Magman sivuilla ÅA:n historianprofessori ja "arvoruotsi"
Lähetetty: 01.02.2011 11:15
Keskustelua käydään nyt vain ruotsiksi ja eräänlaisen akateemisen arvokeskustelun muodossa, jossa ruotsin kielen osaaminen edustaa arvoja ja arvokkuutta, kun taas suomenkielisten vapaa kielivalinta jää näin aseteltuna arvojen vastakohdaksi, mitä ikinä siellä arvojen tavoittamattomissa onkin.
http://www.magma.fi/nils-erik-villstran ... rdesvenska
"--- nästan hälften av finländarna vill ha ett enspråkigt Finland --- Drömmen om det enspråkiga och homogena lyckolandet är gammal och ingen finsk uppfinning --- att ansluta Finland till de officiellt enspråkiga nationernas krets vore knappast en åtgärd som skulle gynna mångspråkigheten."
käännös: "Lähes puolet suomalaisista haluaa yksikielisen Suomen --- Unelma yksikielisestä ja homogeenisesta onnenmaasta on vahva eikä mikään suomalainen keksintö --- Suomen liittäminen virallisesti yksikielisten kansojen piiriin tuskin olisi toimenpiden, joka edistäisi monikielisyyttä-"
"Johan Skytte blev år 1602 prins Gustav Adolfs lärare. --- Skytte lät vid ett tillfälle förstå att en person som kunde bara ett språk 'vore likare ett oskäligt djur, än en människa'."
käännös: "Johan Skyttestä tuli prinssi GA:n opettaja 1602 --- Skytte antoi jossakin tilanteessa ymmärtää, että ihminen, joka osaa vain yhtä kieltä 'olisi enemmän villielämen kaltainen kuin ihminen'."
"Professor Fredrik Cygnaeus --- skrev --- att 'draga åstad så långt vägen räcker' från Finland om det gick så illa att 'bildningens sakförare, i detta land lyckas reducera sin språkkunskap endast till finskan'."
käännös: Prof. Cyfnaeus --- kirjoitti --- että 'on lähdettävä niin pitkälle kuin tietä riittää pois Suomesta, jos kävisi niin huonosti, että sivistyksen eteenpäin viejät tässä maassa supistaisivat keilitaitonsa pelkästään suomeen."
"Frågan för dagen är om svenskan skall vara valbar eller inte i ett gymnasium som i hög grad redan nu fungerar enligt smörgårdsbordsprincipen."
käännös: "Päivän kysymys on, voiko ruotsi olla valinnainen vai ei lukiossa, joka jo nyt suuressa määrin toimii voileipäpöytäperiaatteella."
"--- Juhani Lönnroth kom (Hbl 8.1.2011) med ett förslag för hur svenskämnet borde omformas för att bli mer meningsfullt. Hans förslag, som fått understöd i debatten, är att skapa ett helt nytt och bredare ämne 'med finlandssvensk/nordisk samhällskunskap som kärna med inslag av språk, kultur och historia'. För egen del tror jag att hans förslag är det klokaste som någon kommit med i den affekterade diskussionen om svenskobligatoriet."
käännös: "JL ehdotti, että ruotsin kieli tulisi muovata uudenlaiseksi aineeksi ollakseen merkityksellinen. Hänen ehdotuksensa, joka sai kannatusta keskustelussa, oli, että luodaan uusi ja laveampi oppiaine ´ytimenä suomenruotsalaista/nordenilaista yhteiskuntatietoa yhdessä kielen, kulttuurin ja historian kanssa'. Omasta puolestani uskon, että hänen ehdotuksensa on toistaiseksi viisain tässä tulehtuneessa keskustelussa pakosta."
Kirjoittaja oli osallistunut projektiin, jossa Turun historiaa oli tehty lukiolaisille ruotsinkielellä, ruotsinkielisiä hahmoja esiin nostaen. Erityisesti pojat olivat pitäneet tästä lähestysmistavasta.
"Utan undervisning om och insikter i Finlands långa historia kan vi inte förvänta oss att särskilt många i vårt land skall förse svenskan med positiva förtecken."
käännös: "Ilman historianopetusta ja näkökulmia Suomen pitkään historiaan emme voi odottaa, että kovin moni maassamme näkisi ruotsin positiivisesti."
"Svenskan inom ett större kulturpaket har ett värde som är större än den i sig inte futtiga nyttan. Den öppnar upp en dörr till större självförståelse, och det kan väl inte vara så fel. Det fångar tanken att svenskan oberoende av modersmål har ett värde, nyttan inbegripen, för alla oss som lever i Finland. Och det värdet är inte särskilt mycket mindre av att man råkar ha lärt sig äiti och inte mamma som debutord."
käännös: "Ruotsi suuremmassa kulttuuripaketissa omaa arvoa, joka on suurempi kuin pelkkä hyöty. Tämä avaa oven suurempaan itseymmärrykseen eikä se voi olla väärin. [Arvoruotsi] vangitsee ajatuksen että ruotsi, riippumatta äidinkielestä, omaa arvon, hyödynkin, kaikille meille, jota elämme Suomessa. Tämä arvo ei ole juurikaan pienempi siitä syystä, että joku on sattunut oppimaan sanan äiti eikä mamma ensimmäiseksi."
Pahoittelen, etteivät käännökset ole kovin sanatarkkoja.
http://www.magma.fi/nils-erik-villstran ... rdesvenska
"--- nästan hälften av finländarna vill ha ett enspråkigt Finland --- Drömmen om det enspråkiga och homogena lyckolandet är gammal och ingen finsk uppfinning --- att ansluta Finland till de officiellt enspråkiga nationernas krets vore knappast en åtgärd som skulle gynna mångspråkigheten."
käännös: "Lähes puolet suomalaisista haluaa yksikielisen Suomen --- Unelma yksikielisestä ja homogeenisesta onnenmaasta on vahva eikä mikään suomalainen keksintö --- Suomen liittäminen virallisesti yksikielisten kansojen piiriin tuskin olisi toimenpiden, joka edistäisi monikielisyyttä-"
"Johan Skytte blev år 1602 prins Gustav Adolfs lärare. --- Skytte lät vid ett tillfälle förstå att en person som kunde bara ett språk 'vore likare ett oskäligt djur, än en människa'."
käännös: "Johan Skyttestä tuli prinssi GA:n opettaja 1602 --- Skytte antoi jossakin tilanteessa ymmärtää, että ihminen, joka osaa vain yhtä kieltä 'olisi enemmän villielämen kaltainen kuin ihminen'."
"Professor Fredrik Cygnaeus --- skrev --- att 'draga åstad så långt vägen räcker' från Finland om det gick så illa att 'bildningens sakförare, i detta land lyckas reducera sin språkkunskap endast till finskan'."
käännös: Prof. Cyfnaeus --- kirjoitti --- että 'on lähdettävä niin pitkälle kuin tietä riittää pois Suomesta, jos kävisi niin huonosti, että sivistyksen eteenpäin viejät tässä maassa supistaisivat keilitaitonsa pelkästään suomeen."
"Frågan för dagen är om svenskan skall vara valbar eller inte i ett gymnasium som i hög grad redan nu fungerar enligt smörgårdsbordsprincipen."
käännös: "Päivän kysymys on, voiko ruotsi olla valinnainen vai ei lukiossa, joka jo nyt suuressa määrin toimii voileipäpöytäperiaatteella."
"--- Juhani Lönnroth kom (Hbl 8.1.2011) med ett förslag för hur svenskämnet borde omformas för att bli mer meningsfullt. Hans förslag, som fått understöd i debatten, är att skapa ett helt nytt och bredare ämne 'med finlandssvensk/nordisk samhällskunskap som kärna med inslag av språk, kultur och historia'. För egen del tror jag att hans förslag är det klokaste som någon kommit med i den affekterade diskussionen om svenskobligatoriet."
käännös: "JL ehdotti, että ruotsin kieli tulisi muovata uudenlaiseksi aineeksi ollakseen merkityksellinen. Hänen ehdotuksensa, joka sai kannatusta keskustelussa, oli, että luodaan uusi ja laveampi oppiaine ´ytimenä suomenruotsalaista/nordenilaista yhteiskuntatietoa yhdessä kielen, kulttuurin ja historian kanssa'. Omasta puolestani uskon, että hänen ehdotuksensa on toistaiseksi viisain tässä tulehtuneessa keskustelussa pakosta."
Kirjoittaja oli osallistunut projektiin, jossa Turun historiaa oli tehty lukiolaisille ruotsinkielellä, ruotsinkielisiä hahmoja esiin nostaen. Erityisesti pojat olivat pitäneet tästä lähestysmistavasta.
"Utan undervisning om och insikter i Finlands långa historia kan vi inte förvänta oss att särskilt många i vårt land skall förse svenskan med positiva förtecken."
käännös: "Ilman historianopetusta ja näkökulmia Suomen pitkään historiaan emme voi odottaa, että kovin moni maassamme näkisi ruotsin positiivisesti."
"Svenskan inom ett större kulturpaket har ett värde som är större än den i sig inte futtiga nyttan. Den öppnar upp en dörr till större självförståelse, och det kan väl inte vara så fel. Det fångar tanken att svenskan oberoende av modersmål har ett värde, nyttan inbegripen, för alla oss som lever i Finland. Och det värdet är inte särskilt mycket mindre av att man råkar ha lärt sig äiti och inte mamma som debutord."
käännös: "Ruotsi suuremmassa kulttuuripaketissa omaa arvoa, joka on suurempi kuin pelkkä hyöty. Tämä avaa oven suurempaan itseymmärrykseen eikä se voi olla väärin. [Arvoruotsi] vangitsee ajatuksen että ruotsi, riippumatta äidinkielestä, omaa arvon, hyödynkin, kaikille meille, jota elämme Suomessa. Tämä arvo ei ole juurikaan pienempi siitä syystä, että joku on sattunut oppimaan sanan äiti eikä mamma ensimmäiseksi."
Pahoittelen, etteivät käännökset ole kovin sanatarkkoja.
