Kielirauhakomitea taas tarpeen
perjantai 21.01.2011
Tor Wik sisällyttäisi kielipoliittisen ohjelman vaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan.
Joulun ja uudenvuoden pyhinä luin Suomalaisuuden liiton tuoretta kirjaa "Itämaasta itsenäisyyteen. Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde." Piti moneen kertaan laskea kymmeneen, ettei verenpaine nousisi liikaa. Kirja henkii tarkoitushakuisuudessaan niin paatoksellista ruotsalaisuusvastaisuutta, että se hipoo kansanryhmään kohdistuvaa kiihotusta. Häpeämättömyyden huipuksi teosta kutsutaan tietokirjaksi.
Olen lähes varma, että jos kirjan tekijät havittelisivat vuoden tietokirjailijapalkintoa, he saisivat erikoismaininnan vuoden huonoimpana tietokirjana.
Otan yhden esimerkin kirjan faktojen vääristelystä. Väitetään että ruotsinkielisillä on kiintiöt opinahjoihin. Ensinnäkin on korostettava että äidinkielellä ei ole merkitystä, koska puhutaan ruotsin kielen riittävästä hallinnasta, mikä tarvittaessa tulee osoittaa kielitodistuksella. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ruotsinkieliselle linjalle vuonna 2010 hakeutuneet saivat opiskelupaikan yhtä helposti/vaikeasti kuin suomenkieliset ikätoverit. Lääketieteen tiedekunnan ruotsinkieliselle linjalle ruotsinkielentaitoiset tosin pääsivät suomenkielisiä helpommin.
Haluan korostaa että ylioppilas suomenkielisestä lukiosta voi päästä opiskelemaan oikeustiedettä tai lääketiedettä Helsingin yliopiston ruotsinkielisille linjoille samoin perustein kuin ruotsinkielinen ylioppilas.
Kirjassa selostetaan kielirauhakomitean mietintöä vuodelta 1945. Senkaltainen kieliriidan lietsonta, jota kirja edustaa, herättää kysymyksen samantapaisen laaja-alaisen, puolueettoman elimen tarpeellisuudesta. Presidentti Martti Ahtisaaren johtama työryhmä, jonka tehtävänä on laatia toimintaohjelma kahden kansalliskielen Suomelle, luovuttaa raporttinsa pian. Kun uuden hallitusohjelman laadinta on kevään keskeisimpiä poliittisia toimenpiteitä, en pitäisi huonona vaihtoehtona kielipolitiikkaohjelman sisällyttämistä siihen.
Kirjan välittämä kielteinen kuva kirkastui, kun vaasalaislähtöinen pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield kirjoitti (HS 30.12.) otsikolla Kielitaidosta tehtiin pelimerkki muun muassa näin: "Suomenkieliset tekevät itselleen karhunpalveluksen, jos he jättävät ruotsin kielen puolustamisen suomenruotsalaisille. Miksi ihmeessä omin toimin vaurioittaa tärkeätä yhteyttä Pohjolaan ja läntiseen kieliperheeseen?"
TOR WIK
Mustasaari
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=547788
ettäs tiedätte
