Tekoäly voisi hoitaa ruotsinkieliset palvelut mutta se ei muka ole ympäristöystävällistä

[NRR]

Tekoäly voisi hoitaa ruotsinkielisen palvelun ja vapauttaa meidät pakkoruotsista, mutta kielilaki ei tätä vielä salli. Sitä paitsi tekoäly kuulemma kuluttaa hirveästi energiaa. Pakkoruotsihan ei energiaa vie - vain ihmisten aikaa, voimia ja yhteisiä resuja.

https://kommuntorget.fi/forvaltning/art ... somradena/

Tekoäly voi ratkaista kieliongelmat hyvinvointialueilla
(Juttu käännetty tekoälyllä ruotsista suomeksi)

Voiko teknologia turvata lakisääteisen ruotsinkielisen palvelun?

Näin uskoo Kia Leidenius Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta.
Mikael Sjövall
18.9.2024


– Tekoälyllä voi olla tyhmentävä vaikutus, joka heikentää motivaatiota oppia ruotsia. Lisäksi on olemassa oikeudellisia esteitä, jotka vaikeuttavat teknologian soveltamista asiakaspalvelussa, sanoo Kia Leidenius.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue toteuttaa pilottihanketta, jonka tarkoituksena on parantaa puutteellista ruotsinkielistä palvelua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hanke luottaa erilaiseen tekoälyyn.

– Koska on tosiasia, että hyvinvointialueilta puuttuu ruotsia osaava henkilökunta, meidän on löydettävä uusia ja luovia ratkaisuja, joilla voidaan turvata palvelut ruotsiksi, sanoo Kia Leidenius, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityisasiantuntija.

Pilotin painopiste on tähän mennessä ollut materiaalien ja tekstien kääntämisessä suomesta ruotsiksi.

– Pilottiprojektissa mukana olleet kääntäjät ovat sitä mieltä, että tekoälykäännökset paransivat käännöstyön nopeutta keskimäärin 37 prosenttia. Tämä kuitenkin edellyttää, että tekstejä muokataan ja käsitellään sen jälkeen, kun tekoäly on tehnyt perustyön, kertoo Leidenius.

Joka kahdeksas tekoälyn avulla tehty käännös on hyvinvointialueen kääntäjien mukaan täysin virheetön eikä vaadi jälkikäteen muokkausta.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto on tutkinut tekoälykäännösten tuottavuutta, laatua ja käyttäjäkokemusta. Tutkimuksen mukaan tekniikka sopii muun muassa pitkien ja vaikeasti tulkittavien tekstien kääntämiseen, jotka tekoälyn ansiosta muuttuvat ymmärrettävämmiksi ja helpommin luettaviksi.

– Olemme testanneet toista työkalua suomenkielisissä keskusteluissa potilaiden ja lääkäreiden välillä, jolloin tekoäly muuntaa nämä keskustelut sairauskertomuksiksi. Tämä helpottaa lääkärin työtä, koska hän voi keskittyä diagnoosin tekemiseen.

Tällaisia pilottikokeiluja, joissa keskustelut muutetaan yhteenvetoteksteiksi, on tähän mennessä tehty vain suomeksi Vihdissä, mutta niitä voitaisiin yhtä hyvin käyttää tilanteissa, joissa ruotsinkielinen potilas kuvailee oireitaan ruotsiksi suomenkieliselle lääkärille.

– Tekoälytyökalut on yleensä rakennettu niin, etteivät ne ymmärrä sekakieliä. Tämä edellyttää siis, ettei ruotsia puhuessaan sekoita suomenkielisiä sanoja.

Tekoälykäännösten ansiosta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on onnistunut lisäämään ruotsinkielisten tekstien määrää etenkin intranetissä. Lisäksi tekoäly on mahdollistanut henkilöstön hallinnollisten tehtävien automatisoinnin ja tehnyt ruotsin kielen näkyväksi koko hyvinvointialueella.

Sopimaton isäntä

Kaikista edistysaskeleista huolimatta Kia Leidenius suhtautuu epäilevästi tekoälyn käyttämiseen niin sanottuun reaaliaikaiseen tulkkaukseen potilaiden ja hoitohenkilöstön välisissä tapaamisissa.

– Tekoälyllä voi olla tyhmentävä vaikutus, joka heikentää motivaatiota oppia ruotsia. Lisäksi on olemassa oikeudellisia esteitä, jotka vaikeuttavat teknologian soveltamista asiakaspalvelussa.

Leidenius saa tukea Johanna Lindholmilta, joka työskentelee asiantuntijana Kuntaliitossa.

– Kielilain mukaan hyvinvointialueiden ei tulisi turvautua kansalliskielten tulkkaukseen asiakaspalvelussa. Ruotsinkielinen palvelu on hoidettava käytettävissä olevan henkilöstön toimesta, sanoo Lindholm.

Leidenius tuo esiin myös muita tekoälyn laajamittaiseen käyttöönottoon liittyviä riskejä.

– Tekoäly kuluttaa valtavia määriä energiaa ja uhkaa kasvattaa hiilijalanjälkeämme. Se ei ole ympäristöystävällistä, hän sanoo.

Lopputulos on, että tekoäly on hyödyllinen renki, josta ei pidä tehdä isäntää.

– Emme voi koskaan korvata ihmistä tekoälyllä, mutta tekoäly on hyödyllinen apuväline ja tukityökalu, joka voi auttaa meitä vahvistamaan kaksikielisyyttä hyvinvointialueilla, sanoo Leidenius.

[Uusi kielipolitiikka]

Tämä uutinen kyllä todistaa jälleen kerran, että hurreilla ei ole mitään rajaa, kun he keksivät tekosyitä suomalaisten pakkoruotsittamiseen.
Pakkoruotsi on heille pakkomielle.

Missä kohtaa se kielilaki muka kieltää tulkkauksen? Mikä pykälä?

Tekstejähän käännetään koko ajan suomesta ruotsiin..ja nimenomaan 99%:sti näin päin.
Esim kaikki lakitekstit ja potilaskertomukset.

Pietarsaaressa suomea osaamattomien ruotsalaislääkärien kohdalla tulkataan suomeksi.

Ei kielilaki sitä tulkkausta mitenkään kiellä, vaikka lähtökohta on, että palvelu toimii kahdella kielellä.

Tulkattuna palvelu toimii asiakkaan kielellä.

[Hillevi Henanen]

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue toteuttaa pilottihanketta, jonka tarkoituksena on parantaa puutteellista ruotsinkielistä palvelua sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hanke luottaa erilaiseen tekoälyyn.

– Koska on tosiasia, että hyvinvointialueilta puuttuu ruotsia osaava henkilökunta, meidän on löydettävä uusia ja luovia ratkaisuja, joilla voidaan turvata palvelut ruotsiksi, sanoo Kia Leidenius, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen erityisasiantuntija.
Heitä ei ilmeisesti haittaa sekään tosiasia, että alueelta puuttuvat ruotsinkieliset asiakkaatkin 95 prosentissa maata. Neljässätoista (14) kahdeksastatoista maakunnasta joka 250:s on "ruotsinkielinen". Ne jotka ovat jättäneet surualueet, tulevat vallan mainiosti toimeen lakisääteisellä maan pääkielellä. Yhdessäkään maakunnassa ei ole enää ruotsinkielistä enemmistöä vaikka esim. "Pohjanmaa lukuina" sai asian siltä näyttämään kun naitti kahden eri vuoden tilastot yhteen sopivassa suhteessa. He kai kuvittelivat, että aikaa olisi vielä keksiä jotain, mutta vuoden 2023 ruotsinkielisten määrän ennätysromahdus Pohjanmaalla tuli pahana yllätyksenä. Paljonko tämä vuosi rysähtää, onkin sitten jo salaista tietoa.
***
Joka kahdeksas tekoälyn avulla tehty käännös on hyvinvointialueen kääntäjien mukaan täysin virheetön eikä vaadi jälkikäteen muokkausta.
Siihen nähden että ei ole tarvettakaan, on tulos enemmän kuin riittävä. Sitäpaitsi siellähän on ohjeistus, että jos kieliversiot poikkeavat, käytetään sitä suomenkielistä.

Näin siis Kymenlaakson hyvinvointialueella:

Nyt ehdotetaan tehdä samanlainen kompromissi kuin Pohjanmaalla, kääntää otsikot ja päätökset, mutta ei kaikkea tekstiä. Ja että suomenkielinen versio on juridisesti kantava, mikäli versiot vaihtelevat ajallisista ja käännösteknisistä syistä.
Elikkä ei edes Österbottenissa pystytä elämään oikeasti kaksikielisesti, mutta muilta sitä vaaditaan.

***
– Tekoälytyökalut on yleensä rakennettu niin, etteivät ne ymmärrä sekakieliä. Tämä edellyttää siis, ettei ruotsia puhuessaan sekoita suomenkielisiä sanoja.
Toisinpäin ei ole vaaraa että tällä täysin ruotsittomalla alueella kukaan sekoittaisi ruotsia puheeseensa. Englannista ja monesta muusta kielestä en menisi takuuseen.

***

– Kielilain mukaan hyvinvointialueiden ei tulisi turvautua kansalliskielten tulkkaukseen asiakaspalvelussa. Ruotsinkielinen palvelu on hoidettava käytettävissä olevan henkilöstön toimesta, sanoo Lindholm.
Mikähän lakipykälä?
***

Hienoja pitkiä sanoja ja kuulee miten tuuli huulia heiluttaa.

– Tekoäly kuluttaa valtavia määriä energiaa ja uhkaa kasvattaa hiilijalanjälkeämme. Se ei ole ympäristöystävällistä, hän sanoo.

Lopputulos on, että tekoäly on hyödyllinen renki, josta ei pidä tehdä isäntää.

– Emme voi koskaan korvata ihmistä tekoälyllä, mutta tekoäly on hyödyllinen apuväline ja tukityökalu, joka voi auttaa meitä vahvistamaan kaksikielisyyttä hyvinvointialueilla, sanoo Leidenius.

[TK]

Miksi surut pitävät kynsin hampain kiinni pakkoruotsista? Sehän se peruskysymys on, johan aina palataan.

Pakkoruotsi on kunniakysymys suruille, siihen tulokseen olen tullut. Surut puolustavat kunniaansa, kun joka käänteessä vastustavat pakkoruotsista luopumista. Pienestä asti surulapset oppivat vaalimaan "meitä" ja "meidän oikeuksia" erotukseksi "niistä" eli suomenkielisistä. Suruilla on selvä jako: me ja te. Eihän asiaa tietenkään yleisesti näin ilmaista eikä myönnetä kysyttäessä, mutta käytännössä jokainen pakkoruotsin lakkauttamista kannattava on siihen todennäköisesti törmännyt, useinkin.

Omalta kohdaltani tapahtuma noin parinkymmenen vuoden takaa: parikymppinen tyttö tuli sanomaan kahviossa: "me tiedämme, kuka olet". Huomatkaa sana ME.
Ja tähän on liittynyt myöhemmin vaivihkaista ja avointa seurantaa, siis jonkinlaista pelottelua. Uskoisin (oletan, en tiedä varmuudella, koska harva uskaltaa kertoa asiasta julkisesti), että näin on käynyt useille niistä, jotka ovat ovat uskaltaneet kertoa julkisesti kannattavansa pakkoruotsin lakkauttamista, mutta sitten yhtäkkiä vaienneet. Painostaminen, pelottelu on onnistunut.

Kunnian puolustamisessa on kyse paljosta muustakin kuin vain rahasta. Rahaahan surusäätiöillä ja yhdistyksillä riittää, mutta ilman kunnian puolustamista rahakin on merkityksetöntä.
Suruilla on mielestäni vääristynyt identiteetti. Kun sanovat olevansa "ruotsalaisia", eikä siitä ole todisteena useinkaan mitään muuta kuin pelkkä vanhahtava muumiruotsi, niin sitä on pakko, pakko, pakko puolustaa viimeiseen asti.