Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Kielikeskustelua on nyt sitten tutkittu. Pasi Saukkosen tutkimus löytyy Magman sivuilta:
http://www.magma.fi/magma-media/mikae-s ... ersyttaeae
ja siitä on keskusteltu joidenkin lehtien palstoilla.
Yhteenvetossa tutkija summaa näin:
Selvityksen aiheen kannalta relevantin keskustelun kiistaton
ydin on kysymys ruotsin kielen asemasta pakollisena oppiaineena
suomenkielisissä peruskouluissa eli niin sanottu pakkoruotsi.
Tämä asia nousee pinnalle keskusteluista lukuisista aiheista, jotka
koskevat esimerkiksi ruotsinkielisiä tai ruotsin kieltä Suomessa
yleensä, peruskoulun tuntijakoa tai muita opetukseen liittyviä asioita,
ylipäätään vähemmistöjen asemaa tai maahanmuuttoa ja sen
seurauksia. Tietty ”pakkoruotsikeskustelu” tuntuu olevan ikään
kuin koko ajan valmiina löytääkseen tiensä verkkosivustoille suhteellisen
pienistäkin virikkeistä.
Tämä ”pakkoruotsikeskustelu” sisältää myös käsityksiä Suomen
ruotsinkielisestä väestöstä. ”Pakkoruotsi” on siten paitsi
konkreettinen ja käytännöllinen kysymys, myös kieliryhmien välisen
laajemman suhteen symboli. On kuitenkin huomattava, että
koko tekstimassaan nähden Suomen nykyisistä suomenruotsalaisista
puhutaan varsin vähän. Ensimmäinen vastaus tutkimuskysymykseen
on siis, että suomenkielisiä kriittiseen kielipoliittiseen keskusteluun
osallistuvia ei ärsytä niinkään tämän päivän suomenruotsalaiset
kuin ruotsin kielen asema suomenkielisessä kouluopetuksessa
sekä muut tähän suoraan tai välillisesti kytkeytyvät asiat
kuten korkeakoulujen ns. virkamiesruotsi ja julkisen sektorin virkojen
kielitaitovaatimukset.
Meidät vapaan kielivalinnan vaatijat on jaettu kahteen ryhmään:
Vallitsevan kielipolitiikan kriitikot jakautuvat puolestaan ”pragmaattisiin
kriitikoihin” sekä ”uusfennomaaneihin”. Yksille esimerkiksi
ruotsin kielen asema suomenkielisessä kouluopetuksessa
on ennen muuta konkreettinen ja käytännöllinen kysymys, joka ei
muuten liity väestöryhmien välisiin suhteisiin. Toisille sama aihe
kytkeytyy puolestaan viime kädessä Suomen valtion ja yhteiskunnan
viralliseen kaksikielisyyteen. Uusfennomaaneille ruotsinkieliset
edustavat usein paitsi eri kieliryhmää, myös eri kansallisuutta
Termi ”uusfennomaanit” on otettu Marja Leena Lempiseltä,
joka teoksessaan Agricolan lapset kirjoittaa seuraavasti:
”Fennomaanit ajoivat aikoinaan suomen kielen ja suomalaisuuden
asiaa. Nettikeskustelijoista kaksikielisyyden vastustajia on myös
alettu sanoa fennomaaneiksi tai kiihkofennomaaneiksi. Koska ajetut
asiat ovat ajan virrassa vaihtuneet, pitäisi ehkä keksiä fennomaanille
uudempi vastine. Se voisi olla vaikkapa ”uusfennomaani”.”
Pragmaattisten kriitikoiden kansakuntanäkemys on ennemmin
topeliaaninen: kaksi kieltä mutta vain yksi kansa.
Pragmaattisten kriitikoiden perustelut ovat usein viime kädessä
instrumentaalisia eli ne keskittyvät kielipoliittisten järjestelyjen
merkitykseen yksilöille ja yhteiskunnan kehitykselle. Uusfennomaaneilla
päällimmäiseksi nousevat taas historialliset ja identiteettikysymykset
eli se, mistä Suomessa heidän mielestään on
perustavalla tasolla kysymys. Samat perustelurakenteet ovat itse
asiassa löydettävissä myös nykytilannetta puolustavasta diskurssista.
Ruotsin kielen asemaa ja ruotsin kielen taitoa puolustetaan
joskus Suomen ja suomalaisten identiteettiin liittyvillä tekijöillä,
toisinaan puolestaan historiallisilla tai välineellisillä argumenteilla.
PS. Huonointa tutkimuksessa on mielestäni sen nimi - Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää - lähtökohtanahan on lasten kieltenopetuksen uusiminen eikä henkilökohtaiset tunteet suomenruotsalaisuutta kohtaan, jotka useimmilla ovat ihan myötämieliset.
http://www.magma.fi/magma-media/mikae-s ... ersyttaeae
ja siitä on keskusteltu joidenkin lehtien palstoilla.
Yhteenvetossa tutkija summaa näin:
Selvityksen aiheen kannalta relevantin keskustelun kiistaton
ydin on kysymys ruotsin kielen asemasta pakollisena oppiaineena
suomenkielisissä peruskouluissa eli niin sanottu pakkoruotsi.
Tämä asia nousee pinnalle keskusteluista lukuisista aiheista, jotka
koskevat esimerkiksi ruotsinkielisiä tai ruotsin kieltä Suomessa
yleensä, peruskoulun tuntijakoa tai muita opetukseen liittyviä asioita,
ylipäätään vähemmistöjen asemaa tai maahanmuuttoa ja sen
seurauksia. Tietty ”pakkoruotsikeskustelu” tuntuu olevan ikään
kuin koko ajan valmiina löytääkseen tiensä verkkosivustoille suhteellisen
pienistäkin virikkeistä.
Tämä ”pakkoruotsikeskustelu” sisältää myös käsityksiä Suomen
ruotsinkielisestä väestöstä. ”Pakkoruotsi” on siten paitsi
konkreettinen ja käytännöllinen kysymys, myös kieliryhmien välisen
laajemman suhteen symboli. On kuitenkin huomattava, että
koko tekstimassaan nähden Suomen nykyisistä suomenruotsalaisista
puhutaan varsin vähän. Ensimmäinen vastaus tutkimuskysymykseen
on siis, että suomenkielisiä kriittiseen kielipoliittiseen keskusteluun
osallistuvia ei ärsytä niinkään tämän päivän suomenruotsalaiset
kuin ruotsin kielen asema suomenkielisessä kouluopetuksessa
sekä muut tähän suoraan tai välillisesti kytkeytyvät asiat
kuten korkeakoulujen ns. virkamiesruotsi ja julkisen sektorin virkojen
kielitaitovaatimukset.
Meidät vapaan kielivalinnan vaatijat on jaettu kahteen ryhmään:
Vallitsevan kielipolitiikan kriitikot jakautuvat puolestaan ”pragmaattisiin
kriitikoihin” sekä ”uusfennomaaneihin”. Yksille esimerkiksi
ruotsin kielen asema suomenkielisessä kouluopetuksessa
on ennen muuta konkreettinen ja käytännöllinen kysymys, joka ei
muuten liity väestöryhmien välisiin suhteisiin. Toisille sama aihe
kytkeytyy puolestaan viime kädessä Suomen valtion ja yhteiskunnan
viralliseen kaksikielisyyteen. Uusfennomaaneille ruotsinkieliset
edustavat usein paitsi eri kieliryhmää, myös eri kansallisuutta
Termi ”uusfennomaanit” on otettu Marja Leena Lempiseltä,
joka teoksessaan Agricolan lapset kirjoittaa seuraavasti:
”Fennomaanit ajoivat aikoinaan suomen kielen ja suomalaisuuden
asiaa. Nettikeskustelijoista kaksikielisyyden vastustajia on myös
alettu sanoa fennomaaneiksi tai kiihkofennomaaneiksi. Koska ajetut
asiat ovat ajan virrassa vaihtuneet, pitäisi ehkä keksiä fennomaanille
uudempi vastine. Se voisi olla vaikkapa ”uusfennomaani”.”
Pragmaattisten kriitikoiden kansakuntanäkemys on ennemmin
topeliaaninen: kaksi kieltä mutta vain yksi kansa.
Pragmaattisten kriitikoiden perustelut ovat usein viime kädessä
instrumentaalisia eli ne keskittyvät kielipoliittisten järjestelyjen
merkitykseen yksilöille ja yhteiskunnan kehitykselle. Uusfennomaaneilla
päällimmäiseksi nousevat taas historialliset ja identiteettikysymykset
eli se, mistä Suomessa heidän mielestään on
perustavalla tasolla kysymys. Samat perustelurakenteet ovat itse
asiassa löydettävissä myös nykytilannetta puolustavasta diskurssista.
Ruotsin kielen asemaa ja ruotsin kielen taitoa puolustetaan
joskus Suomen ja suomalaisten identiteettiin liittyvillä tekijöillä,
toisinaan puolestaan historiallisilla tai välineellisillä argumenteilla.
PS. Huonointa tutkimuksessa on mielestäni sen nimi - Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää - lähtökohtanahan on lasten kieltenopetuksen uusiminen eikä henkilökohtaiset tunteet suomenruotsalaisuutta kohtaan, jotka useimmilla ovat ihan myötämieliset.
Viimeksi muokannut Sees, 13.01.2011 20:09. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Saukkonen tarkentaa keskustelujen argumentaatiorakennetta näin
Identiteettiargumentti
Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Kieli ja kansakunta kuuluvat
yhteen ja aito suomalaisuus
on suomenkielisyyttä; Suomi
on omaleimaisen identiteetin
kansakunta, joka poikkeaa
muista pohjoismaista.
Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Suomessa puhutaan kahta
kieltä, mutta Suomessa
on vain yksi kansakunta;
Suomi on kulttuurisesti,
sivistyksellisesti ja
instituutioiltaan osa
pohjoismaita.
Historiallinen argumentti
Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Ruotsi ja myöhemmin
ruotsinkieliset Suomessa
ovat ajaneet omia etujaan
suomenkielisen enemmistön
etujen ja tavoitteiden
vastaisesti; nykyinen
tilanne heijastaa tätä
historiallista vääryyttä ja
epäoikeudenmukaisuutta.
Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Ruotsin kieli ja sen
asema Suomessa liittyvät
vahvasti Suomen lännestä
saamaan sivistysperintöön;
Suomi on itsenäistynyt ja
nykyaikaistunut Suomen
ruotsinkielisten johdolla.
Välineellinen argumentti
Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Ruotsin kielen opetus vie tilaa
tärkeämpien kielten kuten
englannin tai venäjän kielen
opetukselta; pohjoismainen
kanssakäyminen ei ole enää
yhtä tärkeätä kuin ennen,
ja niissäkin yhteyksissä
puhutaan nykyään englantia.
Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Ruotsin kielen osaaminen
on väline pohjoismaiseen
ja muuhun kansainväliseen
kanssakäymiseen; kielitaito
antaa myös laajemman
kulttuurisen kompetenssin
sekä helpottaa muiden
germaanisten kielten
oppimista.
Tietenkin koen, että jaottelu ei tee oikeutta omille argumenteilleni, vaikka tunnistankin nämä rakenteet. Tästä puuttuu ylipäätään näkemys kieltenoppimiseen ja opiskeluun (hyötykieli-argumentti on korvannut yksilön kannalta mielekkäät kieliopinnot) sekä maahanmuuttajien kielelliset hankaluudet ja oikeudet. Identiteettiprobleema on kaventunut vain kahden erilaisen suomalaisuuden vastakkainasetteluksi, vaikka tosiasiassa keskustelussa etsitään jo mielestäni monenlaisten suomalaisten identiteettien rinnakkaineloa. Ilmeisesti jatkotutkimukselle on tilausta. Olisin odottanut enemmän identiteettipohdintaa identiteettitutkijalta - mutta arvelen, että teema on kovin arkaluontoinen.
Identiteettiargumentti
Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Kieli ja kansakunta kuuluvat
yhteen ja aito suomalaisuus
on suomenkielisyyttä; Suomi
on omaleimaisen identiteetin
kansakunta, joka poikkeaa
muista pohjoismaista.
Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Suomessa puhutaan kahta
kieltä, mutta Suomessa
on vain yksi kansakunta;
Suomi on kulttuurisesti,
sivistyksellisesti ja
instituutioiltaan osa
pohjoismaita.
Historiallinen argumentti
Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Ruotsi ja myöhemmin
ruotsinkieliset Suomessa
ovat ajaneet omia etujaan
suomenkielisen enemmistön
etujen ja tavoitteiden
vastaisesti; nykyinen
tilanne heijastaa tätä
historiallista vääryyttä ja
epäoikeudenmukaisuutta.
Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Ruotsin kieli ja sen
asema Suomessa liittyvät
vahvasti Suomen lännestä
saamaan sivistysperintöön;
Suomi on itsenäistynyt ja
nykyaikaistunut Suomen
ruotsinkielisten johdolla.
Välineellinen argumentti
Ruotsin kielen nykyistä asemaa vastustava diskurssi
Ruotsin kielen opetus vie tilaa
tärkeämpien kielten kuten
englannin tai venäjän kielen
opetukselta; pohjoismainen
kanssakäyminen ei ole enää
yhtä tärkeätä kuin ennen,
ja niissäkin yhteyksissä
puhutaan nykyään englantia.
Ruotsin kielen nykyistä asemaa puolustava diskurssi
Ruotsin kielen osaaminen
on väline pohjoismaiseen
ja muuhun kansainväliseen
kanssakäymiseen; kielitaito
antaa myös laajemman
kulttuurisen kompetenssin
sekä helpottaa muiden
germaanisten kielten
oppimista.
Tietenkin koen, että jaottelu ei tee oikeutta omille argumenteilleni, vaikka tunnistankin nämä rakenteet. Tästä puuttuu ylipäätään näkemys kieltenoppimiseen ja opiskeluun (hyötykieli-argumentti on korvannut yksilön kannalta mielekkäät kieliopinnot) sekä maahanmuuttajien kielelliset hankaluudet ja oikeudet. Identiteettiprobleema on kaventunut vain kahden erilaisen suomalaisuuden vastakkainasetteluksi, vaikka tosiasiassa keskustelussa etsitään jo mielestäni monenlaisten suomalaisten identiteettien rinnakkaineloa. Ilmeisesti jatkotutkimukselle on tilausta. Olisin odottanut enemmän identiteettipohdintaa identiteettitutkijalta - mutta arvelen, että teema on kovin arkaluontoinen.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Tähän pitää tutustua lähemmin ja ehkä jopa lähettää sähköpostia tutkijalle. Hän luultavasti tahtoo olettaa olevansa älyllisesti rehellinen joten jopa henkilökohtainen lähestyminen saattaisi olla paikallaan...
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
PS. Huonointa tutkimuksessa on mielestäni sen nimi - Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää - lähtökohtanahan on lasten kieltenopetuksen uusiminen eikä henkilökohtaiset tunteet suomenruotsalaisuutta kohtaan, jotka useimmilla ovat ihan myötämieliset.[/quote]
Onneksi tutkija osasi nähdä asian laajemmin kuin tehtävän asettajat,
jotka ovat omien ennakkoluulojensa vankeja.
Eihän kritiikki (tutkimuksenkaan mukaan) todellisuudessa suuntaudu ruotsinkielisiin henkilöinä..
Kritiikin kohteena ovat rakenteet, instituutiot, kielipolitiikka.
Tutkijalle tiedoksi: Itse aloitin "urani" kriitikkona puhtaasti "instrumentalistina", mutta kuunneltuani
aikani vastapuolen heppoisia "argumentteja" ja nähtyäni muutosvauhdin hitauden muutuin vähitellen "uusfennomaaniksi"..
Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että pakkoruotsiratkaisun venyessä myös laajemmat kansalaispiirit saattavat "radikalisoitua"..
Onneksi tutkija osasi nähdä asian laajemmin kuin tehtävän asettajat,
jotka ovat omien ennakkoluulojensa vankeja.
Eihän kritiikki (tutkimuksenkaan mukaan) todellisuudessa suuntaudu ruotsinkielisiin henkilöinä..
Kritiikin kohteena ovat rakenteet, instituutiot, kielipolitiikka.
Tutkijalle tiedoksi: Itse aloitin "urani" kriitikkona puhtaasti "instrumentalistina", mutta kuunneltuani
aikani vastapuolen heppoisia "argumentteja" ja nähtyäni muutosvauhdin hitauden muutuin vähitellen "uusfennomaaniksi"..
Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että pakkoruotsiratkaisun venyessä myös laajemmat kansalaispiirit saattavat "radikalisoitua"..
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Mielestäni tutkimuksen sisällön oleellisia pointteja ei ole nostettu esiin tutkimuksesta kertovissa artikkeleissa, ei suomeksi muttei varsinkaan ruotsiksi.
Saukkonen itse kirjoittaa ja puhuu suomea. Hänen puhettaan voi kuunnella Magman sivuilla. Tämä haastattelu antaisi paremman kuvan tutkijan käsityksistä kuin toimittajien tekemät tiivistelmät.
Saukkonen kertoo, että nettikeskusteluissa suomenruotsalaisista puhutaan vähän. Enimmäkseen puhutaan kielipolitiikasta ja ennen kaikkea pakollisesta ruotsista.
Erityisesti Saukkosella on sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: "Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."
Saukkonen painottaa, että osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.
Saukkonen itse kirjoittaa ja puhuu suomea. Hänen puhettaan voi kuunnella Magman sivuilla. Tämä haastattelu antaisi paremman kuvan tutkijan käsityksistä kuin toimittajien tekemät tiivistelmät.
Saukkonen kertoo, että nettikeskusteluissa suomenruotsalaisista puhutaan vähän. Enimmäkseen puhutaan kielipolitiikasta ja ennen kaikkea pakollisesta ruotsista.
Erityisesti Saukkosella on sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: "Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."
Saukkonen painottaa, että osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Edellisen viestini koetin kääntää ruotsiksi ja laitoin HBL:n keskusteluun. Suoran lainauksen tutkijalta laitoin sekä alkuperäisenä suomeksi että rinnalle käännettynä ruotsiksi. Kommenttini poistettiin keskustelusta.
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Myntti lyttää Vasabladetissa tutkimuksen:
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=139853
Saukkonen har däremot gått bet på att förklara hur ett tjog fennomaner med sina skriverier nu under de allra senaste åren har lyckats få en hel nation i uppror.
Men det var inte heller var hans uppgift-som Magma hade formulerat den. Smedjan ville veta vad det är hos oss finlandssvenskar som irriterar de finskspråkiga.
Nu kom det svar smedjan uppenbarligen var ute efter: tvångssvenskan, den förhatliga bojan. Olav S Melin har allt sedan han tillträdde som informatör på smedjan fört ett personligt korståg mot den obligatoriska svenskan.
(Saukkonen on epäonnistunut selittämään, miten pieni ryhmä fennomaaneja on aivan viime vuosina onnistunut kirjoituksillaan saamaan koko kansan kapinaan.
Mutta se ei ollut se tehtävä, jonka Magma oli muotoillut. Paja halusi tietää, mikä meissä suomenruotsalaisissa suomenkielisiä ärsyttää.
Nyt tuli vastaus, jota paja ilmeisesti ajoi takaa: pakkoruotsin vihattu kahle. Olav S Melin Magman informaatiojohtajana aloittamisestaan asti käynyt henkilökohtaista ristiretkeä pakollista ruotsia vastaan.)
http://www.vasabladet.fi/Story/?linkID=139853
Saukkonen har däremot gått bet på att förklara hur ett tjog fennomaner med sina skriverier nu under de allra senaste åren har lyckats få en hel nation i uppror.
Men det var inte heller var hans uppgift-som Magma hade formulerat den. Smedjan ville veta vad det är hos oss finlandssvenskar som irriterar de finskspråkiga.
Nu kom det svar smedjan uppenbarligen var ute efter: tvångssvenskan, den förhatliga bojan. Olav S Melin har allt sedan han tillträdde som informatör på smedjan fört ett personligt korståg mot den obligatoriska svenskan.
(Saukkonen on epäonnistunut selittämään, miten pieni ryhmä fennomaaneja on aivan viime vuosina onnistunut kirjoituksillaan saamaan koko kansan kapinaan.
Mutta se ei ollut se tehtävä, jonka Magma oli muotoillut. Paja halusi tietää, mikä meissä suomenruotsalaisissa suomenkielisiä ärsyttää.
Nyt tuli vastaus, jota paja ilmeisesti ajoi takaa: pakkoruotsin vihattu kahle. Olav S Melin Magman informaatiojohtajana aloittamisestaan asti käynyt henkilökohtaista ristiretkeä pakollista ruotsia vastaan.)
Viimeksi muokannut Sees, 06.02.2013 07:37. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
HBL:n eilinen 14.1. pääkirjoitus-ledare, käsitteli taas debattia kovin ruotsinkielisin painotuksin:
Kuvituksena on valtava "nettifenno" anonyymisaitilla ja vieressä pieni suomenruotsalainen aloittamassa keskustelua pienin äänin "hallå", ja nettifenno osoittaa pikkuruista mielenkuohussa karjuen "PAKKORUOTSI". (kuva on minusta loukkaava ja vahvistaa ruotsinkielisten näkemystä muutamasta inhasta paksuniska-kaljupää nettifennosta ja sorretusta sivistyneestä kielivähemmistöstä vastakkain)
http://www.hbl.fi/text/ledare/2011/1/14/w57510.php
Teksti toistaa suomenruotsalaisten näkemystä suomenkielisten virheellisistä asenteista. Teksi kertoo, ettei pakkoruotsin poistaminen ratkaisisi mitään, koska suomenkielisten valitus jatkuisi.
Miksei lainkaan keskustella pakollisen ruotsin kannattajien asenteista ja propagandasta? Vapaan kielivalinnan kannattajia saatetaan HBL:ssa kutsua maanpettureiksi ja metsäugreiksi, eikä niitä kommentteja poisteta.
Kuvituksena on valtava "nettifenno" anonyymisaitilla ja vieressä pieni suomenruotsalainen aloittamassa keskustelua pienin äänin "hallå", ja nettifenno osoittaa pikkuruista mielenkuohussa karjuen "PAKKORUOTSI". (kuva on minusta loukkaava ja vahvistaa ruotsinkielisten näkemystä muutamasta inhasta paksuniska-kaljupää nettifennosta ja sorretusta sivistyneestä kielivähemmistöstä vastakkain)
http://www.hbl.fi/text/ledare/2011/1/14/w57510.php
Teksti toistaa suomenruotsalaisten näkemystä suomenkielisten virheellisistä asenteista. Teksi kertoo, ettei pakkoruotsin poistaminen ratkaisisi mitään, koska suomenkielisten valitus jatkuisi.
Miksei lainkaan keskustella pakollisen ruotsin kannattajien asenteista ja propagandasta? Vapaan kielivalinnan kannattajia saatetaan HBL:ssa kutsua maanpettureiksi ja metsäugreiksi, eikä niitä kommentteja poisteta.
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Kyllähän se ärsyttää, kun surut kieltäytyvät myöntämästä, että pakkoruotsi on järjetön systeemi. Niin koulujen pakkoruotsista kuin virkamiespakkoruotsistakin pitäisi päästä eroon mahdollisimman nopeasti.
Nykyinen pakkoruotsi kaikissa muodoissaan on pelkkää palveluruotsia. Suomenkielisten pitäisi olla joka hetki valmiina palvelemaan muutaman prosentin väestöä, joista suurin osa puhuu sujuvasti suomea. Onhan se ihan järjetöntä.
Nykyinen pakkoruotsi kaikissa muodoissaan on pelkkää palveluruotsia. Suomenkielisten pitäisi olla joka hetki valmiina palvelemaan muutaman prosentin väestöä, joista suurin osa puhuu sujuvasti suomea. Onhan se ihan järjetöntä.
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Niin - luulen, että HBL ärsyttää nyt tahallisesti.
Kun Saukkosen tutkimus, vieläpä Magman tilaamana, kertoikin, että keskustelu on pääosin asiallista ja keskittyy vain kielipolitiikkaan, on tekemällä tehtävä keskustelusta epäasiallista - ja se onnistuu provosoimalla, pitämällä jatkuvasti aihe esille ja antamalla ruotsinkielisten ääriainesten vastata ikipakkoruotsia sivistysargumentilla puoltaen ja suomenkielisten motiiveja väännellen. Näin saadaan se epäasiallinen keskustelu, jota ei muuten ollut.
HBL:n olisi helppo löytää ne sovinnolliset äänet ruotsinkielisten joukosta, jotka osaisivat rauhoittaa nyt kiihtyneitä tunteita. Niitä ei etsitä, koska niiden aika ei ole ainakaan ennen vaaleja.
Palaan vielä Saukkosen tutkimukseen, joka on liian nopeasti ohitettu. Sehän on todella hyvä tutkimus. Sen mukaan suurin osa keskustelusta on asiallista, perustuu vain kielipoliittisten järjestelyjen kritiikkiin ja varsinainen vastakkainasettelu syntyy siitä, että pakollisen ruotsin kannattajat eivät kykene lähtemään tähän keskusteluun vaan haluavat potea vain ruotsin kokemaa uhkaa ja alistaa kaiken muun palvelemaan ruotsin säilyttämistä heidän ehdoillaan (no, tätä ei sanota suoraan, mutta se ilmenee ohipuhumisen kuvauksesta muutenkin).
Kun Saukkosen tutkimus, vieläpä Magman tilaamana, kertoikin, että keskustelu on pääosin asiallista ja keskittyy vain kielipolitiikkaan, on tekemällä tehtävä keskustelusta epäasiallista - ja se onnistuu provosoimalla, pitämällä jatkuvasti aihe esille ja antamalla ruotsinkielisten ääriainesten vastata ikipakkoruotsia sivistysargumentilla puoltaen ja suomenkielisten motiiveja väännellen. Näin saadaan se epäasiallinen keskustelu, jota ei muuten ollut.
HBL:n olisi helppo löytää ne sovinnolliset äänet ruotsinkielisten joukosta, jotka osaisivat rauhoittaa nyt kiihtyneitä tunteita. Niitä ei etsitä, koska niiden aika ei ole ainakaan ennen vaaleja.
Palaan vielä Saukkosen tutkimukseen, joka on liian nopeasti ohitettu. Sehän on todella hyvä tutkimus. Sen mukaan suurin osa keskustelusta on asiallista, perustuu vain kielipoliittisten järjestelyjen kritiikkiin ja varsinainen vastakkainasettelu syntyy siitä, että pakollisen ruotsin kannattajat eivät kykene lähtemään tähän keskusteluun vaan haluavat potea vain ruotsin kokemaa uhkaa ja alistaa kaiken muun palvelemaan ruotsin säilyttämistä heidän ehdoillaan (no, tätä ei sanota suoraan, mutta se ilmenee ohipuhumisen kuvauksesta muutenkin).
Saukkonen kertoo, että nettikeskusteluissa suomenruotsalaisista puhutaan vähän. Enimmäkseen puhutaan kielipolitiikasta ja ennen kaikkea pakollisesta ruotsista.
Erityisesti Saukkosella on sanansa sanottavana ruotsinkielisestä keskustelusta: "Osassa suomenruotsinkielistä keskustelua ilmenee sellainen käsitys, että jos vastustaa joitain kielipoliittisia järjestelyjä niin se tarkoittaa sitä, että suhtautuu kielteisesti ruotsinkielisiin ja haluaa samanaikaisesti tehdä Suomesta yksikielisen yhteiskunnan ja tämä on aivan varmasti väärä käsitys."
Saukkonen painottaa, että osa kielipoliittisesta kritiikistä on puhtaasti instrumentaalista, siihen ei liity ruotsinvastaisuutta. Tällaiseen kritiikkiin pitäisi myös pystyä vastaamaan argumentoiden samalla tavalla asiallisesti.
-
- Viestit: 1388
- Liittynyt: 17.11.2008 23:14
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Viesti:
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Hmm, voi olla että se tutkimus on ok... kertoo vaan paljon että jos jokin tulee Magmalta, en osaa suhtautua siihen vakavasti kuitenkaan.
Hieman "uusfennomaanina" on silti on todettava, etten ymmärrä, miksi ruotsinkieliset vaativat meiltä "pelkkää instrumentaalista" keskustelua, kun heille itselleen identiteettiargumentaatio jne. tuntuu olevan täysin sallittua... taas vähän eri säännöt heille kuin meille.
Hieman "uusfennomaanina" on silti on todettava, etten ymmärrä, miksi ruotsinkieliset vaativat meiltä "pelkkää instrumentaalista" keskustelua, kun heille itselleen identiteettiargumentaatio jne. tuntuu olevan täysin sallittua... taas vähän eri säännöt heille kuin meille.
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
Niin, en tiedä vaaditaanko sitä meiltä - luulen, että tutkija nosti instrumentaalisen keskustelun esille siksi, että suomenruotsalaisella puolella ei näytetä uskovan, että sellainen olisi edes mahdollista, siis että vapaaehtoista ruotsia kannatettaisiin syistä, joissa ei lymyäisi vihansiemen suomenruotsalaisuutta kohtaan.
Ei tämä tutkimus sillä tavoin ole hyvä, että se olisi todella pureutunut esimerkiksi erilaisiin identiteetteihin - mutta sitä ei oltu tilattukaan. Oli tilattu tutkijalta analyysi keskustelusta teemalla "mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää". Hienoa on, että lopputuloksena olikin, ettei suomenruotsalaisuus ole useimmiten lainkaan keskustelun kohteena vaan ainoastaan kielipoliittiset käytänteet.
Ei tämä tutkimus sillä tavoin ole hyvä, että se olisi todella pureutunut esimerkiksi erilaisiin identiteetteihin - mutta sitä ei oltu tilattukaan. Oli tilattu tutkijalta analyysi keskustelusta teemalla "mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää". Hienoa on, että lopputuloksena olikin, ettei suomenruotsalaisuus ole useimmiten lainkaan keskustelun kohteena vaan ainoastaan kielipoliittiset käytänteet.
-
- Viestit: 169
- Liittynyt: 22.06.2010 21:21
Re: Mikä suomenruotsalaisissa ärsyttää -tutkimus
dejavu kirjoitti:
"Tutkijalle tiedoksi: Itse aloitin "urani" kriitikkona puhtaasti "instrumentalistina", mutta kuunneltuani
aikani vastapuolen heppoisia "argumentteja" ja nähtyäni muutosvauhdin hitauden muutuin vähitellen "uusfennomaaniksi"..
Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että pakkoruotsiratkaisun venyessä myös laajemmat kansalaispiirit saattavat "radikalisoitua".."
Tunnistan tästä itsenikin. Muutaman vuoden tätä keskustelua käyneenä alan turhautua. En ole vaatinut mitään muuta kuin itselleni ja kanssasuomalaisille samaa oikeutta, mistä suurin osa muiden länsimaiden kansalaisista nauttii: Oikeus määritellä oma äidinkieli, oma identiteetti ja kielet, joita opiskelee. Äidinkieleni on suomi, identiteettini on yksikielinen ja haluan opiskella eräitä kieliä, joista on minulle tulevaisuudessa hyötä. Mikä perustelutaakka minulla on? Tai muilla 5 miljoonalla suomalaisella?
Tuntuu siltä, että keskustelusta ruotsinkielisten kanssa ei ole tullut mitään. Se saa siis riittää. He tekevät hyvin vaikeaksi välittää heidän oikeuksiensa turvaamisesta niin kauan kuin minulta riistetään heidän tahdostaan omani. Nyt eletään ratkaisevia aikoja sen suhteen, että millä kunnioituksella ruotsinkielisten oikeuksiin tullaan suhtautumaan tulevaisuuden Suomessa. Ruotsinkielisten on aika antaa myös suomenkielisille enemmän kunnioitusta. Me olemme sentään ylivoimainen enemmistö ja voisimme niin päättäessämme hyvin nopeasti lopettaa ruotsinkielisten erityiset kielioikeudet ja pudottaa heidät muiden kielivähemmistöjen joukkoon. Joka kuuseen kurkottaa...
"Tutkijalle tiedoksi: Itse aloitin "urani" kriitikkona puhtaasti "instrumentalistina", mutta kuunneltuani
aikani vastapuolen heppoisia "argumentteja" ja nähtyäni muutosvauhdin hitauden muutuin vähitellen "uusfennomaaniksi"..
Siitä voi tehdä johtopäätöksen, että pakkoruotsiratkaisun venyessä myös laajemmat kansalaispiirit saattavat "radikalisoitua".."
Tunnistan tästä itsenikin. Muutaman vuoden tätä keskustelua käyneenä alan turhautua. En ole vaatinut mitään muuta kuin itselleni ja kanssasuomalaisille samaa oikeutta, mistä suurin osa muiden länsimaiden kansalaisista nauttii: Oikeus määritellä oma äidinkieli, oma identiteetti ja kielet, joita opiskelee. Äidinkieleni on suomi, identiteettini on yksikielinen ja haluan opiskella eräitä kieliä, joista on minulle tulevaisuudessa hyötä. Mikä perustelutaakka minulla on? Tai muilla 5 miljoonalla suomalaisella?
Tuntuu siltä, että keskustelusta ruotsinkielisten kanssa ei ole tullut mitään. Se saa siis riittää. He tekevät hyvin vaikeaksi välittää heidän oikeuksiensa turvaamisesta niin kauan kuin minulta riistetään heidän tahdostaan omani. Nyt eletään ratkaisevia aikoja sen suhteen, että millä kunnioituksella ruotsinkielisten oikeuksiin tullaan suhtautumaan tulevaisuuden Suomessa. Ruotsinkielisten on aika antaa myös suomenkielisille enemmän kunnioitusta. Me olemme sentään ylivoimainen enemmistö ja voisimme niin päättäessämme hyvin nopeasti lopettaa ruotsinkielisten erityiset kielioikeudet ja pudottaa heidät muiden kielivähemmistöjen joukkoon. Joka kuuseen kurkottaa...