vapaakielivalinta.fi

Hesari jo otsikoi, että "Pakkoruotsi voikin olla siisti juttu”. Tämä oli jutussa suora lainaus Pohjanmaan suomenruotsalaiselta, joka koki, että yhtyeen voitto voi muokata suomenkielisten asenteita ruotsin kieltä kohtaan. ”Olen jo nyt huomannut, että jotkut ovat kääntäneet kelkkansa", tämä jatkoi Hesarissa ja kertoi yhtyeen voiton merkitsevän paljon Pohjanmaan ruotsinkielisten identiteetille.

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000011092058.html

Miksi ruotsinkielisten identiteetti tuntuu aina päätyvän pakkoruotsin pönkitykseen? Miten jotain näin hauskaa ja viatonta voidaan käyttää pakkoruotsin pitkittämiseen! Sääli. KAJ viisuineen ja voittoineen on muuten loistojuttu. Nyt sille muodostuu surureunus. Voisivat itse ilmoittaa, että eivät ole vaatimassa pakkoruotsille jatkoa.

Ruotslaiset pystyvät ottamaan lusikan kauniiseen käteensä vaikka se vähän polttaisikin.
(Kunhan ensin varmistettiin mistä maasta äänet olivat tulleet)

RKP ja sen hännystelijät tulevat taatusti käyttämään tätä pakkoruotsin pönkittämiseen.

Mutta mietitäänpä:

Jos Suomi olisi RKP:n propagandan mukaisesti "elävästi kaksikielinen", olisi ollut
loogista osallistua Suomen karsintaan - ja voittaa se.

Sen sijaan tuli todistettua, että ruotsin kielellä pystyy menestymään nimenomaan Ruotsissa ja edustamalla Ruotsia.

Ruotsissa selvästi oltiin kyllästyneitä siihen, että ruotsin kielellä ei ole osallistuttu kisoihin lähes 30 vuoteen, vaan on osallistuttu "teollisilla", laskelmoiduilla melodioilla -
ja englannin kielellä.

Suomihan osallistui suomen kielellä ja valloitti koko Euroopan..(Käärijä)


Ruotsinkieliselle esitykselle oli siis sosiaalinen tilaus -Ruotsissa.

Itse biisi on kieltämättä varsin onnistunut, vaikka ei ymmärtäisi kuin sauna ja 1,2,3.

En tiedä ruotsalaisten kyllästymisestä teolliseen mellopoppiin. Måns tuli kuitenkin täpärästi toiseksi. Veikkaisin, että KAJ'n äänipottiin yleisöltä vaikutti ruotsinsuomalaisten aktivoituminen.

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑12.03.2025 11:03 RKP ja sen hännystelijät tulevat taatusti käyttämään tätä pakkoruotsin pönkittämiseen.

Tätä he yrittivät jo 1995..

Varsinkin viimeinen kohta, joka yhdistää Suomen ensimmäisen MM-kisan
jääkiekon kultaa kielikysymykseen, on mielenkiintoinen. Tällä Bergquist ilmeisesti viittaa Suomen 4-1 voittoon Ruotsista.

Tämä puolestaan ​​liittyy suomalaisten erityiseen "alempiarvoisuuteen"
monimutkainen” suhteessa Ruotsiin.

Voiton myötä suomalaiset pystyivät
tuntea olevansa "tasa-arvoinen" ruotsalaisten kanssa. Tämä on tietysti vain
johtopäätös, koska Bergquist ei käsittele asiaa tarkemmin.

Suurlähettilään mukaan edellä mainitut ilmiöt koettiin
" positiivisia merkkejä " myös suomenruotsalaisten puolella.

Bergquist kirjoittaa aiheesta

Folktingetin johdon suunnitelmat hyödyntää tilannetta
parantaa suomenruotsalaisen asemaa:

Tässä vaiheessa Folktingetin johto, […], uskoo niin

olisi lähdettävä hyökkäykseen pyrkiäkseen edelleen vahvistamaan vähemmistön
suojaa ja lisätä suomenkielisten tietämystä omasta
etnisen ryhmän oikeuksista..


I synnerhet den sista punkten, som kopplar Finlands första VM-
guld i ishockey till språkfrågan, är intressant. Med detta avser Berg-
quist uppenbarligen Finlands seger 4–1 mot finalmotståndaren Sverige.

Detta faller i sin tur tillbaka på finländarnas speciella ”mindervärdes-
komplex” i relation till Sverige. I och med segern kunde finländarna
känna sig ”jämlika” med svenskarna. Detta är naturligtvis bara en
slutsats, eftersom Bergquist inte närmare öppnar upp frågan i sin
skrivelse.

Enligt ambassadören uppfattades de nämnda fenomenen som
positiva tecken även på finlandssvenskt håll. Bergquist skriver om

Folktingsledningens planer på att
dra nytta av situationen för att
förbättra svenskans ställning:
I detta skede anser ledningen för svenska Finlands folkting, […] att

man bör

gå till offensiven för att ytterligare stärka
minoritets-
skyddet och öka kunskapen bland de finskspråkiga om den egna
folkgruppens villkor och rättigheter.

Yle: Suomenruotsalainen kulttuuri ei ole varmasti ollut näin isosti esillä Suomessa saati maailmalla koskaan.

– Toivoisin, että suomenruotsalaisuudesta ja ruotsin kielestä tulisi uudella tavalla coolia, sanoo sosiologian dosentti Riie Heikkilä Tampereen yliopistosta, itsekin "puoliksi suomenruotsalainen".

https://yle.fi/a/74-20149156

Minusta kiinnostus ainakin nyt rajoittuu nimenomaan näihin kolmeen tyyppiin ja yhteen kappaleeseen.

Niinpä. Tällaiset suomenruotsalaisuuden lyhyet ja ohimenevät nosteet osoittavat kuinka tyhmää ölinää Suomen kielipolitiikka on. Yhdistellään asioita, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään.

Kaj`n jäsenet ovat asuneet useampia vuosia Helsingissä ja heihin näyttää tarttuneen paikallinen surujen sekakieli. Bara bada bastun sanoitus sisältää useita suomenkielisiä sanoja.
Tämä on tärkeä huomio. Surujen ruotsi on sekakieltä.

Vain pienissä rantaruotsalaisissa murrealueen kunnissa voidaan elää umpiruotsinkielistä elämää. Ei muualla.