Totuutta etsimässä vaikka tilastot onkin piilotettu

[Hillevi Henanen]

https://www.vasabladet.fi/Artikel/Visa/849282
Kenneth Myntti: Svenskan får inte tyna bort Speciellt inte i modersmålet.
Ruotsi ei saa hiipua. Erityisesti äidinkielessä.

Svenskspråkiga får inte halka efter de finskspråkiga i reella och mätbara inlärningsresultat.
Ruotsinkieliset eivät saa jäädä jälkeen suomenkielisistä todellisissa ja mitattavissa olevissa oppimistuloksissa. Ei varsinkaan äidinkielessä.

Svenskspråkiga i Finland verkar nu vandra samma väg som många andra språkminoriteter i Europa. Modersmålet försvagas då det i stora delar av landet inte kan användas utanför hemmen och skolan.
Suomen ruotsinkieliset näyttävät nyt kulkevan samaa polkua kuin monet muut kielivähemmistöt Euroopassa. Äidinkieli on heikentynyt, sillä suuressa osassa maata sitä ei voida käyttää kodin ja koulun ulkopuolella.

[Hillevi Henanen]

https://yle.fi/a/7-10071184

Svenskspråkiga pojkar sämst i modersmål
Ruotsinkieliset pojat huonoimpia äidinkielessään

Svenskspråkiga elever presterar betydligt sämre i ämnet modersmål än finskspråkiga, och glappet har vuxit mellan språkgrupperna. I matematik ligger eleverna på ungefär samma nivå oavsett språk.
Ruotsinkieliset opiskelijat suoriutuvat äidinkielen aineesta merkittävästi huonommin kuin suomenkieliset opiskelijat, ja ero kieliryhmien välillä on kasvanut. Matematiikassa opiskelijat ovat kielestä riippumatta suunnilleen samalla tasolla.

Kommenteissa haetaankin sitten jo syitä tilanteeseen.

Undrar hur tvåspråkigheten påverkar. Vissa barn skulle kanske ha gynnats av att bli satta i finsk skola. Om ena föräldern pratar finska och hobbyn går på finska så kan svensk skola bli kämpigt.
Jag tycker detta är en bra fråga. Säkert påverkar detta.Å andra sidan ligger svenskapråkiga ppojkars kunskaper mycket nära de elevers kunskaper som läser ”modersmålet finska” som andra språk. Så antagbart är väl att undervisningen i svenskspråkiga skolor är på lägre nivå än dito finskspråkiga.

Ihmettelen, miten kaksikielisyys vaikuttaa. Jotkut lapset olisivat ehkä hyötyneet suomalaisesta koulusta. Jos toinen vanhemmista puhuu suomea ja harrastus on suomea, ruotsinkielinen koulu voi olla vaikeaa.
Mielestäni tämä on hyvä kysymys. Tällä on varmasti vaikutusta. Toisaalta ruotsinkielisten poikien taito on hyvin lähellä "suomea äidinkielenään" toisena kielenä lukevien opiskelijoiden osaamista. Siksi on todennäköistä, että ruotsinkielisissä kouluissa opetus on alhaisemmalla tasolla kuin suomenkielisissä kouluissa.

Viktigt för föräldrar att satsa på sitt eget språkbruk hemma och göra svenskan naturlig för barnen:

- sluta tala blandspråk
- gör svenska språket till en naturlig del av vardagen, t.ex. genom rikssvensk TV
- uppmuntra barn att läsa svenska på fritiden, t.ex. Kalle Anka

Det är många speciellt i huvudstadsregionen som talar en bedrövlig rotvälska åt sina barn, som barnen givetvis anammar de också. Då blir man svenskspråkig bara på papper. I praktiken är man halvspråkig, om ens det. Pinsamt.

On tärkeää, että vanhemmat panostavat omaan kielenkäyttöön kotona ja tekevät ruotsista luonnollista lapsille:

- lakatkaa puhumasta sekakieliä
- tehkää ruotsin kielestä luonnollisen osan jokapäiväistä elämää, mm. Ruotsin valtakunnallisen television kautta
- kannustaa lapsia lukemaan ruotsia vapaa-ajallaan, esim. Aku Ankka

Varsinkin pääkaupunkiseudulla on paljon ihmisiä, jotka puhuvat lapsilleen valitettavaa sekakieltä, jonka lapset tietysti myös omaksuvat. Silloin ruotsinkieliseksiä ollaan vain paperilla. Käytännössä ollaan puolikielisiä, jos edes sitä. Noloa.

[Hillevi Henanen]

https://www.karvi.fi/fi/ajankohtaista/u ... -kouluissa

[Uusi kielipolitiikka]

Myntin olisi kannattanut keskittyä ruotsin puolustamiseen äidinkielenä.

Sen sijaan hän vaati suu vaahdossa raivoten lisää pakkoruotsia suomenkielisille ja polki jalkaa "yo-pakkoruotsin varastamisesta"

Sitä saa mitä tilaa, Myntti.

Nyt ei hurri osaa enää edes itse sitä ruotsia, mutta arvosanat annetaan perusteettomasti.

2015 Myntin media

Suomennosta:
"Ainainen suomenruotsalainen fatalismi heikentää ruotsin kielean asemaa Suomessa. On terästäytymisen paikka.

Juuri nyt ei ole näkyvissä pienintäkään merkkiä siitä, että valtiovalta olisi poistamassa pakollista kouluruotsia.
...
Silti ovat monet suomenruotsalaiset mielipidevaikuttajat nähneet välttämättömäksi vatvoa kysymystä varasuunnitelmasta. Moni on sitä mieltä, että RKP:lla pitäisi olla valmiina plan B sitä varaa, että muut poliittiset puolueet jossain vaiheessa saavat päähänsä, että ne yhtäkkiä haluavat lopettaa pakollisen kouluruotsin.

Vaatimus on järjetön, varsinkin jos kuvitellaan, että kyseisen puolueen pitää virallisesti paljastaa suunnittelemansa plan B. Se jos mikä olisi vahingollista.

Poliittisella puolueella voi olla mitä valmiussuunnitelmia tahansa, mutta seuraukset niiden etukäteen paljastamisesta voisivat olla tuhoisat.
...
Sille käy huonosti joka poliittisessa neuvottelutilanteessa paljastaa etukäteen minimivaatimuksensa.
...
Oli jo huono asia, että RKP:n oli hyväksyttävä yo-ruotsin RYÖSTÖ. Toisaalta, saimme ennakkotapauksen, joka osoittaa, että vapaaehtosuus merkitsee enimmäkseen vapautta jättää valisematta

Det var redan illa att SFP var tvunget att acceptera röveriet av studentsvenskan. Å andra sidan har vi i gengäld fått ett prejudikat på att frivillighet för det mesta innebär friheten att välja bort."

Myntti 2015

[Uusi kielipolitiikka]

RKP on nyt ulottanut lonkeronsa jo
EU-tasolle. On siis odotettavissa sekä kaksikielisyysmantraa että uhriutumista vähemmistöasemasta.

Mutta kun ei voi olla samaan aikaan sekä
50% väestöstä (kaksikielisyys) että 4% vähemmistö ..

https://yle.fi/a/74-20139210

Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson (RKP) on valittu perinteisiä vähemmistöjä, kansallisia yhteisöjä ja kieliä käsittelevän laajennetun työryhmän varapuheenjohtajaksi.

Ryhmä kokoaa Euroopan parlamentin jäseniä yli puoluerajojen ja toimii työkaluna myös kielikysymysten parissa työskenteleville tahoille Suomessa.

Henrikssonin mukaan uudet tehtävät tarjoavat mahdollisuuden nostaa esille Suomen kaksikielisyys ja edistää saamelaisten oikeutta kieleensä ja kulttuuriinsa, Euroopan unionin alueen ainoana alkuperäiskansana.

– Entisenä Svenska Finlands folktingin ja RKP:n puheenjohtajana tuntuu hyvältä saada tällainen tunnustus myös Euroopan parlamentin tasolla. Odotan innolla työskentelyä kieli- ja kansallisiin vähemmistöihin liittyvien kysymysten edistämiseksi, Henriksson sanoo tiedotteessa.

Vähemmistöryhmän puheenjohtajana toimii romanialainen Loránt Vincze (EPP), ja ryhmällä on neljä varapuheenjohtajaa.

PS.
Mikä muu eurooppalainen kielivähemmistö kuin suomenruotsalaiset haluaa ja pystyy simputtamaan ja kiusaamaan maan kielienemmistöä samalla tavalla
kuin RKP:ta äänestävät suomenruotsalaiset?
Ei mikään!

[Uusi kielipolitiikka]

pitää pohtia avoimesti ja asiallisesti, millainen status 4%:n historiallisen vähemmistön puhumalla kielellä pitäisi
olla ja millainen tuo vastaava asema on vastaavilla vähemmistöillä Suomen verrokkimaissa.

Kuka uskoo, että kiihkosvekomaani Henriksson pystyy tähän?

Ei pysty.

Europarlamentaarikko Anna-Maja Henriksson (RKP) on valittu perinteisiä vähemmistöjä, kansallisia yhteisöjä ja kieliä käsittelevän laajennetun työryhmän varapuheenjohtajaksi.

Ryhmä kokoaa Euroopan parlamentin jäseniä yli puoluerajojen ja toimii työkaluna myös kielikysymysten parissa työskenteleville tahoille Suomessa

Odotettavissa on siis orwellilaista tajunnanvirtaa myös Brysselin suunnalta.

[Hillevi Henanen]

https://www.hbl.fi/2025-01-26/finlandss ... r-en-plan/

Kan finlandssvenska ungdomar svenska längre? Fyra av fem finlandssvenska skolelever får ett skolvitsord som motsvarar 5 till 7 i ett kunskapstest som har sammanställts i en färsk rapport från Nationella centret för utbildningsutvärdering. Den avslöjar att kunskaperna i modersmål klart släpar efter hos svenskspråkiga elever jämfört med finskspråkiga.
Finlandssvenskarna talar svenska som krattor, men ingen har en plan

Tänker man grumligt på sitt modersmål så gör man det också i andra ämnen. Finlandssvenska barn måste få en chans att lära sig bättre svenska.

Osaavatko suomenruotsalaiset nuoret enää ruotsia? Neljä viidestä suomenruotsalaisesta koululaisesta saa koulutuksen arviointikeskuksen tuoreeseen raporttiin kootun tietotestin kouluarvosanan, joka vastaa 5-7. Se paljastaa, että ruotsinkielisten opiskelijoiden äidinkielen taito on selvästi jäljessä suomenkielisistä opiskelijoista.
Suomenruotsalaiset puhuvat ruotsia kuin haravat, mutta kenelläkään ei ole suunnitelmaa

Jos ajattelee epämääräisesti äidinkielellään, tekee sen myös muissa aineissa. Suomalaisruotsalaisille lapsille on annettava mahdollisuus oppia paremmin ruotsia.

[pjl69]

Eikö sinne Brysseliin millään saa sanaa Suomen todellisista kieliolosuhteista?

[Hillevi Henanen]

Paniikkia pukkaa surupuolella. Tämä arvosanapeli on niin sitä ihteensä.

Toinen juttu on tämä kielisaaripeli.

Niihin koulutuksiin kelpaa täysin ruotsin kieltä taitamatonkin lapsi jos vain testit osoittavat, että hänessä on potentiaalia ja heihin suruilla on kyllä varaa panostaa.
Tosin oppimisvaikeuksista kärsivä ruotsinkielinen lapsi älkööt vaivautuko - tällaisen opettajaan ei ole varaa.

[Hillevi Henanen]

https://www.hbl.fi/2025-01-25/efter-las ... ka-skolan/

Läsvanor i Svenskfinland
Efter läslarmet: ”Vad är det vi gör fel i den finlandssvenska skolan?”

Involvera eleverna, få med föräldrarna och erbjud läsning som lockar. Det är förslag på hur finlandssvenska elevers svaga modersmålskunskaper kunde stärkas efter larmrapporten i veckan.

I veckan kom en rapport från Nationella centret för utbildningsutvärdering som visar att svenskspråkiga elever har sämre kunskaper i modersmålet än de finska barnen. De finlandssvenska pojkarna har det särskilt svårt.

Lukutottumukset Ruotsin Suomessa
Lukemishälytyksen jälkeen: "Mitä me teemme väärin suomenruotsalaisessa koulussa?"

Sitouttakaa oppilaat, vanhemmat mukaan ja tarjoa luettavaa, joka houkuttelee. Tämän viikon hälytysraportin jälkeen on ehdotuksia, miten suomenruotsalaisten opiskelijoiden heikkoa äidinkielen taitoa voitaisiin vahvistaa.

Tällä viikolla tuli koulutuksen arviointikeskuksen raportti, joka osoittaa, että ruotsinkielisten opiskelijoiden äidinkielen taito on huonompi kuin suomalaisten lasten. Erityisen vaikeaa on suomenruotsalaisilla pojilla.

Kannattaisiko keskittyä omaan tekemiseensä omiin tarpeisiinsa ja ennen kaikkea omien lastensa tarpeisiin?
Sitä äidinkieltä tarpeen mukaan, eikä sen mukaan mitä muut tekevät?

[Hillevi Henanen]

Tällä taustalla pakkoruotsin olisi tarkoitus toimia jarruna muiden kieliryhmien opinnoille. Eikä se näytä kelpaavan edes siihen.

[SJONS]

Suomessa ei opiskella ruotsia! Suomessa oppilaat opiskelevat suomenruotsia! Suomessa aikuiset puhuvat suomenruotsia!

Suomenruotsalaiset ovat maailman hellityin ja etuoikeutetuin kielivähemmistö maailmassa! Heillä on omat koulutuspolkunsa päiväkodista yliopistojen ja korkeakoulujen lopputukintoon asti!

Mitä Anna-Maja Henriksson voisi enää vaatia Euroopan unionin tekevän heidän hyväkseen?