...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 26.07.2024 16:59

33 kunnalle siis jaetaan reilut 100 miljoonaa vuodessa "kaksikielisyysrahaa", 260:lle monikieliselle kunnalle joissa parhaimmissa ruotsi on putoamassa 10 puhutuimman kielen listalta ei tipu euroakaan pakkoruotsista huolimatta.

Tuo miljardi 10 vuodessa on melkoinen summa, joten siirryin tilastollisesti ajassa eteenpäin siihen aikaan kun ruotsinkielsiä ei enää ole.
Otin tämänhetkisen tilaston, mutta poistin surut kieliryhmänä ja osana koko väestöä.
Tämä kaava ei ole turhan tarkka siitä onko su-ru kaksikielisyys-korvaukseen maksamiseksi kunnassa suruja tai ei, kunhan vain on jotain väkeä. Myöskään minkäänlaista alarajaa jossa kaksikielisyyskorvauksen maksaminen loppuisi, ei ole määritelty.

Ainoa isohko muutos näkyi ruotsienemmistöisissä kunnissa, joka muutenkin on ylivoimaisesti pienin ryhmä.
Heille siunaantuisi yhteensä tämän kaavan avulla vain 1 miljoona euroa vuodessa kaksikielisyydestä ilman ensimmäistäkään surua.

Kaavan rakentajan nerokkuus tulee esiin suomienemmistöisten kaksikielisten kuntien kohdalla.
Vaikka asukasta kohti kerroin on vain 0,07*kaksikielisyyden perushinta (nyt kun 0,93*kaksikielisyyden perushintaan oikeuttavia ruotsinkielisiä ei enää ole laskuissa mukana) tekevät väkimäärät silti summat ihan huomattaviksi.

Nollalla ruotsinkielisellä Helsinki saisi tällä kaavalla ilman suruja vuodessa kaksikielisyysavustusta 13 miljoonaa, Espoo 6, Vantaa 5, Turku 3,9, Vaasa 1,1, Lohja 0,9, Kokkola 0,87, Porvoo 0,76 ja Kirkkonummi 0,71 miljoonaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.07.2024 12:07

Myöskään minkäänlaista alarajaa jossa kaksikielisyyskorvauksen maksaminen loppuisi, ei ole määritelty.
Kun kolme ruotsinkielistä kuntaa piti saada kaksikielisyysavustuksen piiriin, se oli helposti järkättävissä tilapäisellä lakimuutoksella 2014. Vips! Tietenkään tämä muutos ei koske muita kuntia.

Miten sitten on 40 miljoonaa 10 vuodessa näille pikkukunnille siivittänyt ruotsinkielistä kasvua?

Nämä kunnat olivat vielä 10 vuotta sitten suhteellisen lähellä 6 prosentin rajaa suomenkielisten määrässä, nyt ne ovat hiukan alle viidessä prosentissa.
Niiden yhteinen asukasmäärä oli viime vuonna 17 479. Nousua kymmenessä vuodessa 744 henkilöä. Tapu tapu!

Suomenkielisten määrä on laskenut kymmenessä vuodessa kolmellakymmenellä eli
heitä oli viime vuonna 867, eli jokaista suomenkielistä kohti on näille kunnille siunaantunut 10 vuodessa
46 136 € korvamerkitsemätöntä verotonta hyvää kaksikielisyysavustuksena. Ei tietenkään tarkoita konkreettista rahan saamista, mutta he ovat kelvanneet tekosyyksi.

Heitä kumminkin ollaan tarvitsevinaan "kaksikielisyysteatterin" osapuolena.
Toistaiseksi kaksikielisyyden vaatimuksena on, että molempia kansalliskieliä pitäisi kunnasta löytyä.

Eli väestötilastojen salaaminen on siis ihan perusteltua.

Ruotsinkielisten määrä on tänä aikana kutistunut 246:lla, mutta ryhmä muut on komistunut yli tuhannella.

Katselin tuolta kuntatilastosta suomenkielisistä kunnista pari lähinnä näiden kolmen yhteistä kokoa vastaavaa kuntaa.
Näissä kolmessa siis 17 479 asukasta.
17 050 asukkaan Pieksämäki olisi pienempi (20 Surua) ja 17 953 asukkaan Heinola olisi suurempi kuin tämä ryhmä (40 surua!)

Mitenkähän näiden kahden kunnan talouteen olisi vaikuttanut 4 vuosimiljoonaa puhtaana käteen? 10 vuotta!
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 27.07.2024 19:43. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.07.2024 13:55

.........Ruotsinkielinen väestö ikäryhmittäin
.........2023
.........Heinola.....Pieksämäki
 
..0 - 17.....2...............0
18 - 29.....2...............3
30 - 34.....0...............1
35 - 39.....2...............2
40 - 44.....1...............0
45 - 49.....1...............0
50 - 54.....2...............1
55 - 59.....2...............1
60 - 64.....7...............2
65 - 69.....5...............5
70 - 74.....7...............1
75 - 79.....2...............2
80 - 84.....4...............2
85 - 89.....3...............0
90 -..........0...............0
Yht.........40.............20

Tässä siis kolmea surukuntaa verrattu asukasmääriltääm samansuuruisiin suomenkielisiin kuntiin.

Väestö 31.12........Yht. ........Suomenk.......Surut.......Muut
Korsnäs..............2015..............74.............1686..........255
Luoto...................5843............304.............5347.........192
Närpiö.................9621............489.............7120.......2012
Yht....................17479.............867..........14153.......2459

Heinola.............17953.........17009................40.........903
tai
Pieksämäki.......17050.........16209................20.........820

Näitä surukuntia uhkaa heidän kielensä näivettyminen turhana, joten 4 miljoonaa vuodessa tämän uhkan edessä on heille välttämätön. Idempänä Suomessa sen sijaan ei ole mitään mainittavia uhkia, joten.....

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 27.09.2024 14:13

https://yle.fi/a/74-20113904

Yläkoulun henkilökunta vaatii toimia Pohjanmaalla – heidän mukaansa koulussa vallitsee nöyryyttämisen ja väkivallan kulttuuri
Ruotsinkielinen väestö
Mustasaari
Vuosi.........2014.......2023 
Ikä 
0 - 6...........1259.......1096
7 - 17.........1796.......1977
18 - 29.......1488.......1323
30 - 34.........787........776
35 - 39.........841........774
40 - 44.........833........902
45 - 49.........883........796
50 - 54.........746........846
55 - 59.........809........844
60 - 64.........846........739
65 - 69.........929........799
70 - 74.........589........813
75 - 79.........514........784
80 - 84.........423........447
85 - 89.........347........315
90 -..............177........239
Yhteensä.13267....13470

Tälle väkimäärälle on syydetty "kaksikielisyys"rahaa lähes 40 miljoonaa 10 vuodessa.

Suosikkiperusteluni sille, että suomen kielen opetusta ei voi lisätä surualueella on se, että
silloin samalla tuntimäärällä pitäisi lisätä 95%:ssa maata "toisen kansalliskielen" opetusta.
Ehkä sitten he voisivat harkita maan pääkielen opiskelua. Muuten se ei olisi heidän mielestään "oikeudenmukaista".

Sillä 95%:n suomenkielisellä alueella on sentään 0,45 % "ruotsinkielisiä". Mitä nyt sadassa kunnassa (36%:ssa koko Manner-Suomen pinta-alasta) alle 10 kpl/kunta (0-9 kpl).
Toki heidänkin oikeuksiaan pitää "valvoa" kysymättä syitä heidän muuttamisestaan suomenkielisiin kuntiin.

Vanha viisas suomalainen sananlasku sanoo, että
Itselleen sika kiusaa tekee kun kaukalonsa kaataa.

19763 asukkaan Mustasaaren kanssa samaa kokoluokkaa olevat suomenkieliset kunnat:
Naantali 19999 asukasta
Kurikka 19759 asukasta
Varkaus 19727 asukasta
Hamina 19534 asukasta
Kempele 19514 asukasta
Olisikohan heillä ollut korvamerkitsemättömälle 40 miljoonalle/kunta kymmenessä vuodessa käyttöä?

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 18.10.2024 19:54

Tällainen tupsahti vastaan nettiä penkoessani.
OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite
Yksikönpäällikkö 15.12.2022
Corinna Tammenmaa
VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTIEN KIELELLISESTÄ ASEMASTA VUOSINA
2023-2032
1 Kuntien kielellinen jaotus
Kuntien kielellisestä jaotuksesta säädetään kielilain (423/2003) 5 §:ssä. Säännöksen mukaan kunta
on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi
virallisen tilaston perusteella
, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmis-
tön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia. Kuntien kielellisestä
asemasta on tällä hetkellä voimassa valtioneuvoston asetus vuosille 2013-2022 (53/2012).
Kielilain 5 § 2 momentin perusteella kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suo-
men- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan (8%)
prosenttia asukkaista tai
vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle
3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin.

Kunta voidaan kielilain 5 § 3 momentin mukaan säätää kaksikieliseksi, vaikka se tilastojen perus-
teella muuten olisi yksikielinen. Tällöin kunnan valtuusto päättää asiasta, ja toimittaa päätöksensä
valtioneuvostolle. Voimassa olevan asetuksen mukaan tällaisia kuntia ovat Lohja, Korsnäs, Luoto ja
Närpiö.
Kielilakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakuntaan. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 36 §
1 mom. mukaan maakunta on ruotsinkielinen ja sen kunnallishallinnon virkakieli on ruotsi. Asetuk-
sessa ei täten säädetä Ahvenanmaan kuntien kielellisestä jaotuksesta.
2 Kuntien kielisuhde
Kuntien kielellinen asema vuosille 2023 – 2032 perustuu väkilukutilanteeseen 31.12.2021. Kuntien
suomenkielisten ja ruotsinkielisten määrissä ei ole tapahtunut sellaista muutosta, että sillä olisi vai-
kutusta kuntien tämänhetkiseen kielelliseen jaotukseen.
Tilastot suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muunkielisten määristä ovat muistion liitteessä.


3 Esitykset kuntien säätämisestä kaksikieliseksi
Korsnäsin kunta, Lohjan kaupunki, Luodon kunta ja Närpiön kaupunki ovat toimittaneet valtuusto-
jensa päätökset pyytää valtioneuvostoa säätämään kunnat kaksikieliseksi vaikka ne tilastojen perus-
teella olisivat yksikieliset.
Korsnäsin kunnan 2050 asukkaasta 75 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on täten 3,6 %.
Korsnäsin kunnanvaltuusto on 8.12.2021 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään kunta kaksi-
kieliseksi vuosille 2023-2032.
Lohjan kaupungin 45988 asukkaasta ruotsinkielisiä on 1623. Ruotsinkielisten osuus väestöstä on
täten 3,5 %. Lohjan kaupunginvaltuusto on 23.3.2022 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään
kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.
2
Luodon kunnan 5622 asukkaasta 305 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on täten 5,4 %.
Luodon kunnanvaltuusto on 2.5.2022 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään kunta kaksikie-
liseksi vuosille 2023-2032.
Närpiön kaupungin 9562 asukkaasta 506 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on täten 5,3%.
Närpiön kaupunginvaltuusto on 15.11.2021 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään kunta
kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.
4 Esitys valtioneuvoston asetukseksi
Asetuksessa säädettäisiin kuntien kielellisestä asemasta maakunnittain. Valtioneuvosto on päättänyt
maakuntajakolain (1159/1997) 1 §:n 2 momentin nojalla maakuntien nimistä ja alueista
(29.8.2019/978).
Asetuksessa säädettäisiin niistä kaksikielisistä kunnista joissa enemmistökieli on suomi, ja niistä
kaksikielisistä kunnista joissa enemmistökieli on ruotsi. Muut kunnat olisivat suomenkielisiä.
Asetuksen 1 §:ssä säädettäisiin Uudenmaan kuntien kielellisestä asemasta, 2 §:ssä Varsinais-Suo-
men kuntien kielellisestä asemasta, 3 §:ssä Kymenlaakson kuntien kielellisestä asemasta, 4 §:ssä
Pohjanmaan kuntien kielellisestä asemasta ja 5 §:ssä Keski-Pohjanmaan kuntien kielellisestä ase-
masta. Asetuksen 6 §:ssä säädettäisiin muiden maakuntien kuntien kielellisestä asemasta.
5 Esityksen valmistelu
Asetusluonnos on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä. Valtionvarainministeriö on vastannut
taloudellisten vaikutusten arvioinnista.
Asetusluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 3.11 -14.12.2022. Asetusluonnoksesta annettiin
viisi lausuntoa joissa todettiin, että ei ole lausuttavaa.
6 Vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 9 §:n 1 momentin mukaan kaksi-
kieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset las-
ketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä
ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan
kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo
luvulla 0,93. Lain 9 §:n 2 momentin mukaan kaksikielisen kunnan ruotsinkielisten määrää määritet-
täessä käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja kunnan ruotsinkielisten asukasmää-
rästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.
Vuonna 2023 kaksikielisyyden perusteella määräytyvän valtionosuuden laskennalliset kustannukset
ovat noin 103 miljoonaa euroa.
Kaksikielisyys muodostaa näin ollen noin 1 prosentin kaikista las-
kennallisista kustannuksista (noin 9,6 mrd. euroa). Laskennallisista kustannuksista valtio rahoittaa
valtionosuutena valtionosuusprosentin mukaisen osuuden, joka vuonna 2023 tuottaa noin 2,1 mrd.
euroa valtionosuutta. Kaksikielisyyden laskennallinen osuus valtionosuudesta on täten noin 23 milj.
euroa. Valtionosuusprosentista säädetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
(618/2021) 21 §:ssä.
3
Laissa hyvinvointialuiden rahoituksesta (617/2021) säädetään siitä, miten kaksikielisissä hyvinvoin-
tialueissa kaksikielisten asukkaiden määrä vaikuttaa ao. hyvinvointialueen rahoitukseen. Lain 2 §:n
1 momentin 6 kohdassa määritellään kaksikielinen hyvinvointialue. Tämän mukaan kaksikielisellä
hyvinvointialueella tarkoitetaan sellaista hyvinvointialuetta, jonka alueeseen kuuluu erikielisiä kun-
tia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta.

Lisäksi lain 18 §:ssä säädetään seuraavasti: Kaksikielisyyden perusteella määräytyvät hyvinvointi-
alueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla kaksikielisen hyvinvointialueen ruotsinkie-
listen asukkaiden määrä kaksikielisyyden perushinnalla. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä mää-
räytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuo-
den lopun tietojen mukaan.
Kaksikielisiä hyvinvointialueita on kahdeksan ja niissä asuu yhteensä noin 250 000 kaksikielistä
asukasta. Kaksikielisyys vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen sosiaali- ja terveyspalveluiden
rahoituksen osalta 0,5 % määräytymistekijällä. Tätä määräytymistekijää vastaa noin 109 miljoonan
euron rahoitusosuus vuoden 2023 tasossa.
Vastaavasti perushinnaksi tulee noin 430 euroa kaksikie-
listä asukasta kohden.
Asetuksella ei muutettaisi kaksikielisten kuntien määrää tai niitä kuntia jotka ovat kaksikielisiä.
Asetuksella ei tästä syystä itsessään ole vaikutuksia valtionosuuksien määräytymisen perusteisiin.
Vaikutukset viranomaisiin
Asetuksella ei muutettaisi kaksikielisten kuntien määrää tai niitä kuntia jotka ovat kaksikielisiä.
Tästä syystä asetuksella ei ole vaikutuksia kuntien kielellisiin velvollisuuksiin tai ihmisten kielelli-
siin oikeuksiin verrattuna nykytilanteeseen.
7 Voimaan tulo
Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023.
8 Toimivalta
Kielilain 5 §.
Kukahan mahtoi näiden "lakien" syntyaikoina reilut 10 vuotta sitten heilua oikeusministerinä?
2011-2015 Anna-Maja Henriksson RKP
Valtionavut 2023
Ruotsienemm.....Väkiluku....Surut...€ kaikista.....€ suruista....€ summa...Per suru
Inkoo...................5353.......2782....107,797........744,303......852,100......306
Kemiönsaari........6614.......4440....133,190.....1,187,888...1,321,078......298
Korsnäs...............2050.......1737.....41,282.........464,721......506,003......291
Kristiina...............6380.......3427....128,478........916,868...1,045,346......305
Kruunupyy...........6442.......4948....129,726.....1,323,800...1,453,526......294
Luoto...................5622.......5170....113,214.....1,383,194...1,496,408......289
Maalahti..............5487.......4679....110,495.....1,251,831...1,362,326......291
Mustasaari........19536.....13435....393,408.....3,594,432...3,987,840......297
Närpiö.................9562.......7303.....192,556....1,953,862...2,146,418......294
Parainen...........15086.......8288....303,796.....2,217,391...2,521,187......304
Pedersöre.........11172.......9920....224,977.....2,654,021...2,878,998......290
Pietarsaari........19097......10699....384,568....2,862,436...3,247,004......303
Raasepori.........27484......17618....553,462....4,713,562...5,267,024......299
Uusikaarl............7497........6393....150,972....1,710,399...1,861,370......291
Vöyri...................6376........5184....128,397....1,386,940...1,515,337.....292
Summa.re.......153,758...106,023..3,096,317..28,365,648..31,461,965...297/hlö
2,041,165 268 ruotsink.
20 kaikista
Suomienemm.Väkiluku....Surut...€ kaikista.....€ suruista.....€ summa....Per suru
Espoo............297132...20034...5,983,525.....5,359,944...11,343,470...566
Hanko...............7979......3439......160,678........920,078.....1,080,756...314
Helsinki.........658457....36856..13,259,744....9,860,543..23,120,286...627
Kaskinen..........1289........353.........25,957..........94,442.......120,400...341
Kauniainen.....10396......3197.......209,350........855,333....1,064,684...333
Kirkkonummi..40433......6335.......814,224......1,694,881...2,509,105...396
Kokkola..........47909......5905.......964,772......1,579,838...2,544,610...431
Lapinjärvi.........2580........765..........51,955........204,670......256,625...335
Lohja.............45988.......1623........926,088........434,221...1,360,309...838
Loviisa...........14643.......5818........294,875.....1,556,562...1,851,437...318
Myrskylä..........1816.........172..........36,570.........46,017.........82,587...480
Porvoo...........51149.....14494.....1,030,018....3,877,760....4,907,778...339
Pyhtää.............5119.........353........103,084.........94,442.......197,527...560
Sipoo.............22190.......6471........446,853....1,731,267....2,178,120...337
Siuntio.............6198.......1664........124,813.......445,191.......570,003...343
Turku...........195137.....10710.....3,929,591....2,865,379....6,794,970...634
Vaasa............67615.....15823.....1,361,604....4,233,323....5,594,927...354
Vantaa.........239206.......5532.....4,817,035....1,480,045....6,297,079..1138
Summa.se.1,715,236..139,544...34,540,736..37,333,937..71,874,673...515

Summa kaikki..1,868,994...245567...37,637,054..65,699,585...103,336,638...421
Näin ne "kaksikielisyys"rahat jaetaan. Kahdelle saman suuruusluokan surujoukollekin on eri säännöt.
Toinen porukka saa alle 300€/suru ja toinen 515€/suru.
Vantaalaisista suruista heltiää peräti 1138 € kappaleelta.

Sitten on vielä kolmas eli 95%:n sakki tämän 5%:n etuoikeutetun ryhmän ulkopuolella, joilla on pelkkä kiusaksi säädetyn kielen opiskeluvelvoite. Korvaus 0 €.
Viimeksi muokannut Hillevi Henanen, 22.10.2024 23:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 19.10.2024 23:05

Jos näille lopuillekin 95%:lle yhteiskunta järjestäisi korvamerkitsemätöntä hyvää samassa suhteessa, tarkoittaisi se, että oltaisiin saamapuolella näiden 10 vuoden ajalta 19 miljardia.
Eikä sekään olisi keneltäkään pois? Vai?

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 20.10.2024 11:20

Tämän 10 vuotta sitten (moninkertaistetun) rahansiirron äveriäämmälle kansanosalle olisi voinut jotenkin perustella sillä, että surunuorille olisi hommattu käyttökelpoinen pääkielen taito, mutta kun ei.
Ainakaan Karvin asiantuntijalausuntojen mukaan näin ei ole toimittu, ja nuoret ovat itsekin luovuttaneet.
Nyt kun kehnot on housussa ja muuttoliike Ruotsiin on suurimmillaan, on lääkkeeksi keksitty väestötilastojen salaaminen kesken kalenterivuotta.
https://www.hbl.fi/2024-03-13/explosion ... agre-niva/

Explosionsartad ökning: Rekordmånga tar om studentprovet i finska — på lägre nivå
Räjähdysmäinen nousu: Ennätysmäärä uusii suomen yo-kokeen - alemmalla tasolla.

Hundratals finlandssvenska abiturienter som är missnöjda med sina resultat i det andra inhemska språket finska
tar om provet en nivå lägre.
Det visar ny statistik som Studentexamensnämnden tagit fram på HBL:s begäran.
Sadat ruotsinkieliset abit jotka ovat tyytymättömiä toisen kotimaisen tuloksiinsa
ja uusivat kokeen alemmalla tasolla.
Sen osoittaa uusi tilasto jonka ylioppilaslautakunta on ottanut esiin HBL:n pyynnöstä.
Tokihan paremmilla numeroilla pääsee paremmin koulutukseen.
Eiköhän se siitä.

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 23.10.2024 01:16

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010769843.html
Anna-Maja Henrikssonin sotkeutuminen Rkp:n johdon toimintaan herättää hämmennystä

Kommentti|Anna-Maja Henrikssonin nikotiiniveivaus rasittaa Rkp:ta, mutta nykyjohtokin olisi voinut perua päätöksen ajoissa.

Rkp:n puheenjohtajaksi keväällä valittu Anders Adlercreutz piti kampanjassaan esillä erityisesti sitä, että kannatuksen kasvattamiseksi puolueen pitäisi liikkua liberaalin yleispuolueen suuntaan.

Käytännössä tämän edellytyksenä olisi, että mielikuva Rkp:stä muuttuisi ja potentiaaliset äänestäjät eivät ajattelisi sitä enää pelkästään rannikkoseudun suomenruotsalaisten asiaa ajavana etujärjestönä
.
Tässä sitä riittäisi rehelliselle ihmiselle työsarkaa oikaistavaksi.
Ensinnäkin miljardikaappaus 10 vuodessa 5%:lle pelkkä "kieli" tekosyynä, joka nyt sitten kostautuu suomen kanssa vaikeukuksia kokevien muutolla Ruotsiin. Kalliiksi tulee, mutta nopeuttaa toki prosessia jos ei maan pääkieli kiinnosta.
Edes Karvi ei ollut tietoinen tästä satsauksesta.
Kielilait täynnä kierouksia ja epäjohdonmukaisuuksia. Useammassa kohtaa laki on jotain ja käytännön sovellutus jotain muuta.
Laissa vaaditaan 8% vähemmistökielisiä rahan juoksuttamiseen, mutta 3,5 ja 3,6 prosentillakin pääsee, mutta pikaisella lakimuutoksella tuo asia aikanaan korjattiin.
Tuo nikotiinipussisotku oli täydellinen päätös "oikeus"ministerin uralle.

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 23.10.2024 01:39

Kuten hyvin näkyy tuosta alkuperäisestä lakitekstistä, "lakia" ei ollut alunperinkään tarkoitettu noudatettavaksi.

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.10.2024 00:47

Äsken vilahti silmiini juttu Ilta-Sanomissa koskien RKP:n toimintaa, joku kymmenisen tiukkaa kommenttia, ei edes aikajärjestyksessä, mutta hetken kuluttua sekin oli poissa.
Se oli suoraa kerrontaa eikä mitään prunua. Näkikö joku muu?

Hillevi Henanen
Viestit: 2696
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.10.2024 01:12

https://www.hs.fi/talous/art-2000010783466.html
Hesarin kommentit ainakin vielä tallella. Olisko lopultakin RKP lyönyt kätensä kyynärpäätä myöten siihen ihteensä?

NRR
Viestit: 9873
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: ...ihmiset voivat hiukan paremmin ja niin edelleen. Se on vahvuus, ja se on rikkaus, se ei ole keneltäkään pois...

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.10.2024 12:30

Hillevi Henanen kirjoitti: 24.10.2024 01:12 https://www.hs.fi/talous/art-2000010783466.html
Hesarin kommentit ainakin vielä tallella. Olisko lopultakin RKP lyönyt kätensä kyynärpäätä myöten siihen ihteensä?
Ihmiset eivät tätä unohda.
Jaksaako media seurata loppuun asti:
Kuka antoi listan?

Vastaa Viestiin