vapaakielivalinta.fi

Opetan tällä hetkellä saksaa ammattikorkeakoulussa. Näyttää pahasti siltä, että kohta ei enää. Kun aine ei enää kiinnostaa ketään eikä johto näyttää kiinnostusta asiaan, kursseja peruutetaan koko aika jne. Kysymys kuuluu nyt, minkälaisia mahdollisuuksia minulla olisi kouluttautua, jos joutuisin työttömäksi? Mikä hyväksytään työvoimapoliitiseksi koulutukseksi? Ajattelin lähinnä joko opinto-ohjaajan opintoja tai erityisopettajan opintoja. Onko jollakin kokemus vastaavasta tilanteesta? Nm. 30 vuotta rautaista kokemusta takana. Ideoita?

Ehdottomasti ruotsin ja enkun opinnot! Muista ei oo paljoa hyötyä. Esim. laaja-alaisena erityisopettajana voisit arvioida vain saksan erityisopetusta. Työnantajalle on fiksumpaa palkata erityisluokanopettaja tai esim matikanopetaustainen laajis. Opojakin on liikaa verrattuna työpaikkoihin.

Eli hae ihmeessä yliopistoon opiskelemaan ruotsia pääaineena (helppo päästä sisään, vähän hakijoita) ja opiskelet siitä vaan perus- ja aineopinnot! Työllisyys paranee varmasti

Vähän vaikeata, olen kasvanut Saksassa, siis ilman ruotsia. Olen tehnyt muutamaa kurssia, mutta olen korkeintaan tasolla B1. Ei taida riittää yliopisto-opinnoille… Saksassa ei katsotaan ruotsia maailmankieleksi, olen oppinut ranskaa ja latinaa…

Saksassa ei katsotaan ruotsia maailmankieleksi, olen oppinut ranskaa ja latinaa…

Nuorten Akatemian toteuttamassa kuulemisessa, jonka tulokset julkaistiin 15.11.2025, selvisi,
että 3.—9.-luokkalaiset suhtautuvat kieltenopiskeluun pääosin myönteisesti ja ovat kiinnostunei-
ta oppimaan useita kieliä.

Motivaatiota lisäävät erityisesti kielitaidon hyödyllisyys nykyhetkessä
ja tulevaisuudessa, uuden oppimisen ilo sekä kokemus omasta edistymisestä.

Kielen opiskelun
motivaatiossa on myös tärkeää, että opiskeltava vapaaehtoinen kieli on
oppilaan itsensä, ei vanhempien, valitsema.

Haasteina kielten oppimisessa nuoret näkivät kieltenopiskelun kuormitta-
vuuden

ja liian suppean kielivalikoiman monissa kouluissa. Koulu nähtiin tärkeimpänä paikkana
oppia kieliä. Suosituimpia kieliä olivat englanti, espanja, saksa ja ranska..

Opetuksen järjestäjät ja päättäjät suhtautuvat kielimyönteisesti ja ovat valmiita tarjoamaan moni-
puolista kieltenopetusta. Oppilaat ovat motivoituneita, ja kieltenopettajat odottavat konkreettisia
päätöksiä. Valinnaisuus koetaan motivoivaksi oppilaille, joten velvoitteiden lisääminen tulisi
kohdistaa kuntiin, ei oppilaisiin. Näin voidaan taata, että kaikki nuoret Suomessa saavat tasaver-
taiset mahdollisuudet kieltenopiskeluun riippumatta asuinpaikastaan. Meidän tulee vahvistaa
kansallista kielivarantoa ja varmistaa, että kieltenopetus ei ole vain harvojen etuoikeus, vaan jo-
kaisen oppilaan oikeus.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen
ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää kieltenopiskelua varmistaakseen kansallisen kielivarannon
vahvistumisen ja kieltenopiskelun yhdenvertaisuuden?

Haasteina kielten oppimisessa nuoret näkivät kieltenopiskelun kuormitta-
vuuden