Kolmen suuren keskustelu ruotsista

[Sees]

Keskustassa erityisesti Ahlbäck on nyt luotsaamassa "kolmea suurta" kohti kielikeskustelua, jossa päätettäisiin ruotsinopetuksen linjoista suomenkielisissä kouluissa ennen vaaleja.

Ahlbäck kirjoittaa HBL:n keskustelussa 21.1.-11 aamulla näin:
Gissar att ett möjligt resultat av de kommande partidiskussionerna blir att svenska språket betydligt förstärks i de delar av landet där svenskan används medan skolorna i de övriga delarna av landet kommer att prioritera en framledes effektivare undervisning i svenska, ryska, spanska, franska och tyska. En undervisnings strategi som borde tillfredsställa alla i detta land. En klar vin-vin situation för flerspråkigheten i vårt land. Tyvärr är det engelskan som är det största framtida hotet för både svenskan och även finskan i detta land. Framtiden får visa ifall jag får rätt.
http://www.hbl.fi/text/inrikes/2011/1/21/w57865.php

Siis hän arvelee, että mahdollinen lopputulos olisi, että ruotsia vahvistettaisiin huomattavasti niillä alueilla, joilla ruotsia käytetään (ilmeisesti laajemmalla kuin rantaruotsalaisten asuttamat alueet?) mutta muualla Suomessa kieltenopetusta laajennettaisiin muihin kieliin. Hän valittelee, että suurin uhka ruotsille ja jopa suomelle tässä maassa on englanti.

Englantia ei pitäisi pitää uhkana suomalaislapselle, kun se kuitenkin on kieli, jolla suomalaiset parhaiten avaavat ovia maailmalle - ei oikeastaan siis kieli lainkaan vaan maailmanlaajuinen kommunikaatiojärjestelmä.

[Eero Nevalainen]

Tuo "englanti tappajakielenä" on kielikeskusteluissa ruotsinkielisellä puolella nykyään todella vahva "meemi". Suomenkielisille yritetään syöttää omituista ideaa siitä, että juuri englanti uhkaa meidän äidinkieltämme, ja tuohon pitää sitten puuttua ilmeisesti huonontamalla englannin taitoa ja parantamalla ruotsin taitoa -- koska ruotsi jotenkin suojelee suomea.

Ajatus siitä että ehkäpä suomenkielisillä oikeasti on oma äidinkieli jota me kyllä varmasti jatkossakin puhumme ilman holhoamista suuntaan tai toiseen, jää taas sujuvasti unohduksiin. Meitä pitää nimenomaan paimentaa oikeanlaisiksi tässä asiassa.

Sen toki ymmärrän että englanti uhkaa juuri ruotsin statusta suomenkielisten keskuudessa, koska englanti antaa niin paljon mahdollisuuksia ihan muihin ympyröihin kuin ruotsi; meidät nähtäisiin paljon mieluummin elämässä pohjoismaisissa ympyröissä joissa ruotsin haluttaisiin dominoivan ja joissa suomenkielinen tulee "luonnostaan" syrjityksi, "kun on kielitaidoton".

[TK]

Ruotsi, pakkoruotsi, on Suomessa tappajakieli. Pakkoruotsilla on yritetty tappaa niin suomen kieltä kuin nykyään yritetään näivettää englannin osaamista. Kun surut puhuvat tappajakielestä, niin kyllähän he tietävät, mistä puhuvat.

[jyse23]

Nyt oli Hesarin nettisivuilla, että Henna Virkkunen ei lämpene ruotsin vaihtamiselle vänäjäksi Itä-Suomen kouluissa.

"Virkkusen mukaan ruotsin kielen asemaa on pikemminkin vahvistettava."

TOI ON KÄSITTÄMÄTÖNTÄ PUHETTA, KUN SUURIN OSA SUOMALAISISTA HALUAA PAKKORUOTSISTA EROON.

EI TODELLAKAAN AUTA MIKÄÄN MUU KUIN EDUSTAJIEN VAIHTO EDUSKUNNASSA. NÄILLÄ SAMOILLA JOS MENNÄÄN NIIN MITÄÄN
MUUTOSTA EI OLE ODOTETTAVISSA.
DEMARIT EI TUO MUUTOSTA (LIPPONEN, SVENSKANU JA FREUDENTAHLIN PERILLISET) JA KOKOOMUKSEN STUBB/SASI/VIRKKUNEN OVAT PAKKORUOTSITTAJIA VIIMESEN PÄÄLLE.

[Sees]

Niin Virkkunen kiirehti taas pakollisen ruotsin tueksi. Eipä hän ole tainnut saada puhua omalla äänellään juuri mistään asiasta - lienee kovaa olla nuori nainen ministerinä.

Mutta tämä tappajaenglanti-teema on tosiaan kovaa valuuttaa. Itse sain HBL:n keskustelussa vastaukseksi kysymykseeni linkin yliopistolehteen, jonka kannessakin komeilee "pakkoenglanti"-otsikkona.
http://www.helsinki.fi/yliopistolainen/ ... _10_10.htm

Hyvä, että aiheesta puhutaan - kyse on nimittäin tiedemaailman ja eräiden yritysten ongelmasta. Suomen kieltä ei voi syrjäyttää tieteen ja erikoisalojen kielenä, vaikka englanti onkin luontevin monikielisen tutkijaverkoston yhteistyökieli. Tieteelliset opinnäytteet tulisi löytyä aina myös suomen kielellä, vaikka käännettyinä. Tieteellistä keskustelua tulisi aina käydä myös suomeksi, vaikka englanniksi/englannista simultaanitulkaten.

Vuosi sitten Stubbin puoliso lausui rauhallisesti, että "Suomen kieltä vaaditaan turhaan" eikä aiheesta noussut lainkaan hälyä. Innes-Stubb piti yleisesti ongelmallisena sitä, että kansainvälisissäkin yrityksissä ammatilliseen kehitykseen liittyvät tapahtumat, koulutus ja seminaarit, järjestetään usein vain suomen kielellä. Hän puhui Elinkeinoelämän valtuuskunnan foorumissa, missä pohdittiin, kuinka Suomesta saataisiin houkuttelevampi paikka kansainvälisille työntekijöille ja heidän perheilleen.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uu ... 0/01/29624

Olemme siis vahvasti kaksikielinen maa - toisena kielenä englanti, kuten Kirsi Piha totesi kolumnissaan.
http://blogit.iltalehti.fi/kirsi-piha/2 ... linen-maa/

Eikö olisi aika ryhtyä elämään sen mukaisesti: suojellaan suomen kieltä mutta tunnustetaan englannin merkitys kansainvälisyyden areenoilla ja pidetään ruotsi hyvänä vaihtoehtona niille, jotka haluavat lukea vapaaehtoisia kieliä.

[dejavu]

Minua ihmetyttää, miksi ihmeessä tämä asia täytyy päättää kolmen suuren kesken ennen vaaleja ?
Asiasta pitää päinvastoin järjestää laaja kansalaiskeskustelu, jos kerran asia on niin tärkeä,
että sen takia kolme suurta kokoontuu.

Kokoontuivatko kolme suurta edes finanssikriisin syvimmässä kurimuksessa ?
Onko tämä suurempi asia kuin maailmanlaajuinen lama ja luottokriisi ?

Kokouksen siis pitää olla lähtölaukaus laajalle kansalaiskeskustelulle..
Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että keskustelu ei pääty kokoukseen,
vaan se toden teolla alkaa siitä!

[Opiskelija]

Vaikuttavat huolestuttavilta kaikki tällaiset puheet, joissa ruotsinkieltä koskien linjataan / kirjataan / turvataan / sovitaan ennen vaaleja näiden ja näiden valikoitujen tahojen kesken, "populismia" ja ymmärtämätöntä keskustelua välttäen, suljettujen ovien takana. Näitä ehdotelmia on putkahdellut sieltä täältä.

Sitten oli se joku Folktingetin tilaama Ahtisaaren työryhmä, jossa valmisteltaisiin tulevalle hallitukselle oikeaa suhtautumismallia ruotsin kieltä kohtaan. Vai olikohan tuon ryhmän perustaminen vain suunnitelman asteella?

Miksi tämä huolestuttaa? Siksi, että tuollaiset ryhmät ovat realismia Suomessa. Se on maan tapa. Vaikutusvaltaisimmat sopivat asioista kaikessa hiljaisuudessa tai muista välittämättä. Ehkä näitä salaisia keskusteluja käydään parhaillaan. Ja vaikka mukana oliskin virallisesti vain "kolme suurinta", uskooko joku todella, että RKP ei ole mukana sopimuksia viilattaessa, virallisesti tai epävirallisesti.

Mitä voimme tehdä? Vaikutusmahdollisuutemme alkavat vasta vaaleista. Pitääkö tässä taas alkaa vedota suoraan suurten puolueiden päättäviin elimiin, että muistaisivat mitä mieltä suomalaisten enemmistö on. Kokemuskesta voin sanoa, että asialliset ja selkeästi argumentoidut sähköpostiviestit päättäjille kyllä noteerataan ja niihin jopa vastataan.

Tosin, kaikki huoli saattaa olla turhaa, sillä "kolme suurta" eivät todennäköisesti uskalla tehdä mitään päätöksiä näin lähellä vaaleja, saati sitten päätöksiä, jotka koskevat tätä suomalaisille tärkeää aihetta.

[TK]

Opiskelija kysyy: "Mitä voimme tehdä? Vaikutusmahdollisuutemme alkavat vasta vaaleista."


Vaikutusmahdollisuudet ovat kyllä koko ajan käytössä! Erilaisin tavoin voi yrittää vaikuttaa kansanedustajaehdokkaisiin.

Suuri vaikutus tulee varmasti olemaan eduskuntatalon edessä 31.3. järjestettävällä MIELENOSOITUKSELLA.

http://www.vapaakielivalinta.fi/ajankohtaista.php
/PJ ROSTILA: Kutsun sinut ÄÄNESTÄ KIELIVAPAUS -MIELENOSOITUKSEEN 31.3.

.

[Burger_Jarl]

Olen samalla huolestuneella kannalla nimimerkin opiskelija kanssa. Tällainen koplaus ja asioista sopiminen tuntuu olevan niin syvään juurtunut tapa, että poliitikot eivät ehkä itsekään enää näe, kuinka tapa lyö kansanvaltaa kasvoihin märällä rätillä. Äänestävä yksilö tuntee itsensä voimattomaksi kabinettisopimusten edessä.

Mutta:
Poliitikkojen mandaatti tulee kansalta vaaleissa. Sitä ei pitäisi edes urapoliitikkojen unohtaa. He tosin luottavat siihen, että kansan muisti on lyhyt, ja niinhän se valitettavasti tuntuu olevankin.

Tämän meidän asiamme otsikoissa pitäminen ollee se tehokkain keino muistuttaa sekä poliitikkoja mielipiteestämme, että herätellä kansan syvejä rivejä näkemään (kieli)tilanteen irvokkuus.

Mutta täytyy kyllä tunnustaa, että ei olisi vuosi sitten arvannut kuinka paljon "prime time" -aikaa kieliasiat tulisivat saamaan. Kehitys on kyllä ollut huimaa, ja kierolla tyytyväisyydellä totean ruotsinkielisten piirien ymmällään olon ja hukatun pallon. Eipä ole Henrik Lax tullut enää julkisuuteen "sulkemaan ruotsin kielen haukkujia mielisairaalaan". Omasta kieliryhmästämme ovat löytyneet ne kiihkoisimmat vanhan linjan vetäjät, Lipponen & Ahtisaari.