vapaakielivalinta.fi

Perussuomalaiset nuoret haluavat pakkoruotsista ja virkamiesruotsista luovuttavan.

https://www.suomenuutiset.fi/perussuoma ... uopumista/

Toivottavasti tämä vaatimus saa näkyvyyttä eri alustoilla netissä. Ja toivottavasti muiden puolueiden nuoriso yhtyy vaatimukseen pakkoruotsin ja virkamiesruotsin lakkauttamisesta.

Muidenkin puolueiden nuorisosiivet ovat vuosien varrella nostaneet asiaa ylös, mutta eipä niistä ole mitään syntynyt. Osa nuorista jättäytyy pois poliitikasta, osa kääntää takkiaan suorittaen jopa julkisia katumusharjoituksia, osa tukkii muuten vaan suunsa ja alkaa laulaa samoja vaaliteemoja kuin kaikki muutkin. Vaalit ovat taas lähestymässä ja nämä persujen kielipoliittiset aloitteet lähinnä naurattaa.

Mitä nuoret, sellaiset alle 25-vuotiaat, mahtavat ajatella koulujen pakkoruotsista tai virkamiespakkoruotsista? Ihan riippumatta poliittisista näkemyksistä tai siitä kiinnostaako politiikka ylipäätänsä ollenkaan. Onko pakkoruotsilla tai virkamiesruotsin vaatimuksilla jotain merkitystä nuorille? Vai koetaanko pakkoruotsin vaatimukset pelkästään rasitteena koulu- ja opiskelupolulla?

Opiskelijoiden edustajat ovat olleet ihmeen hiljaa pakkoruotsista. Miksiköhän? Onko opiskelijajärjestöissä kypsymässä poliittisia broilereita, jotka varmistaakseen oman tulevaisuutensa, eivät uskalla poiketa emäpuolueiden kannoista, vaikka olisivatkin erimieltä pakkoruotsi-kysymyksessä?

Keskiasteen opiskelijoiden ja korkeakoulujen opiskelijoiden mielipiteistä pitäisi jonkin tahon tehdä kyselytutkimuksia. Tämä on sellaista harmaata aluetta, johon juuri kukaan ei näytä uskaltavan tarttua.

On hyvä, että edes poliittiset nuorisojärjestöt aika ajoin nostavat pakkoruotsin poiston esille.
Perussuomalaisten nuorten tekemä tuore esitys on hieno. Toivottavasti se herättää keskustelua.

Pelkäämmekö kaikki omaa nahkaamme, kun perin harva uskaltautuu omalla nimellään kommentoimasta silloin, kun siihen olisi mahdollisuus?

Asia vaatii myös jonkin verran tietopohjaa, miksi pakko- ja virkamiesruotsi pitää muuttaa valinnaiseksi ja itsepäisyyttä puolustaa omaa asiaansa, vaikka vastustajat hyökkäävät kimppuun.

Kuten täällä HH on esittänyt, heillä on valtavat taloudelliset edut puolustettavana. Vaaliavustukset puolueille ovat mitätön juttu verrattuna kaksikielisten kuntien saamiin valtionosuuksiin.

Lokaa sataa niskaan, mutta siihen turtuu!

SJONS kirjoitti: ↑09.11.2024 12:41 Pelkäämmekö kaikki omaa nahkaamme, kun perin harva uskaltautuu omalla nimellään kommentoimasta silloin, kun siihen olisi mahdollisuus?

Tuskinpa monikaan joka tähän on ryhtynyt, varjelee omaa nahkaansa, mutta läheisten vaarantaminen on jo ihan toinen juttu.
Kukaan ei ole turvassa tässä epäoikeudenmukaisessa myllyssä, ja mitä pienemmäksi käy surujen määrä, sitä julmemmaksi käyvät hyökkäykset, kohdistettuna jopa niihin heidän "omiinsa" joilla on vielä oikeudentajua jäljellä.

Minulle tuli yllätyksenä surunuorten kaltoinkohtelu kotona, mutta toisaalta onhan se ihan loogista, ja selittää osaltaan paremman koulussa viihtymisen.

Vahvista ruotsia puhumalla suomea

Nyt kun ruotsin opettamisesta suomenkielisissä kouluissa keskustellaan jälleen, Åkerlundin mukaan olisi tärkeää muistaa, että ruotsinkielisen on yhtä vaikeaa oppia suomea.

Carola Åkerlund sanoo, että olisi tärkeää saada opetusministeriö ja opetushallitus ymmärtämään, että tämä on ongelma, joka meidän on ratkaistava.

Myös opettajien on oltava mukana, jotta oppitunnit olisivat mielenkiintoisia, ja vanhempien tulisi altistaa lapsensa suomen kielelle, eikä odottaa koulun tekevän kaikkea työtä.

Ja jos yhteiskunta on niin ruotsinkielinen, mitä voimme tehdä suomalaisen osaamisen tukemiseksi, mitä mahdollisuuksia siinä on, Åkerlund kysyy.

Ruotsia ei voi vahvistaa luopumalla suomesta, sanoo Åkerlund.

Opiskelemalla suomea vahvistamme ruotsia Suomessa, uskoo Åkerlund, jolloin voimme helpommin osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja vaikuttaa kehitykseen.

Jos suljemme itsemme kuplaan, kupla vain tiivistyy.

– Koulu ei voi tehdä ihmeitä, tämä on yhteiskunnallinen ongelma. Kaikilla pitäisi olla asenne, että nyt Fabian pitää huolehtia siitä, että lapset oppivat suomea, Carola Åkerlund sanoo.

Väestötilastojen salaaminen tässä vaiheessa kun ruotsinkielisten väheneminen on noussut uusiin ennätyslukemiin, on lähinnä säälittävää, mutta yrittäkää nyt sitten sitäkin.
Pääasia, että ei noudateta noita kotimaisten asiantuntijoiden suosituksia, eikä missään nimessä ruotsalaisen konsulttifirman suosituksia.

Tuossa alussa siis

Ruotsalaisen Kairos futuren kartoituksesta Suomen ruotsinkielisten tilanteesta:

En redan från början liten svenskspråkig grupp har därmed över tid
blivit allt mindre, och allt mindre betydelsefull.

Alunperinkin pieni ruotsinkielinen ryhmä on kaiken aikaa vain kutistunut ja
muuttunut yhä vähemmän merkitykselliseksi.

Pari vuotta sitten samoja kaikuja tuli myös Suomesta:

Muilla kieliryhmillä ei yksinkertaisesti ole ketään kenen puoleen kääntyä.
Näin yleensä lakia huutava porukka junaili kolmelle lain mukaan selkeästi yksikieliselle kunnalle miljoonien kaksikielisyyskorvaukset kesken lakisääteisen tarkastelujakson. Lehtiuutisissa riemuittiin miten kaksikielisyyskorvaus pelasti kunnan talouden, mutta siitä ei ollut juttua, että ne, joiden piti oppia maan pääkieli omaksi hyödykseen, jätettiin mopen osille ja toiset viranomaiset huutavat nyt hallitukselta lisää miljoonia tähän tarkoitukseen.
Surulogiikalla sen sijaan junailtiin suomenkielisille tunti lisää pakkoruotsia.

Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?
Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija
Ilmeisesti näitä hyväntahtoisia ihmisiä ei ole valistettu siitä, että ruosinkielisille on tumpattu ylimääräistä kielen perusteella 2015-2022 noin 800 miljoonaa, jolle summalle on ollut ilmeisesti mahtavampia ottajia eikä näin ollen ollut varaa huolehtia siitä, että nämä heikompiosaiset oppisivat maan pääkielen. Nyt 7-8 vuotta rahan jaon alkamisen jälkeen vasta ulkopuolinen arvioija tuo tilanteen esiin.

HH, kysyisin tilastotietojen salaamisesta ja avoimuudesta. Mitä salataan? Mitä ei voi salata? Tai tarkoittaako salaaminen vain sitä, että tiedot ovat maksujen takana, saatavissa maksua vastaan? Voiko kunta salata jotain tietoja?
Kuntien väestötietoja ei käsittääkseni voi salata. vai voiko? Kuntien saamat tulot ovat avoimia tietoja, vai voiko niistä salata jotain kohtia?
Entä hyvinvointialueiden osalta, voiko siellä salata jotain asioita?
Jotkut menot ovat tunnetusti tiukasti piilossa, esim. pakkoruotsin ja virkamiesruotsin kustannuksista on tosi vaikeaa saada kokonaiskuvaa.
Valtion turvallisuuteen liittyviä tietoja on salattu, se on ihan ymmärrettävä asia.

Se on vielä avoinna minullekin. Väestötilastoista ovat kuitenkin kesäkuun jälkeen hävinneet mm. väestön ennakkotilastot joista pystyi jo hiukan hahmottamaan kuluvan vuoden kehityssuuntia.
Toisaalta väestökehityksen kokokuva on kymmenessä vuodessa selkiytynyt niin paljon, että akuuttia tarvetta ruveta maksamaan tilastoista ei ole.
Mielenkiintoista on nähdä mitä tapahtuu Pohjanmaa lukuina-syteemille. Saa nauraa, mutta minä luotin heidän lukuihinsa tähän viimeisimpään julkistukseen asti.
Se näytti kuitenkin olevan liian kova pala, että edes Pohjanmaalla ei ole enää ruotsinkielistä enemmistöä.
Suurimmat valheet on ammuttu alas. Katsellaan rauhassa mitä tuleman pitää.

Mitenkähän jatkossa toimitaan näiden asukaslukuihin perustuvien kielisyysmääräysten kanssa jos kansalaisten kielisyystiedot salataan? Tosin niiden ei ole annettu haitata surujen rahastusta tähänkään asti.
Laki tuli voimaan 15.12.2014 ja saman tien julistettiin seuraavan vuoden alusta "kaksikielisiksi" erittäin pikaisesti kolme erittäin ruotsinkielistä kuntaa, Lohja oli keploteltu “kaksikieliseksi” jo aikaisemmin. Prosentit kertovat kaksikielisyysasteen tason.

Näin on niiden kuntien väkimäärä ja "kaksikielisyys" kehittynyt ensimmäisten 10 vuoden aikana.

2015........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht.......€/suru
Lohja.........3.50%....47703......1685.........900284.....422492....1322777.....785
Korsnäs..87.20%.......2218......1934..........41860.....484926.......526786.....272
Luoto......92.50%.......5065......4683..........95590...1174203.....1269793.....271

Närpiö....84.80%.......9335......7915........176177...1984586.....2160762.....273
Tämä summa jäi Närpiöltä saamatta valitusmenetelyn takia

2016.......Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht........€/suru
Lohja........3.50%....47624.......1659.........928563........429751...1358314.....819
Korsnäs...87.00%.....2219.......1930...........43266........499951.....543217.....281
Luoto.......92.30%.....5107.......4713...........99575......1220866....1320441....280
Närpiö.....83.70%.....9389.......7857.........183065......2035295....2218359....282

2017........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja.........3.50%....47353......1657.........920661........428016...1348676....814
Korsnäs...86.60%......2201......1906..........42793.........492334.....535127....281
Luoto.......92.20%......5147......4746........100071.......1225927...1325998....279
Närpiö......82.50%......9387......7747........182507.......2001108...2183615....282

2018........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja.........3.50%....47149......1655.........912965.....425760....1338725.....809
Korsnäs...86.30%......2171.....1874............42038.....482099.....524137......280
Luoto.......92.10%......5176.....4765..........100225...1225828...1326053......278
Närpiö......81.40%......9439......7682.........182771...1976245...2159016......281

2019.......Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja........3.50%....46785......1643.........889313.......414926...1304238.....794
Korsnäs...85.80%.....2154......1848...........40944.......466697.....507641.....275
Luoto.......91.80%.....5264......4831.........100061.....1220028...1320089.....273
Närpiö......80.40%.....9507......7642.........180714.....1929922...2110636.....276

2020........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja.........3.50%....46296......1617........914661........424435...1339096.....828
Korsnäs...85.80%.....2122.......1820..........41924........477719.....519643.....286
Luoto.......92.00%.....5340........4915.........105501....1290105...1395606.....284
Närpiö.....79.70%.....9471........7553.........187117....1982536...2169652.....287

2021........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja.........3.50%....45965......1617.........928134........433789...1361924.....842
Korsnäs...85.70%.....2077.......1781...........41939........477785.....519724.....292
Luoto........91.80%....5417........4975.........109381.....1334632...1444013.....290
Närpiö......79.00%....9479........7486.........191402.....2008253....2199655....294

2022........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja.........3.50%....45886......1614......1023253........478180...1501433.....930
Korsnäs...85.30%.....2068.......1763..........46116........52232.......568440....322
Luoto.......91.60%.....5534.......5071........123408......1502386...1625793....321
Närpiö.....77.50%.....9558.......7403........213142......2193288...2406430....325

2023........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja.........3.53%....45988......1623........926088........43422......1360309....838
Korsnäs...84.70%.....2050.......1737.........41282.........464721......506003....291
Luoto.......92.00%.....5622........5170........113214......1383194....1496408....289
Närpiö......76.40%....9562........7303........192556......1953862....2146418....294

2024........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista...€ Yht......€/suru
Lohja.........3.50%....45811.......1602........950198.......441460....1391658....869
Korsnäs...84.30%.....2024........1706..........41981.......470120......512101....300
Luoto.......92.10%.....5732........5277........118891.....1454174....1573065....298
Närpiö.....75.30%.....9584........7212........198788......1987399....2186187...303

Väestötulos 10 vuodessa kuntien koko väestö ja surut
Lohja......................-1892............-83
Korsnäs....................-194..........-228
Luoto........................+667.........+594
Närpiö......................+249..........-703
Yht..........................-1170..........-420

Ennuste ensi vuodelle
2025........Suru%.....Asukk......Surut.......€ kaikista...€ suruista.........€ Yht....€/suru
Lohja.........3.45%....45645......1576.........936339........429518.......1365856....867
Korsnäs...83.70%.....2015.......1686...........41335........459497.........500831....297
Luoto........91.50%....5843.......5347.........119860......1457253.......1577113....295
Närpiö......74.00%.....9621......7120..........197360......1940460.......2137820...300

Tässä alla on siis lakiteksti joka tuli voimaan pari viikkoa ennen kuin näiden kolmen erittäin ruotsinkielisen kunnan voitelu "kaksikielisyydestä" aloitettiin.

5 §
Kielellinen jaotus

Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.

Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.          

Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen. Tällaisen valtioneuvoston asetuksen voimassaolo päättyy 1 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaolon päättyessä.

Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan. Jos kaksikielinen kunta tulee kuntajaon muutoksen johdosta osaksi sellaista uutta kuntaa, joka 2 momentin nojalla olisi säädettävä yksikieliseksi, on uusi kunta kuitenkin kaksikielinen. Tällaisen kunnan kielellistä asemaa ei voida muuttaa 1 momentin nojalla annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan15 päivänä joulukuuta 2014.

Kuten luvuista näkyy, ovat Lohjan surujen kirjat moninkertaisesti arvokkaampia/nokka kuin noiden jotka ovat jo tukevasti rkp:n taskussa muutenkin, ja ennätyskalliita ovat Vantaan surujen kirjat.

Muunkielisistä kertyvä summa tulee siis muista kuin suruista.
Suruja näissä kunnissa 104 676
Avustus yht.10 v...Kunta....Josta rahaosuus muunkielisistä %
8,725,258............Inkoo..............12.46%
13,609,254..........Kemiönsaari.....9.90%
5,262,819............Korsnäs............8.06%
10,881,718..........Kristiina..........12.09%
14,850,735..........Kruunupyy........8.77%
14,097,260..........Luoto................7.56%
13,542,473..........Maalahti...........8.10%
39,200,049..........Mustasaari.......9.87%
21,940,731..........Närpiö..............8.61%
25,440,389..........Parainen........11.96%
28,377,950..........Pedersöre........7.79%
32,492,965..........Pietarsaari.....11.85%
53,317,442..........Raasepori......10.43%
18,611,280..........Uusikaarle.......8.03%
15,439,490..........Vöyri................8.45%
Yht. 316 miljoonaa josta summasta suruista kertynyt 285 miljoonaa eli 90% ja muista 31 miljoonaa eli 10%

Suruja näissä kunnissa 138 763 eli kolmisenkymmentä prosenttia enemmän kuin ruotsienemmistöisissä kunnissa, mutta rahaa he vetivät kotiin reilusti yli kaksinkertaisen määrän eli yli 700 miljoonaa 10 vuodessa.
Täällä näkyy se, että muista kertyy rahaa lähes sama summa kuin suruista,
Avustus yht.10 v...Kunta....Josta rahaosuus muunkielisistä %
109,516,144........Espoo ...........51.38%
11,252,094..........Hanko............14.96%
224,462,754........Helsinki..........57.07%
1,229,046............Kaskinen........20.84%
10,467,136..........Kauniainen.....18.54%
25,022,905..........Kirkkonummi...31.33%
25,441,853..........Kokkola...........37.32%
2,737,453............Lapinjärvi........19.50%
13,627,151..........Lohja..............68.20%
19,189,404..........Loviisa...........15.59%
856,236..............Myrskylä..........44.52%
48,990,366.........Porvoo............20.47%
2,081,795...........Pyhtää............50.09%
21,509,681.........Sipoo..............19.09%
5,842,780...........Siuntio.............21.06%
65,348,735.........Turku..............58.02%
54,534,029.........Vaasa.............24.65%
59,897,094.........Vantaa............75.24%
Yht. 702 miljoonaa josta summasta muista kertynyt 332 miljoonaa eli 47% ja suruista 370 miljoonaa eli 53%

Yhteensä näiden kymmenen vuoden aikana on miljardin "kaksikielisyysavustuksesta" siis 400 miljoonaa kertynyt muulla perusteella kuin surujen määrällä.

Vantaan parin vuoden vuoden takainen kaksikielisyysavustus laskettiin siis
kunnan asukasmäärä 233755 (vuonna 2019) kertaa kaksikielisyyden perushinta 288,46€ kertaa 0,07 + ruotsinkielisten 5575 määrän mukaan *288,46€*0,93.

Koko kaupungin väestöstä tulee siis liksaa 233775*288,46*0,07=4 720 432€
plus ruotsinkielisistä 5575*288,46€*0,93=1 495 593€.
Yhteensä siis Vantaalle 6 216 025€

Tästä näkee, että tämä uusi kaava antaisi Vantaalle lähes 5 miljoonaa kaksikielisyysavustusta, vaikka kaupungissa ei olisi ensimmäistäkään ruotsinkielistä. Tällä varmistetaan "kaksikielisyyden" säilyminen ja ruotsin kielen tarve tässä kaksikielisesssä kaupungissa.
Tämä laskelma on vuodelta 2021, mutta tilanne on ennallaan

Rahan jakamisella estetään leikki-kaksikielisiä kuntia muuttumasta rehelliseksi itsekseen eli virallisesti yksikielisiksi, suomenkielisiksi kunniksi. Vantaa on tästä hyvä esimerkki: 6 216 025€, onhan se iso summa kireän taloustilanteen kunnalle. Vantaalla on ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä asukkaita vain vähän yli 2 % väestöstä.

Miten tämän tilanteen voisi purkaa? Lupaamalla leikki-kaksikielisille kunnille annettavaksi nykyisen kaksikielisyysrahan vaikka kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun kunta on muutettu virallisesti yksikieliseksi? Olisko se riittävä lupaus? Ja jonkun poliittisen tahon pitäisi tehdä tästä aloitus.

.......................1990.........1993..........2003...........2013..........2023
Vantaa surut 43 v...............-44...........-386............-206...........-336
Yht.............154933......161103......184039.......208098......247443
Suomi........146940......151521......167790.......174844......175446
Ruotsi............6358..........6314..........5928...........5722..........5386............-972
Saame.................4................5................6..............17..............25
MUUT............1631..........3263........10315........27515........66586

Ensimmäinen aikaväli molemmissa taulukoissa on vain kolme vuotta, mutta seuraavat 10 vuotta kukin.
Vantaan surujen osuus oli 1990 4,10%, ja viime vuonna 2,18%

.......................1990.........1993..........2003...........2013..........2023
M – S surut 43 v...........-1523.........-6588...........+102.........-5553
Yht.......... 4973874....5052810...5193385.....5422604.....5573310
Suomi......4674095....4726129...4802045.....4867970.....4756076
Ruotsi........273495......271972.....265384.......265486.......259933........-13562
Saame..........1734...........1737.........1704...........1930...........2051
MUUT.........24550.........52972.....124252.......287218.......555250

Manner-Suomen luvuissa on näkyvissä folktingetin palkitsema tilastopetos, tosin ei palkitun 8000 uuden hurrin määrää, joka olisikin ollut suuri parannus -13562 hurrin määrään, mutta +102 kpl kumminkin.

TK kirjoitti: ↑12.11.2024 14:09
Miten tämän tilanteen voisi purkaa? Lupaamalla leikki-kaksikielisille kunnille annettavaksi nykyisen kaksikielisyysrahan vaikka kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun kunta on muutettu virallisesti yksikieliseksi? Olisko se riittävä lupaus? Ja jonkun poliittisen tahon pitäisi tehdä tästä aloitus.

Av de 210 kandidater som beviljats bidrag blev 62 invalda och 11 suppleanter.

Apurahan saamisen edellytyksenä on, että hyväksyt säätiön tarkoituksen ja annat luvan apurahan saajan nimen ja myönnetyn määrän julkistamiseen. Säätiö julkaisee vain apurahan saaneiden hakijoiden nimet.

Säätiön apurahoja saaneet ehdokkaat sitoutuvat myös työskentelemään, tukemaan ja vaikuttamaan niiden arvojen puolesta, joita säätiö tekee:
– Suomi, jossa on kaksi elävää kansalliskieltä, ruotsi ja suomi.
– ruotsinkielisille hallintoratkaisuille, laitoksille ja ympäristöille.

TK kirjoitti: ↑12.11.2024 14:09 Miten tämän tilanteen voisi purkaa? Lupaamalla leikki-kaksikielisille kunnille annettavaksi nykyisen kaksikielisyysrahan vaikka kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun kunta on muutettu virallisesti yksikieliseksi? Olisko se riittävä lupaus? Ja jonkun poliittisen tahon pitäisi tehdä tästä aloitus.

Porkkanan antaminen ei ole toimiva ratkaisu, kun nälkä vain näköjään kasvaa syödessä. Mikäli virkamiehet tekisivät työnsä, joku räikeimmistä esimerkeistä otettaisiin tikunnokkaan, tutkittaisiin mitä vuosikausien aikana annetuilla avustuksilla on tehty ja kun kohdennusta "kaksikielisyyden" parantamiseen ei pystytä todistamaan, rahat perittäisiin korkoineen takaisin.

Koska emme elä ideaalimaailmassa, niin riittäisi periaatteessa yksi nimetön pilliinviheltäjä tämmöisestä kunnasta ja joku vapaan median (Tunnustan, uskon mustiin joutseniin ) edustaja tekemään asiasta perinpohjainen selvitys. Tästähän seuraisi valtava pöyristys ja asian kieltäminen, mutta ainakin se herättäisi asiasta laajempaa keskustelua ja kaapista alkaisi löytymään enemmänkin luurankoja.