Harmittaa, että kieltenopetukseen liittyvät kannanotot ja tapahtumat täytyy etsiä ruotsinkielisten lehtien sivuilta. Nyt HBL:n paperiversion yleisönosastossa 17.2. oli kirjoitus, jossa kuvattiin viime perjantaina käytyä julkista keskustelua, missä Tuija Brax ja Pekka Haavisto ovat alustaneet. Kuulemma okeusministeriössä ja opetusministeriössä on pohdittu mahdollisuutta luopua pakollisesta ruotsista. Keskustelussa viitattiin mm. EU:n pääökseen vuodelta 2005, jossa pääsääntöisesti ihmiset rajaseuduilla opettelisivat rajantakaisen naapurin kieltä. Brax kuulemma kertoi, että saamelaiset tuntuvat tarvitsevat ensi sijassa norjaa, itä-suomalaiset venäjää ja ilmeisesti vielä uusmaalaiset voisivat tarvita viron kieltä. Meillä tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa maksusitoumus, jolla voisi ilman kustannuksia opiskella toista kotimaista missä elämänvaiheessa tahansa. Lait puhuvat oikeudesta opiskella ruotsia eivät pakosta, oli tilaisuudessa todettu. Tämä on ilmeisesti Vihreiden tekemä ehdotus.
Ymmärsinköhän oikein ja mistä tilaisuudesta lienee kyse?
Ovatko Haavisto ja Brax laatineet kielikannanoton?
Ovatko Haavisto ja Brax laatineet kielikannanoton?
Viimeksi muokannut Sees, 17.02.2011 10:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Ovatko Haavisto ja Brax laatineet kielikannanoton?
Löysin tämän kutsun
http://www.arkadiabookshop.fi/blog/?p=911
Friday 11.2 at 5pm (17.00): Minister Tuija Brax and MP Pekka Haavisto will discuss language policy / Språk och demokrati
Dear friend of Arkadia,
You are heartily invited to listen to Minister of Justice Tuija Brax and Member of Parliament Pekka Haavisto discuss language policy on Friday 11.2 at 5pm.
Finnish language policy, the status of Swedish vis-à-vis Finnish and the relation between language policy and democracy will all be discussed. A fascinating debate as you can well imagine!
Pekka Haavisto’s CV: http://www.pekkahaavisto.net/?page_id=142
Tuija Brax’ CV:http://www.tuijabrax.fi/index.php?optio ... temid=2#en
The talk will be both in Swedish and Finnish, and in English too.
Welcome!
Warm regards,
http://www.arkadiabookshop.fi/blog/?p=911
Friday 11.2 at 5pm (17.00): Minister Tuija Brax and MP Pekka Haavisto will discuss language policy / Språk och demokrati
Dear friend of Arkadia,
You are heartily invited to listen to Minister of Justice Tuija Brax and Member of Parliament Pekka Haavisto discuss language policy on Friday 11.2 at 5pm.
Finnish language policy, the status of Swedish vis-à-vis Finnish and the relation between language policy and democracy will all be discussed. A fascinating debate as you can well imagine!
Pekka Haavisto’s CV: http://www.pekkahaavisto.net/?page_id=142
Tuija Brax’ CV:http://www.tuijabrax.fi/index.php?optio ... temid=2#en
The talk will be both in Swedish and Finnish, and in English too.
Welcome!
Warm regards,
Re: Ovatko Haavisto ja Brax laatineet kielikannanoton?
Meillä tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa maksusitoumus, jolla voisi ilman kustannuksia opiskella toista kotimaista missä elämänvaiheessa tahansa.>>
Tämä sisältyi jo KIEPOn D-vaihtoehtoon, Jyväskylän yliopistossa tehtiin tuo projekti 2007..
Sitten se haudattiin ministeriön kellariin ja alettiin ajaa pakkoruotsin aikaistamista.
Hienoa Sees, että jaksat lukea HBL. Itse en siihen pysty, kun lähikirjastoni lopetti jo sen sunnuntainumeronkin tilauksen.
Olin ilmeisesti ainoa lukija
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... tit/kiepo/
Mitään valtakunnallista maksusitoumusta ei tule ottaa käyttöön,
vaan jokaisen viraston tulee omalta kustannuspaikaltaan
kattaa lisäkoulutuskulut, jos ruotsin kieli aidosti on
tarpeellinen virkamiehen tehtävien hoidossa.
Tulee mieleen Nokia; vuosia panostettiin väärään käyttöjärjestelmään,
valtion tasolla vuosiKYMMENIÄ väärään käyttöjärjestelmään..kaksikielisyyteen
Voi voi tätä tuhlausta.
Suomen tulisi saada rohkea toimitusjohtaja!
Tämä sisältyi jo KIEPOn D-vaihtoehtoon, Jyväskylän yliopistossa tehtiin tuo projekti 2007..
Sitten se haudattiin ministeriön kellariin ja alettiin ajaa pakkoruotsin aikaistamista.
Hienoa Sees, että jaksat lukea HBL. Itse en siihen pysty, kun lähikirjastoni lopetti jo sen sunnuntainumeronkin tilauksen.
Olin ilmeisesti ainoa lukija
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... tit/kiepo/
Mitään valtakunnallista maksusitoumusta ei tule ottaa käyttöön,
vaan jokaisen viraston tulee omalta kustannuspaikaltaan
kattaa lisäkoulutuskulut, jos ruotsin kieli aidosti on
tarpeellinen virkamiehen tehtävien hoidossa.
Tulee mieleen Nokia; vuosia panostettiin väärään käyttöjärjestelmään,
valtion tasolla vuosiKYMMENIÄ väärään käyttöjärjestelmään..kaksikielisyyteen
Voi voi tätä tuhlausta.
Suomen tulisi saada rohkea toimitusjohtaja!
-
Opiskelija
- Viestit: 169
- Liittynyt: 22.06.2010 21:21
Re: Ovatko Haavisto ja Brax laatineet kielikannanoton?
Mtv3:n vaalikoneessa Brax (Uudenmaan vaalipiiri) vastaa näin.
Kysymys: "Pakollisen ruotsin kielen sijaan pitää antaa alueellisesti mahdollisuus valita esim. itärajalla venäjän kieli."
Braxin vastaus: Vahvasti eri mieltä.
Kommenteissa Brax sanoo kuitenkin näin:
"Jokaisella tulee säilyä oikeus opiskella molempia kotimaisia kieliä. Sen sijaan Euroopan neuvoston suosituksia rajanaapurin kielten opiskelusta voitaisiin soveltaa niin, että ala-asteella venäjän opiskelun aloittanut itäsuomalainen säilyttää oikeuden opiskella ruotsia julkisin varoin. Vastaavasti saamelaisalueilla voidaan menetellä norjan kielen opintojen suhteen. Tämä malli vaatii vielä syvällistä valmistelua opetusministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä."
Eli näyttää siltä, että Brax ja kumppanit todella etsivät ratkaisua siihen "ongelmaan", joka monesti tuodaan esiin, että jos lapsille annettaisiin mahdollisuus opiskella muita kieliä kuin ruotsia, niin estettäisiin näiltä lapsilta korkeakouluopinnot ja työllistyminen valtion virkoihin.
On olemassa paljon tahoja, jotka tuovat ylevästi esiin kyllästyneisyytensä kieliriitelyyn. Ei muka esitetä argumentteja ja ratkaisuehdotuksia kummalakaan puolella. Brax yrittää luoda nyt jonkilaista kompromissia. Tuo kompromissi ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua, sillä perusongelma jäisi edelleen. Tuo perusongelma on se, että perustuslakia tulkitaan niin, että kaikki suomenkieliset ovat subjektiivisesti vastuussa ruotsinkielisten palvelemisesta ruotsiksi. Tästä perusongelmasta johtuvat kaikki epäoikeudenmukaisuudet, kuten suomenkielisten virkakiellot ja opiskeluesteet. Braxin ja kumppaneiden ratkaisu hoitaisi oireita, ei perusongelmaa.
Hassua muuten, kävin kerran lyhyen keskustelun Braxin kanssa pakkoruotsista ja tuolloin hän sanoi, että asia kuuluu opetusministeriön alaisuuteen, eikä siis hänelle oikeusministerinä. Hän silti kannatti pakkoruotsia vahvasti. Mikähän on muuttanut suunnan? Vaalit saa kaikenlaista aikaan. Tosin, voihan olla, että joskus poliitikot aivan oikeasti kuuntelevat kansalaisten argumentteja ja muuttavat mieltään. Sehän olisi aika tervettä. Kaiken kaikkiaan kielipoliittinen keskustelu on muuttunut valtavasti reilun vuoden sisällä. Alkavatko poliitikot ymmärtää meidän argumenttejamme vai onko syynä sittenkin se toinen asia?
Kysymys: "Pakollisen ruotsin kielen sijaan pitää antaa alueellisesti mahdollisuus valita esim. itärajalla venäjän kieli."
Braxin vastaus: Vahvasti eri mieltä.
Kommenteissa Brax sanoo kuitenkin näin:
"Jokaisella tulee säilyä oikeus opiskella molempia kotimaisia kieliä. Sen sijaan Euroopan neuvoston suosituksia rajanaapurin kielten opiskelusta voitaisiin soveltaa niin, että ala-asteella venäjän opiskelun aloittanut itäsuomalainen säilyttää oikeuden opiskella ruotsia julkisin varoin. Vastaavasti saamelaisalueilla voidaan menetellä norjan kielen opintojen suhteen. Tämä malli vaatii vielä syvällistä valmistelua opetusministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä."
Eli näyttää siltä, että Brax ja kumppanit todella etsivät ratkaisua siihen "ongelmaan", joka monesti tuodaan esiin, että jos lapsille annettaisiin mahdollisuus opiskella muita kieliä kuin ruotsia, niin estettäisiin näiltä lapsilta korkeakouluopinnot ja työllistyminen valtion virkoihin.
On olemassa paljon tahoja, jotka tuovat ylevästi esiin kyllästyneisyytensä kieliriitelyyn. Ei muka esitetä argumentteja ja ratkaisuehdotuksia kummalakaan puolella. Brax yrittää luoda nyt jonkilaista kompromissia. Tuo kompromissi ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua, sillä perusongelma jäisi edelleen. Tuo perusongelma on se, että perustuslakia tulkitaan niin, että kaikki suomenkieliset ovat subjektiivisesti vastuussa ruotsinkielisten palvelemisesta ruotsiksi. Tästä perusongelmasta johtuvat kaikki epäoikeudenmukaisuudet, kuten suomenkielisten virkakiellot ja opiskeluesteet. Braxin ja kumppaneiden ratkaisu hoitaisi oireita, ei perusongelmaa.
Hassua muuten, kävin kerran lyhyen keskustelun Braxin kanssa pakkoruotsista ja tuolloin hän sanoi, että asia kuuluu opetusministeriön alaisuuteen, eikä siis hänelle oikeusministerinä. Hän silti kannatti pakkoruotsia vahvasti. Mikähän on muuttanut suunnan? Vaalit saa kaikenlaista aikaan. Tosin, voihan olla, että joskus poliitikot aivan oikeasti kuuntelevat kansalaisten argumentteja ja muuttavat mieltään. Sehän olisi aika tervettä. Kaiken kaikkiaan kielipoliittinen keskustelu on muuttunut valtavasti reilun vuoden sisällä. Alkavatko poliitikot ymmärtää meidän argumenttejamme vai onko syynä sittenkin se toinen asia?
Re: Ovatko Haavisto ja Brax laatineet kielikannanoton?
Kielipoliittinen keskustelu muuttuu todella, mikäli äänestetään nämä braxit, virkkuset, stubit ja sasit marginaaliin. 
Braxi, Virkkunen ja kumppanit eivät anna periksi, vaan koettavat pitää kiinni "kaksikielisyydestä". En usko todelliseen muutokseen kuin sitä kautta, että eduskuntaan tulee enemistö kansanedustajia, jotka ajavat Suomen virallisesti yksikieliseksi. -- Nyt on todella hyvä mahdollisuus saada muutos aikaan, siis 17.4.2011
Braxi, Virkkunen ja kumppanit eivät anna periksi, vaan koettavat pitää kiinni "kaksikielisyydestä". En usko todelliseen muutokseen kuin sitä kautta, että eduskuntaan tulee enemistö kansanedustajia, jotka ajavat Suomen virallisesti yksikieliseksi. -- Nyt on todella hyvä mahdollisuus saada muutos aikaan, siis 17.4.2011
Re: Ovatko Haavisto ja Brax laatineet kielikannanoton?
SORRY,,, ei liity ihann suoraan tähän Braxiin, mutta löysin netistä tekstin:
Ruotsinkielisissä kouluissa suurin osa abiturienteista osallistuu suomen kokeeseen, vaikka se on vapaaehtoista.
”Kun asuu Suomessa ja aikoo jatkaa opintoja lukion jälkeen, tekee itselleen karhunpalveluksen, jos ei kirjoita suomea”, sanoo Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen.
Rehtorin mukaan ne, jotka jättävät suomen kirjoitukset väliin, ovat yksittäistapauksia. Sama havainto vahvistetaan Uudestakaarlepyystä ja Pietarsaaresta.
Jakobstads gymnasiumin rehtori Richard Sjölund arvioi, että viisi kokelasta ei kirjoittanut suomea tänä vuonna. Luku on noussut, mutta joku aikoo kirjoittaa suomen syksyllä. Sjölundin mukaan niillä, jotka eivät lainkaan kirjoita suomea, on ollut kielen opiskelussa suuria ongelmia. Noin 70 prosenttia oppilaista kirjoittaa suomen A-kielenä.
Teksti STT-SPT
Eikö olisi oikeus ja kohtuus, että Suomessa syntyneet ja koulunsa käyvät osaisivat kunnolla suomea? En halua pakottaa, mutta jotenkin tuntuis asialliselta. -- Nos jos on näin, että ruotsinkielisten ei tartte opetella suomea, niin ei kai meídän tartte opetella yhtään ruotsia.
Ruotsinkielisissä kouluissa suurin osa abiturienteista osallistuu suomen kokeeseen, vaikka se on vapaaehtoista.
”Kun asuu Suomessa ja aikoo jatkaa opintoja lukion jälkeen, tekee itselleen karhunpalveluksen, jos ei kirjoita suomea”, sanoo Vasa gymnasiumin rehtori Anne Levonen.
Rehtorin mukaan ne, jotka jättävät suomen kirjoitukset väliin, ovat yksittäistapauksia. Sama havainto vahvistetaan Uudestakaarlepyystä ja Pietarsaaresta.
Jakobstads gymnasiumin rehtori Richard Sjölund arvioi, että viisi kokelasta ei kirjoittanut suomea tänä vuonna. Luku on noussut, mutta joku aikoo kirjoittaa suomen syksyllä. Sjölundin mukaan niillä, jotka eivät lainkaan kirjoita suomea, on ollut kielen opiskelussa suuria ongelmia. Noin 70 prosenttia oppilaista kirjoittaa suomen A-kielenä.
Teksti STT-SPT
Eikö olisi oikeus ja kohtuus, että Suomessa syntyneet ja koulunsa käyvät osaisivat kunnolla suomea? En halua pakottaa, mutta jotenkin tuntuis asialliselta. -- Nos jos on näin, että ruotsinkielisten ei tartte opetella suomea, niin ei kai meídän tartte opetella yhtään ruotsia.