vapaakielivalinta.fi

Vasemmistoliitto: Purkamisen hankaluus ja tasa-arvo
Vasemmistoliitto korostaa usein pakkoruotsin säilyttämistä käytännön syistä, kuten järjestelmän purkamisen hankaluutta ja opettajien työtilannetta.

SDP: Pohjoismainen yhteistyö ja virkaruotsi
Sosiaalidemokraatit (SDP) korostavat pakkoruotsin merkitystä pohjoismaisessa yhteistyössä ja virkamieskielenä. Esimerkiksi Antti Lindtman on korostanut perustuslain mukaista kaksikielisyyttä. Lisäksi pohjoismainen yhteistyö nähdään tärkeänä, ja ruotsin osaamista pidetään hyödyllisenä tässä kontekstissa, vaikka englanti onkin usein käytännön kieli Pohjoismaiden välisissä yhteyksissä.

Vihreät: Historiallinen ja vähemmistökulttuurinen ulottuvuus
Vihreät perustelevat pakkoruotsia vahvasti historiallisilla ja vähemmistökulttuurisilla syillä. He näkevät ruotsin kielen opiskelun keinona kunnioittaa Suomen ruotsinkielistä vähemmistöä ja yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Perusteluissa korostetaan myös Suomen kaksikielisyyden symbolista arvoa ja suomenruotsalaisten roolia kansallisen identiteetin rakentamisessa. Vihreät pitävät kaksikielisyyttä myös kulttuurisena rikkautena.

Kokoomus: Yleissivistys ja kaksikielisyyden rikkaus
Kokoomus painottaa pakkoruotsia yleissivistyksen ja kaksikielisyyden "rikkautena". Kokoomuksen perusteluissa toistuu ajatus, että kielitaito – mukaan lukien ruotsi – lisää sivistystä ja antaa kilpailuetua. Puoluekokouksessa vuonna 2010 tehtiin päätös, että toisen kotimaisen kielen tilalle voisi valita muun kielen, mutta puoluejohto ei noudattanut tätä, mikä osoittaa ristiriitoja puolueen sisällä. Kaksikielisyyden rikkaus -narratiivi resonoi erityisesti kokoomuksen koulutettujen ja kaupunkilaisten äänestäjäkunnan kanssa.

Keskusta: Keskusta tukee pakkoruotsia pragmaattisesti, korostaen Suomen kaksikielisyyden turvaamista, alueellista tasa-arvoa ja koulutusrakenteen vakautta. Perustelut keskittyvät virkamieskielen tarpeisiin ja yhteiskuntarauhaan, ei niinkään ruotsin kielen itsensä ylistämiseen. Puolueen äänestäjäkunnan suomenkielinen maaseutu suhtautuu usein kriittisesti pakkoruotsiin, mikä luo sisäistä jakautuneisuutta. Keskusta tasapainoilee suomen- ja ruotsinkielisten intressien sekä RKP-yhteistyön vuoksi, välttäen jyrkkiä kantoja.

Yhteenveto ja havaintoja
Puolueiden perustelut pakkoruotsille heijastavat niiden ideologioita ja äänestäjäkuntien arvoja. Tämä räätälöinti näkyy selvästi, mutta puolueiden sisällä on myös vaihtelua – esimerkiksi Vasemmistoliitossa ja Kokoomuksessa on merkittäviä vähemmistöjä, jotka kannattavat pakkoruotsin poistamista. Perussuomalaiset erottuvat ainoana puolueena, joka virallisesti vastustaa pakkoruotsia, mutta muidenkin puolueiden yksittäiset edustajat voivat olla kriittisiä.

TK kirjoitti: ↑08.05.2025 17:51 ---
Huomion arvoista on myös se, että kaikissa puolueissa näyttäisi olevan surujäseniä. Surujäsenet ovat aktiivisia ja kovaäänisiä pakkoruotsin puolustajia. ---

Myös perussuomalaisiin näyttäisi pesiytyneen surujäseniä, jotka intoilevat pakkoruotsin säilyttämisen puolesta. Puheenjohtajistoon on ehdolla kova pakkoruotsittaja Westerholm.

Miten surut ovat niin irrallaan Suomen kielitodellisuudesta? ---

Onko kyse vain siitä, että kaikki tämän ryhmän liepeillä hyötyvät merkittävästi kaksikielisyysnäytelmästä, joka taas pysyy pystyssä vain pakkoruotsilla?

Vasemmistoliitto: Purkamisen hankaluus ja tasa-arvo
Vasemmistoliitto korostaa usein pakkoruotsin säilyttämistä käytännön syistä, kuten järjestelmän purkamisen hankaluutta ja opettajien työtilannetta.

SDP: Pohjoismainen yhteistyö ja virkaruotsi
Sosiaalidemokraatit (SDP) korostavat pakkoruotsin merkitystä pohjoismaisessa yhteistyössä ja virkamieskielenä. Esimerkiksi Antti Lindtman on korostanut perustuslain mukaista kaksikielisyyttä. Lisäksi pohjoismainen yhteistyö nähdään tärkeänä, ja ruotsin osaamista pidetään hyödyllisenä tässä kontekstissa, vaikka englanti onkin usein käytännön kieli Pohjoismaiden välisissä yhteyksissä.

Vihreät: Historiallinen ja vähemmistökulttuurinen ulottuvuus
Vihreät perustelevat pakkoruotsia vahvasti historiallisilla ja vähemmistökulttuurisilla syillä. He näkevät ruotsin kielen opiskelun keinona kunnioittaa Suomen ruotsinkielistä vähemmistöä ja yhteistä historiaa Ruotsin kanssa. Perusteluissa korostetaan myös Suomen kaksikielisyyden symbolista arvoa ja suomenruotsalaisten roolia kansallisen identiteetin rakentamisessa. Vihreät pitävät kaksikielisyyttä myös kulttuurisena rikkautena.

Kokoomus: Yleissivistys ja kaksikielisyyden rikkaus
Kokoomus painottaa pakkoruotsia yleissivistyksen ja kaksikielisyyden "rikkautena". Kokoomuksen perusteluissa toistuu ajatus, että kielitaito – mukaan lukien ruotsi – lisää sivistystä ja antaa kilpailuetua. Puoluekokouksessa vuonna 2010 tehtiin päätös, että toisen kotimaisen kielen tilalle voisi valita muun kielen, mutta puoluejohto ei noudattanut tätä, mikä osoittaa ristiriitoja puolueen sisällä. Kaksikielisyyden rikkaus -narratiivi resonoi erityisesti kokoomuksen koulutettujen ja kaupunkilaisten äänestäjäkunnan kanssa.

Keskusta: Keskusta tukee pakkoruotsia pragmaattisesti, korostaen Suomen kaksikielisyyden turvaamista, alueellista tasa-arvoa ja koulutusrakenteen vakautta. Perustelut keskittyvät virkamieskielen tarpeisiin ja yhteiskuntarauhaan, ei niinkään ruotsin kielen itsensä ylistämiseen. Puolueen äänestäjäkunnan suomenkielinen maaseutu suhtautuu usein kriittisesti pakkoruotsiin, mikä luo sisäistä jakautuneisuutta. Keskusta tasapainoilee suomen- ja ruotsinkielisten intressien sekä RKP-yhteistyön vuoksi, välttäen jyrkkiä kantoja.