valita missä tahansa ja opetus on järjestettävä tarvittaessa etäopetuksena
- panostetaan niihin, jotka haluavat oppia ruotsia antamalla heille mahdollisuus oppia mahdollisimman hyvää ruotsia, jotta he voivat kaksikielistyä siinä määrin, että voivat jatkaa opintojaan suomenruotsalaisissa korkeakouluissa tai vastaavissa
- ruotsin kielen opiskelu myöhemmin elämässä olisi aina mahdollista ilmaiseksi

Hmm... mitkä olisivat olennaiset erot nykytilanteeseen? Tarkoittaako mallisi siis pakkoruotsin totaalista poistamista?

[Suomalainen]

Oma "kompromissiehdotukseni" on Melinin myötäilyä:
- ruotsi voisi säilyä kielenä, jonka saa valita missä tahansa ja opetus on järjestettävä tarvittaessa etäopetuksena
- panostetaan niihin, jotka haluavat oppia ruotsia antamalla heille mahdollisuus oppia mahdollisimman hyvää ruotsia, jotta he voivat kaksikielistyä siinä määrin, että voivat jatkaa opintojaan suomenruotsalaisissa korkeakouluissa tai vastaavissa
- ruotsin kielen opiskelu myöhemmin elämässä olisi aina mahdollista ilmaiseksi

Hmm... mitkä olisivat olennaiset erot nykytilanteeseen? Tarkoittaako mallisi siis pakkoruotsin totaalista poistamista?

Mikä ongelma on pakottamisen täydellisessä poistamisessa?

[Sees]

http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... c.php?t=43

Eksyin tuonne muinainensuomi palstalle jo aiemmin ja pidän tällaista foorumia erittäin tervetulleena. Mukavaa, että siellä voi keskustella myös kielikysymyksestä ja kenties vielä identiteeteistäkin.

Suomalaisuuden ympärille kaivataan faktaa. Itse heräsin asiaan lukiessani lapseni kanssa Suomen historiaa ja tajutessani, ettei suomenkielisiä nimiä löydy historiastamme - mikä erikoinen pohja lapsillemme lähteä pohtimaan omaa taustaansa...

Niin, minä poistaisin pakollisen ruotsin. Vaikka pidän ruotsista aivan erityisesti ja ruotsinkielisistä myös.

[TK]

Tapsa kiteyttää asiat aika hyvin. Keskustelut ja päätökset kielikysyksessä tulee tehdä suomenkielisten kesken.