vapaakielivalinta.fi

Alkuvuodesta 2024 saatiin lukea, että

"Opetushallitus on antanut ajatushautomo Magmalle tehtäväksi selvittää, millainen tilanne kieltenopetuksessa on ja miten kieltenopetusta voitaisiin kehittää. Selvitys koskee kaikkia kouluissa opetettavia kieliä."

Loppuvuodesta se ilmestyi.
Kieltenopetuksen nykytila ja tulevaisuuden visiot
https://magma.fi/wp-content/uploads/202 ... t-klar.pdf

Oli kuultu ruotsinopettajia laajasti, mutta kritiikkiä pakkoruotsille ei voitu julkaista kuin ihan vähän ja sekin piti selittää vääräksi asenteeksi.

Lainaus raportista:

Mielenkiintoista kyllä, jotkin vastaukset osoittavat, että myös vastaajien keskuudessa vaikuttaa esiintyvän jonkinlaisia stereotyyppisiä käsityksiä, kuten seuraavassa esimerkissä:
Sitä että suomenruotsalaiset ovat niin sanotusta vähemmistöroolista huolimatta kohtuuttomassa enemmistön asemassa yhteiskunnassa, ei tietenkään oppilaille ääneen voi sanoa.

Tämän vastapainona esitettiin kuitenkin pyrkimyksiä ruotsinkielisyyden neutraalimpaan näkyväksi tekemiseen siitä huolimatta, että asia ei valtakielenään suomea puhuvalla alueella tunnu aina merkitykselliseltä:

Ruotsinkielinen Suomi tuntuu tosi kaukaiselta paikkakuntamme nuorille, mutta yritämme mahdollisuuksien mukaan normalisoida kieltä ja ihmisiä.

Ensimmäinen vastaus nimetään stereotyyppiseksi käsitykseksi jo ennen sen sisällöllistä tarkastelua.

Ilmaisu “tämän vastapainona” asettaa toisen vastauksen korjaavaksi ja normatiivisesti paremmaksi.

Jälkimmäinen esimerkki esitetään ammattimaisena ja pedagogisesti oikeana suhtautumistapana (“normalisoida”).

Kohta “ei tietenkään oppilaille ääneen voi sanoa” jää tutkimuksellisesti käsittelemättä, vaikka se viittaa vahvaan puhe- ja ajattelurajoitteeseen.

SUKOLin Raportti: Vieraiden kielten opiskelun ja osaamisen taso Suomessa (visioraportti)

https://sukol.fi/wp-content/uploads/202 ... 2.2025.pdf

Sana ruotsi esiintyy tuossa Magman
tekeleessä 587 kertaa.

Englanti noin 100 kertaa.

Suomen kielikoulutus pyörii täysin pakkoruotsin ympärillä!

Lisäksi tutkitaan, mitä suomenruotsalaisista opetetaan kouluissa..

Kaikki muut kielet sivuseikkoja tässä tekeleessä..

Eikä kovin paljon kummoisempi ole visioraportinkaan sisältö.

Ruotsi ruotsi ruotsi kaiken keskiössä.

Lisää kielipakkoa, jotta ruotsin pakollisuudesta ei tarvitse luopua..

Sitä että suomenruotsalaiset ovat niin sanotusta vähemmistöroolista huolimatta kohtuuttomassa enemmistön asemassa yhteiskunnassa, ei tietenkään oppilaille ääneen voi sanoa.

Sanotaanko ääneen se, että heidät pakotetaan opiskelemaan ruotsia, jotta 5%:n ylikorostettu erityisasema säilyy?

Opiskelette ruotsia 5%:n erityisaseman takia!

Englantia opiskelette omaksi hyödyksenne.

"Jos ruotsi olisi vapaaehtoinen, tulee ennalta-arvaamattomia seurauksia"

Kenelle??

"On kuitenkin myös kriittisesti pohdittava sitä, että mikäli ehdotus
olisi toteutunut, kaksikielisessä maassa toisen kotimaisen kielen vapaaehtoiseksi
tekemisestä olisi voinut aiheutua ennalta-arvaamattomia seurauksia.

Tutkijapaneelissa korostettiin, että on tärkeää nähdä ruotsin kielen opettaminen
arvokkaana sen sijaan, että ruotsin ajateltaisiin vievän tilaa muilta kieliltä."

Opettaminen?

Entä opiskeleminen jonkun muun saaman hyödyn kuin
oman hyödyn takia?

Arvotonta, ja irvokasta ei arvokasta!

Molemmissa raporteissa englantia käytetään retorisena vastinparina, jonka varaan rakennetaan muu argumentaatio.

Englannista tehdään rakenteellinen ongelma, ei siksi että se olisi oikeasti paha, vaan koska se toimii kätevänä selitysmallina muille kielipoliittisille tavoitteille.

I Magman raportti: hienovarainen mutta systemaattinen englannin ongelmallistaminen

Magman raportissa englanti esitetään toistuvasti näin:

- “ylikorostuneena” monikielisyyttä kaventavana
- muita kieliä syrjäyttävänä helppona mutta
- riskialttiina ratkaisuna

Englantia ei syytetä moraalisesti, vaan se kehystetään rakenteelliseksi uhaksi kielivarannolle:

Englanti on liian vahva → muut kielet kärsivät → siksi järjestelmää on ohjattava

Englannin tarvetta ei kiistetä, mutta sen “liiallista käyttöä” pidetään ongelmana.

Tämä ei ole neutraalia analyysiä.

II SUKOLin visioraportti: avoimempi vastakkainasettelu

SUKOLin raportissa asetelma on selkeämpi ja ideologisempi, englantia väitetään
- liian helpoksi
- motivaatiota syöväksi
- kansallista kielitaitoa heikentäväksi.
Englannin suosio esitetään ongelmana sinänsä.
SUKOL väittää näkevänsä pedagogisen virheen:

oppilaat valitsevat englantia, koska se on helppoa → tämä on väärä valinta → järjestelmää pitää korjata

Tässä vaiheessa englanti toimii:
- syntipukkina
- selittävänä tekijänä sille, miksi muut kielet (erityisesti ruotsi) eivät menesty

III Yhteinen ongelma molemmissa raporteissa

Molemmissa raporteissa jää systemaattisesti tekemättä kolme kriittistä kysymystä:

1. Entä jos englannin painotus yksilöillä on rationaalinen vastaus todelliseen tarpeeseen?

2. Entä jos muiden kielten (varsinkin ruotsin) ongelma ei johdu englannista vaan niiden omasta hyöty–kustannus-suhteesta?

3. Entä jos kielipolitiikka yrittää väkisin leimata ja kieltää valintoja, joita ihmiset tekevät nyt järkiperustein?

Näitä ei käsitellä, koska silloin:

- koko “englannin ylivalta”-puhe alkaisi murentua
- huomio siirtyisi rakenteisiin ja pakkomekanismeihin
- jouduttaisiin puhumaan ruotsin erityisasemasta, ei englannista.

NRR kirjoitti: ↑16.12.2025 05:26 Englannista tehdään rakenteellinen ongelma, ei siksi että se olisi oikeasti paha, vaan koska se toimii kätevänä selitysmallina muille kielipoliittisille tavoitteille.

Suomessa kielipolitiikalla on vain yksi tavoite: ruotsin pönkityksen mahdollistaminen forever (= kunnes aurinko sammuu).

Molemmissa raporteissa englantia käytetään retorisena vastinparina, jonka varaan rakennetaan muu argumentaatio.

"Vastinpari" on vanhempi..jo 100-vuotias
(Elsa Enäjärvi, Pohjanmaan Amerikan-siirtolaiset)

Jatkui peruskoulu-uudistuksessa
60 vuotta sitten. Englannin piti pedagogien mukaan olla pakollinen, jäi vapaaehtoiseksi, kun ruotsista tuli painostuksen alla pakko.

Jatkui 30 vuotta sitten, kun Suomi oli integroitumassa Eurooppaan.
Muita kieliä olisi tarvittu,
vahvistettiin ruotsin pakollisuutta.


Jatkui Pyykön ufo-paperissa 2017..

Ruotsin tolkuton ylikorostus ei voi jatkua ikuisesti. Ei voi. Eikä saa.

Mutta persut ovat nyt lähteneet mukaan tähän hullutukseen tajuamatta
kielipolitiikan todella suurta kuvaa.

Tunnistan toki englannin ongelmallisuuden joiltain osin, mutta Keskisarjan katkera höpinä aivosyövästä ja harkitsematon liittoutuminen todellisen vihollisen kanssa ei saa minulta ymmärrystä eikä myötätuntoa

Englannin kieli on minulle liittolainen kielitaistelussa ruotsin ylivaltaa vastaan.

Aivan kuten USA ja
englantia puhuva Nato ovat Suomen liittolaisia.

Ruotsin armeijan puolustuskykyyn suomalaiset eivät luota.
Kokemusta on siitäkin.

"Ping pong:kalle, kalle, pelle, pelle"

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑16.12.2025 11:04

Molemmissa raporteissa englantia käytetään retorisena vastinparina, jonka varaan rakennetaan muu argumentaatio.

"Vastinpari" on vanhempi..jo 100-vuotias
(Elsa Enäjärvi, Pohjanmaan Amerikan-siirtolaiset)

Jatkui peruskoulu-uudistuksessa
60 vuotta sitten. Englannin piti pedagogien mukaan olla pakollinen, jäi vapaaehtoiseksi, kun ruotsista tuli painostuksen alla pakko.

Jatkui 30 vuotta sitten, kun Suomi oli integroitumassa Eurooppaan.
Muita kieliä olisi tarvittu,
vahvistettiin ruotsin pakollisuutta.

Jatkui Pyykön ufo-paperissa 2017..

---

Mutta persut ovat nyt lähteneet mukaan tähän hullutukseen tajuamatta
kielipolitiikan todella suurta kuvaa.

Kiitos, että täydensit. Tosiaan englantia on väheksytty meillä yli sata vuotta, jotta ruotsin pönkitys onnistuu.

Kyllä kansa tietää. Mahtaako olla tässä maassa missään muussa asiassa kansalaisten ja poliittisen eliitin mielipiteet yhtä pahasti ristissä kuin kielipolitiikassa. Se onkin isoin hiertävä kivi suomalaisen demokratian kengässä.