45% yliopisto-opiskelijoista uskoo ruotsista olevan hyötyä

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

45% yliopisto-opiskelijoista uskoo ruotsista olevan hyötyä

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2011 18:31

Kuulemma 45% yliopisto-opiskelijoista uskoo ruotsista olevan hyötyä. Onkohan uskoa perusteltu tulevaisuudella virkamiehenä maassa, jossa se virkamiesruotsi on pakko olla vai mahdollisella stipendillä ruotsalaiseen yliopistoon?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Ylio ... 5263217306

"vain alle kolmannes olisi ottanut yliopiston ruotsin kurssin, mikäli se olisi ollut vapaaehtoinen --- yli 70 prosenttia sanoi kuitenkin ymmärtävänsä, että ruotsi on osa yliopisto-opintoja"

Siis sanoiko 70% ymmärtävänsä ruotsin pakollisuuden, vaikka vain alle kolmannes olisi ottanut ruotsin kurssin vapaaehtoisesti?

Mitenkähän tämän tuloksen voisi selittää?

Sees
Viestit: 2029
Liittynyt: 10.06.2009 05:43

Re: 45% yliopisto-opiskelijoista uskoo ruotsista olevan hyöt

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Sees » 21.01.2011 19:42

Mietin tätä uutista ja samalla kirjoittelin HBL:n keskusteluun vastausta siihen, miksi motivaatio ruotsin opiskeluun hupenee.

Vaikka tässä yliopistotutkimuksessa naisten ja miesten välinen ero oli pieni, itse koen, että kielen opiskelussa tyttöjen ja poikien motivaatio on varsin erilainen. Monet tytöt nauttivat kieltenopiskelusta sinänsä - he eivät edellytä, että kielestä olisi jotain hyötyä. Osalle tytöistä ruotsi on todistuksen ainoa kiitettävä tai yksi kiitettävä muiden kiitettävien kielten rivissä, osalle pojista se on ainoa heikko numero. Tietenkin on monenlaisia tyttöjä ja poikia, mutta tietty painotus- ja taipumusero on olemassa.

Ruotsin kieli on tarkoitukseltaan tyystin erilainen kuin englannin kieli. Englanti on tarkoitettu kommunikaatioon alusta alkaen, ruotsilla kommunikoidaan vasta, kun ollaan jo omaksuttu kieli. Esimerkiksi saksa ja ranska ovat tässä suhteessa englannin ja ruotsin välimaastossa - niille on myös muita ei-äidinkieltään-puhuvia eikä englanti riitä korvaamaan niitä kaikissa tilanteissa.

Oppilaat tietävät nykyisin jo varhain, miten kieli opitaan käytännössä ja mitä tarkoittaa hyödyllinen kieli. Englanti on useimmille palkitseva uusi kieli, jolle on heti käyttöä ja jonka parissa koulu ja arki tukevat toisiaan. Ruotsi on aivan toisenlaisen kokemus, se on kieli, jota ei käytetä koulun ulkopuolella, vaikka elämme näennäisesti kaksikielisessä maassa.

Ruotsia voi puhua vain ruotsinkielisen kanssa - toisin kuin englantia, joka on usein kaikille keskustelijoille vieras kieli. Jotta ruotsi olisi järkevämpi kieli kuin englanti sellaisessa tilanteessa, sitä pitäisi osata jo tosi hyvin, muuten kommunikaation sijasta toinen opettaa toiselle kieltä ja toinen etsii sanoja eikä tilanne olekaan enää mielekäs. On varsin harvoja tilanteita, joissa kaksi ihmistä keskustellessaan valitsee yhteiseksi kieleksi jonkin muun kuin sen, jolla keskinäinen kommunikaatio sujuu parhaiten.

Ruotsi on sen sijaan ihana kieli monen kulttuurinystävän kannalta, jolle sekä suomenruotsalainen teatteri- ja muu kulttuurielämä että Skandinavian tarjonta avautuvat ruotsinopintojen kautta. Näistä kulttuurinystävistä iso osa on naisia. Naiset kansoittavat myös yliopistoja, moni saa stipendin pohjoismaisiin seminaareihin, moni opiskelee tai opettaa pitempään Ruotsissa.

On myös monia yliopistoaloja, joissa ruotsin kieli on tehty äärimmäisen tärkeäksi. Esimerkiksi kaikilta lainlukijoilta edellytetään kykyä tutkailla pohjoismaista lainsäädäntöä ilman käännöksiä, historijoitsijoilta edellytetään samoin kykyä perehtyä ruotsinkielisiin lähteisiin. Monilla kulttuurialoilla ruotsin kielellä on luotu valmiita yhteyksiä ja opintokokonaisuuksia. Tämä on tietysti ok - tosin mikäli opiskelijoilla olisi vaihtelevampaa kielitaitoa, kenties toisenlaisille painotuksille olisi jo tilausta.

Vastaa Viestiin