vapaakielivalinta.fi

Keskustelua puheenjohtajan vaihtuessa
FT Tiera Laitisesta Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja
SUOMALAISUUDEN LIITTO


Alla on videon litterointiin perustuva tekoälyn tekemä tiivistelmä käydystä keskustelusta dosentti Ilmari Rostilan (entinen puheenjohtaja) ja FT Tiera Laitisen (nykyinen puheenjohtaja) välillä puheenjohtajan vaihtuessa. Keskustelu on nauhoitettu lauantaina 11.10.2025. Toimituksen huomautus: tiivistelmä ei vastaa haastattelun sisältöä sanasta sanaan.

Rostila:
No niin, Tiera Laitinen. Jos minä aloitan tässä vielä istuvana puheenjohtajana. Meillä on nyt Suomalaisuuden Liitossa niin sanotusti kapulanvaihto. Minä, vanhana puheenjohtajana ja vähän vanhempana miehenäkin, luovutan paikkani sinulle muutaman viikon päästä, eli tämän kuun lopussa. Nyt meidän olisi tarkoitus keskustella siitä, mitä tämä merkitsee liiton kannalta – että liiton tärkein edustaja, puheenjohtaja, vaihtuu.

Laitinen:
Toivon, että ensisijaisesti se merkitsee jatkuvuutta. Liiton toiminta sinä aikana, jolloin sinä olet ollut puheenjohtaja, on ollut mielestäni erittäin hyvää ja kehittynyt hyvään suuntaan. Toivon, että pystyn jatkamaan samalla linjalla.

Rostila:
Silloin, kun aloitin vuonna 2018, tärkeä tapahtuma oli se, että tehtiin uusi kielipoliittinen ohjelma. Siinä määriteltiin, mikä on liiton linja kielipolitiikassa. Lähtökohta oli se, että Liitto on suomenkielisten etujärjestö sivistyksen ja kielikoulutuksen kysymyksissä, ja kansallisesti liittyen siihen, mikä on suomen- ja ruotsinkielisten välinen yhteys.

Olen yrittänyt alusta asti selittää ja perustella, että liitolla ei ole mitään ruotsinkieltä tai ruotsinkielisiä vastaan. Liitto hyväksyy täysin ruotsinkielisen kulttuurin ja sivistyksen Suomessa niin kuin perustuslaki sen mahdollistaa. Me emme halua ottaa ruotsinkielisiltä mitään pois. Ainoa, mitä haluamme poistaa, on suomenkielisiltä pakollinen ruotsi. Tämän ajatuksen avaaminen on ollut keskeinen osa liiton työtä ja omaa työtäni.

Toinen teema, joka on tullut vähitellen, on kansakunnan teema. Se huipentui Roger Scrutonin Kansakuntaa tarvitaan -teoksen suomentamiseen ja keskusteluun siitä, mitä kansakunta nykyään tarkoittaa. Viime vuosina tämä teema on saanut entistä enemmän painoa, kun olemme siirtyneet liberalismin kriisin ja ehkä jo liberalismin jälkeiseen aikaan. Siitä syntyy uusia kysymyksiä, joihin Liitto on halunnut tarttua.

Kolmanneksi mainitsisin Liiton näkyvyyden mediassa. Valtamedia on jättänyt johdonmukaisesti kertomatta siitä, mitä Liitto tekee. Kannanottomme eivät saa mitään huomiota. Tämä on erikoinen ilmiö, kun ottaa huomioon, että olemme pieni kansalaisjärjestö – ainoa suomenkielisten etujärjestö – mutta kuitenkin täysin vaiettu.

Laitinen:
Tämänpäiväinen seminaari [Liberalismi ja kansakunta Bottan Tina-Klubilla 11.10.2025] oli hyvä esimerkki Liiton toiminnasta. Se oli korkealentoista pohdintaa kansakunnan merkityksestä ja poliittisista suuntauksista, ja se on tärkeää työtä. Samalla Liitto tuo ulkomailta Suomeen uusia ajatuksia suomentamalla kirjoja. Useita teoksia on viime vuosina käännetty, ja niiden rinnalla meidän tehtävämme on popularisoida näitä ajatuksia ja tuoda niitä helposti lähestyttävässä muodossa laajempaan tietoisuuteen.

Mainitsemasi mediaboikotti on tietenkin ongelma, joten meidän on käytettävä sosiaalista mediaa, jotta voimme tavoittaa laajemmat joukot suoraan.

Kun sanomme, että Liitto on suomenkielisten etujärjestö, jotkut väittävät, ettei suomenkielisillä ole tarvetta omalle etujärjestölle, koska meillä on eduskunta ja valtio. Mutta eduskunnan ja valtion tehtävä on turvata kaikkien kansalaisten etu tasapuolisesti. Liiton tehtävä on tuoda esiin suomenkielisten näkökulma ja tarpeet.

Rostila:
Oli hyvä, että tartuit tähän. Nyt olisi tärkeää, että Liitto saisi vielä enemmän käytännöllistä ja kansanomaisempaa otetta – helpommin avautuvaa sanomaa. Tämä on tuntunut minusta tärkeältä jo jonkin aikaa.

Laitinen:
Oma koulutukseni on luonnontieteistä, joten olen ehkä sopiva koeyleisö liiton teoreettisemmille ajatuksille. Voin ehkä helpommin tunnistaa, milloin mennään vaikeaselkoiseksi tavallisen ihmisen näkökulmasta.

Rostila:
Juuri näin. Liitto on käytännöllinen organisaatio. Suomessa teoreettinen ajattelu on hyvin yliopistokeskeistä, mutta muualla, esimerkiksi Ranskassa, on tavallista käydä älyllistä keskustelua myös akatemian ulkopuolella.

Meidän mielestämme on tärkeää tuntea myös kansainvälistä keskustelua ja nähdä, mitä maailmalla ajatellaan. Meidän on mietittävä, mitä se merkitsee meille, suomalaisille. Liitolle on syntynyt tilaus ja oikeastaan vaatimuskin monipuolistaa tätä keskustelua.

Liitto ei ole varsinaisesti poliittinen järjestö, mutta se on Liitto on kansakunnan ja kielen ja kulttuurin kysymyksissä kantaa ottava yhteiskunnallinen toimija. Tässä merkityksessä Liitto on tavallaan ylipoliittinen, mutta samalla kuitenkin poliittinen järjestö, koska tehtävänä on kansakunta-ajattelun ja kansallisen tietoisuuden ylläpitäminen samoin kuin sitten suomenkielisten järjestönä toimiminen. Nämä ovat meidän säännöissä olevia tehtäviä ja näitä parhaamme mukaan ollaan viety eteenpäin.

Laitinen:
On hyvä, että Suomeen syntyy yliopistojen ulkopuolista ajatuspajahenkistä toimintaa. Yliopistoissa tutkimus seuraa usein muotivirtauksia ja rahoituksen painotuksia. Jotkin aiheet ja näkökulmat jäävät helposti syrjään. Liiton kaltaiset toimijat voivat tuoda tähän monipuolisuutta.

Rostila:
Kyllä. Olemme puolueellisia siinä mielessä, että olemme suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan puolella. Meillä on tietty näkökulma.

Laitinen:
Omasta näkökulmastani haluan erityisesti edistää suomen kielen asemaa. Se nousi minulle tärkeäksi jo opiskeluaikana Helsingin yliopistossa 1990-luvun lopussa. Silloin yliopistolla elettiin voimakasta kansainvälistymisen aikaa, ja lähes kaikilla kursseilla siirryttiin englantiin usein yhden vaihto-opiskelijan vuoksi.

Samaan aikaan ruotsinkielisiä kursseja ei muutettu, vaikka niillä oli vain muutamia opiskelijoita. Näin syntyi tilanne, jossa ruotsiksi opetettiin kymmenelle, englanniksi sadalle, mutta suomeksi ei lainkaan.

Haluan tuoda esille, että kansainvälistymispaineissakin meidän pitää pitää huolta omasta äidinkielestämme ja käyttää suomea tieteen ja opetuksen kielenä.

Rostila:
Tämä esimerkki tuo hyvin esiin sen, että suomen kielen aseman puolustaminen vaatii myös yksityiskohtien tarkastelua. Meillä suomenkielisillä on taipumus väistyä, kun on kyse omista asioistamme. Pitäisi miettiä enemmän, mitä kielijärjestelmämme merkitsee kaikille suomalaisille – erityisesti niille, joille pakollinen ruotsi on haitallinen tai rajoittava.

Laitinen:
Olen asunut kaksi vuotta Ruotsissa ja oppinut siellä ruotsia sujuvasti. Siitä on ollut iloa ja hyötyä, ja käytän sitä mielelläni, kun käyn Ruotsissa. Mutta jos olisin saanut valita vapaammin, olisin ehkä opiskellut ranskaa ja tehnyt tutkijajaksoni Ranskassa. Jokainen kielitaito avaa ovia, mutta meidän ei pitäisi päättää nuorten puolesta, minkä oven he avaavat.

:

Olen yrittänyt alusta asti selittää ja perustella, että liitolla ei ole mitään ruotsinkieltä tai ruotsinkielisiä vastaan.

Liitto hyväksyy täysin ruotsinkielisen kulttuurin ja sivistyksen Suomessa niin kuin perustuslaki sen mahdollistaa.

Me emme halua ottaa ruotsinkielisiltä
mitään pois.

Ainoa, mitä haluamme poistaa, on suomenkielisiltä pakollinen ruotsi. Tämän ajatuksen avaaminen on ollut keskeinen osa liiton työtä ja omaa työtäni.