vapaakielivalinta.fi

Voisiko kysymys kaksikielisyyden rajasta olla kansan enemmistöä herättelevä asia leikki-kaksikielisyyden maassa?

Esim. Olisiko mielestäsi säädettävä jokin prosenttiraja kaksikielisyydestä puhuttaessa? Olisiko kunnassa mielestäsi oltava ainakin 10 % väestöstä ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä ennen kuin kunta voidaan määrätä kaksikieliseksi? Ja vastaavasti, olisiko mielestäsi kunnan kaksikielisyys poistettava, jos ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä on alle 10 % asukkaista?

TK kirjoitti: ↑25.06.2024 11:59 Voisiko kysymys kaksikielisyyden rajasta olla kansan enemmistöä herättelevä asia leikki-kaksikielisyyden maassa?

Esim. Olisiko mielestäsi säädettävä jokin prosenttiraja kaksikielisyydestä puhuttaessa? Olisiko kunnassa mielestäsi oltava ainakin 10 % väestöstä ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä ennen kuin kunta voidaan määrätä kaksikieliseksi? Ja vastaavasti, olisiko mielestäsi kunnan kaksikielisyys poistettava, jos ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä on alle 10 % asukkaista?

Olisi hyvä alku kunhan edes yhdestäkin aikaisemmin asetetusta rajasta pystyttäisiin pitämään kiinni sen sijaan että sorvataan aina uusia määräyksiä kun vanhat rajat lähestyvät. Kymenlaakson 0,76% tuntui silloiselle oikeusministerille oikein sopivalta rajalta.
Viimeisin vitsi oli se, että pikku Pyttiksellä yritettiin saada? saatiin? Kymenlaakso kaksikieliseksi.
Pyttis 343 ruotsinkielistä asukasta joista 5-6-vuotiaiden ryhmässä 1 ja 7-17 ryhmässä 39 eli melkein 2/vuosikerta. Yli ysikymppisiä 9.

Ensimmäiseksi joko purkaisin eduskunnan ulkopuolelta nostetun surujen etuoikeuksia valvovan painostusryhmän tai sitten eduskunta maksaisi myös muille puolueille 7,5 ulkopuolista edunvalvojaa jokaista laillisilla vaaleilla valittua kansanedustajaa kohti. Tekisi 1500 ulkopuolelta noukittua painostajaa koko eduskuntaa simputtamaan. (Esim kunnallisvaaleista kun eduskuntavaalit eivät taida oikein taipua tähän käyttöön)
SE olisi oikeudenmukaista ja tasapuolista.

Onko koskaan oltu lähelläkään kaksikielisyyttä joitakin kuntia lukuunottamatta?

Ruotsinkielisten osuus Suomessa ei ole koskaan yltänyt tekemään maasta kaksikielistä, joistakin alueista paikallisesti kyllä. Edes suurimmillaan 1700-luvun lopussa ruotsinkielisten 18% osuus Itämaassa ei olisi riittänyt. Ei riittänyt 11% itsenäistyttäessä. Eikä riitä 4,7% nyt.

Komea yhteenveto. Kiitos!

Eiköhän eliitti jatka kansallista itsepetosta entiseen malliin...

HH on kuvannut anteliasta rahanjakoa varsin ansiokkaasti, joten tuskin mitään muutosta tulee.

Kaksikielisyys voisi toimia, jos ruotsinkielisiä olisi vähintään 30%.

Ihan itse ovat asiaa pähkäilleet..
Mutta poliittisesti asiaa ei myönnetä.

https://www.finna.fi/Record/fikka.4146486#versions

En- eller tvåspråkiga lösningar : om språkliga konsekvenser vid sammanslagningar

Kirja
Henriksson, Linnéa
Finlands svenska tankesmedja Magma

Uusi kielipolitiikka kirjoitti: ↑25.06.2024 16:56 Eiköhän eliitti jatka kansallista itsepetosta entiseen malliin...

HH on kuvannut anteliasta rahanjakoa varsin ansiokkaasti, joten tuskin mitään muutosta tulee.

Kaksikielisyys voisi toimia, jos ruotsinkielisiä olisi vähintään 30%.

Ihan itse ovat asiaa pähkäilleet..
Mutta poliittisesti asiaa ei myönnetä.

https://www.finna.fi/Record/fikka.4146486#versions

En- eller tvåspråkiga lösningar : om språkliga konsekvenser vid sammanslagningar

Kirja
Henriksson, Linnéa
Finlands svenska tankesmedja Magma

Koska näitä kaksikielisyydestä suruille maksettavia avustusmääriä ei ennekään ole toreilla kuulutettu, on vähän vaikeaa tehdä vertailuja, mutta jotain toki on löytynyt.
Uutena keksintönä tässä koko asukasmäärän käyttäminen rahamäärän laskuperusteena
Surujen kerroin 0,93 ja muiden 0,07 (Surujen kerroin on siis aina 1 ja muiden 0,7 ja kerrottavana entinen kielletty kirosana eli kaksikielisyyden perushinta.

Ruotsienemmistöiset kunnat
Vuonna 2015 kerättiin siis ruotsienemmistöisten kuntien väestön perusteella 30,6 miljoonaa kaksikielisyysavustuskassaan.
Koko asukasmäärästä melkein 3 miljoonaa ja suruista 27,6 miljoonaa. Jo tämäkin ohittanee ennen vuotta 2015 maksetun kaksikielisyysavustuksen.

Nyt ovat laskukaavat kohdallaan. Kuten surumääräsarake kertoo hupenee heidän määränsä tasaista tahtia, joten jo seuraavan kymmenen vuoden kuluttua se lienee näissä kunnissa alle 100 000.
Tämän kaavan nerokkuus tulee kuitenkin nyt vastaan. Vaikka surumääräsarake hupenee reipasta vauhtia, niin suruista kertyvä rahamäärä nousee 1,5 miljoonaa.
Täällä pelaa omia pelejään kaksikielisyyden perushinta.

.........Väkiluku.Surumäärä....Apu.kaikista.....suruista.....Valtionapu yht....Per./suru/v
2015..156,628...110,158........2,955,993.....27,620,719.....30,576,713.........278
2016..156,628...109,822........3,053,901.....28,448,532.....31,502,434.........287
2017..156,212...109,199........3,037,152.....28,206,921.....31,244,073........286
2018..155,606...108,453........3,013,061.....27,900,250.....30,913,311........285
2019..154,965...107,803........2,945,652.....27,224,731.....30,170,384........280
2020...154,257...107,058........3,047,625.....28,100,926.....31,148,551........291
2021..153,718...106,518........3,103,905.....28,575,350.....31,679,254........297
2022..153,554...106,086........3,424,239.....31,430,110.....34,854,349........329
2023..153,758...106,023........3,096,317.....28,365,648.....31,461,965.......297
2024..153,492...105,437........3,183,685.....29,055,095.....32,238,780.......306
Erotus.-3,136.......-4,721........30,861,530...284,928,283...315,789,813
.............-2.0%......-4.3%

Suomienemmistöisissä kunnissa oli vuonna 2015 ruotsinkielisiä 30 000 enemmän kuin ruotsienemmistöisissä kunnissa, mutta koska näiden kuntien kokonaisasukasmäärä on yli kymmenkertainen ruotsienemmistöisiin kuntiin nähden, rysähtää kaksikielisyysavustukseenkin yli kymmenkertainen summa. Vaikka siis ruotsinkielisten määrä on täälläkin pudonnut, on muiden kieliryhmien nousu sen komeampaa.

...........Väkiluku.Surumäärä....Apu.kaikista.......suruista.......Valtionapu yht..Per./suru/v
2015..1,582,308...140,379......29,862,424.....35,198,251......65,060,676......463
2016..1,601,233...140,295.......31,220,521....36,342,325......67,562,846......482
2017..1,620,233...140,172......31,501,380.....36,207,479......67,708,859......483
2018..1,639,107...140,111......31,738,684.....36,044,479......67,783,164.......484
2019..1,657,136...139,906......31,499,670.....35,332,071.......66,831,741......478
2020..1,672,921...139,757......33,051,566.....36,683,865.......69,735,430......499
2021..1,692,508...139,772......34,175,460.....37,496,327.......71,671,787......513
2022..1,704,944...139,744......38,020,081.....41,401,969.......79,422,050......568
2023..1,715,236...139,544......34,540,736.....37,333,937.......71,874,673......515
2024..1,735,656..139,185.......36,000,456.....38,354,974.......74,355,430......534
Erotus.+153,348...-1,194.......331,610,97.....370,395,677......702,006,655
...............+9.7%.......-0.9%

HH, kerroppa, mikä olisi ns. kaksikielisten kuntien lukumäärä, jos vaadittaisiin vähintään 10 %:n ruotsinkielisten määrää asukkaista?
Ja, mikä olisi kaksikielisten kuntien määrä, jos vaadittaisiin vähintään 20 %:n ruotsinkielisten määrää asukkaista?
Ja, mikä olisi kaksikielisten kuntien määrä, jos vaadittaisiin vähintään 30 %:n ruotsinkielisten määrää asukkaista?
(Ja sama tietysti suomenkielisten osalta, jos kyseessä on ruotsikielisenemmistöinen kunta).

Tähän kaksikielisten kuntien määritelmään on pakko saada jotain tolkkua.
Täytyy alkaa vaatimaan jotain selvää prosenttirajaa, jonka mukaan kunta voidaan määritellä kaksikieliseksi.

Aloitetaan suomenkielisistä kunnista joita on 260 kpl
Nimen perässä ruotsinkielisten osuus prosentteina
Suomenk. kunnat yht 0,45%

Akaa 0.17%
Alajärvi 0.15%
Alavieska 0.16%
Alavus 0.05%
Asikkala 0.15%
Askola 3.83%
Aura 0.58%
Enonkoski 0.15%
Enontekiö 0.79%
Eura 0.14%
Eurajoki 0.34%
Evijärvi 2.05%
Forssa 0.31%
Haapajärvi 0.06%
Haapavesi 0.02%
Hailuoto 0.53%
Halsua 5.82%
Hamina 0.30%
Hankasalmi 0.26%
Harjavalta 0.21%
Hartola 0.08%
Hattula 0.41%
Hausjärvi 0.41%
Heinola 0.22%
Heinävesi 0.30%
Hirvensalmi 0.48%
Hollola 0.33%
Huittinen 0.18%
Humppila 0.19%
Hyrynsalmi 0.19%
Hyvinkää 0.93%
Hämeenkyrö 0.20%
Hämeenlinna 0.37%
Ii 0.16%
Iisalmi 0.04%
Iitti 0.22%
Ikaalinen 0.18%
Ilmajoki 0.21%
Ilomantsi 0.25%
Imatra 0.12%
Inari 0.39%
Isojoki 0.77%
Isokyrö 0.69%
Janakkala 0.42%
Joensuu 0.11%
Jokioinen 0.45%
Joroinen 0.37%
Joutsa 0.27%
Juuka 0.05%
Juupajoki 0.23%
Juva 0.24%
Jyväskylä 0.20%
Jämijärvi 0.18%
Jämsä 0.14%
Järvenpää 1.06%
Kaarina 4.91%
Kaavi 0.15%
Kajaani 0.11%
Kalajoki 0.40%
Kangasala 0.23%
Kangasniemi 0.20%
Kankaanpää 0.10%
Kannonkoski 0.08%
Kannus 0.36%
Karijoki 1.68%
Karkkila 0.69%
Karstula 0.06%
Karvia 0.05%
Kauhajoki 0.37%
Kauhava 0.69%
Kaustinen 1.84%
Keitele 0.10%
Kemi 0.18%
Kemijärvi 0.10%
Keminmaa 0.13%
Kempele 0.13%
Kerava 1.19%
Keuruu 0.16%
Kihniö 0.00%
Kinnula 0.07%
Kitee 0.02%
Kittilä 0.41%
Kiuruvesi 0.00%
Kivijärvi 0.00%
Kokemäki 0.21%
Kolari 0.65%
Konnevesi 0.00%
Kontiolahti 0.06%
Koski Tl 0.36%
Kotka 0.95%
Kouvola 0.35%
Kuhmo 0.05%
Kuhmoinen 0.48%
Kuopio 0.11%
Kuortane 0.18%
Kurikka 0.43%
Kustavi 1.90%
Kuusamo 0.28%
Kyyjärvi 0.09%
Kärkölä 0.46%
Kärsämäki 0.08%
Lahti 0.43%
Laihia 1.09%
Laitila 0.28%
Lapinlahti 0.12%
Lappajärvi 0.39%
Lappeenranta 0.17%
Lapua 0.17%
Laukaa 0.14%
Lemi 0.14%
Lempäälä 0.32%
Leppävirta 0.14%
Lestijärvi 0.15%
Lieksa 0.09%
Lieto 1.47%
Liminka 0.10%
Liperi 0.04%
Loimaa 0.21%
Loppi 0.47%
Luhanka 0.00%
Lumijoki 0.20%
Luumäki 0.32%
Marttila 0.98%
Masku 1.23%
Merijärvi 0.28%
Merikarvia 0.47%
Miehikkälä 0.34%
Mikkeli 0.17%
Muhos 0.06%
Multia 0.28%
Muonio 0.52%
Muurame 0.15%
Mynämäki 0.86%
Mäntsälä 0.78%
Mänttä-V 0.16%
Mäntyharju 0.24%
Naantali 1.36%
Nakkila 0.60%
Nivala 0.07%
Nokia 0.32%
Nousiainen 0.79%
Nurmes 0.10%
Nurmijärvi 1.26%
Orimattila 0.60%
Oripää 0.53%
Orivesi 0.16%
Oulainen 0.11%
Oulu 0.23%
Outokumpu 0.14%
Padasjoki 0.37%
Paimio 0.82%
Paltamo 0.10%
Parikkala 0.18%
Parkano 0.13%
Pelkosenniemi 0.00%
Pello 0.74%
Perho 0.50%
Pertunmaa 0.25%
Petäjävesi 0.17%
Pieksämäki 0.12%
Pielavesi 0.25%
Pihtipudas 0.00%
Pirkkala 0.39%
Polvijärvi 0.12%
Pomarkku 0.05%
Pori 0.57%
Pornainen 2.29%
Posio 0.10%
Pudasjärvi 0.05%
Pukkila 0.79%
Punkalaidun 0.08%
Puolanka 0.21%
Puumala 0.28%
Pyhäjoki 0.23%
Pyhäjärvi 0.17%
Pyhäntä 0.00%
Pyhäranta 0.52%
Pälkäne 0.38%
Pöytyä 0.63%
Raahe 0.07%
Raisio 1.44%
Rantasalmi 0.15%
Ranua 0.19%
Rauma 0.30%
Rautalampi 0.10%
Rautavaara 0.00%
Rautjärvi 0.20%
Reisjärvi 0.00%
Riihimäki 0.42%
Ristijärvi 0.00%
Rovaniemi 0.22%
Ruokolahti 0.23%
Ruovesi 0.29%
Rusko 1.63%
Rääkkylä 0.11%
Saarijärvi 0.15%
Salla 0.33%
Salo 1.15%
Sastamala 0.18%
Sauvo 2.45%
Savitaipale 0.37%
Savonlinna 0.13%
Savukoski 0.41%
Seinäjoki 0.23%
Sievi 0.21%
Siikainen 0.16%
Siikajoki 0.04%
Siikalatva 0.10%
Siilinjärvi 0.08%
Simo 0.18%
Sodankylä 0.16%
Soini 0.11%
Somero 0.52%
Sonkajärvi 0.08%
Sotkamo 0.18%
Sulkava 0.17%
Suomussalmi 0.07%
Suonenjoki 0.18%
Sysmä 0.26%
Säkylä 0.28%
Taipalsaari 0.17%
Taivalkoski 0.08%
Taivassalo 1.06%
Tammela 0.19%
Tampere 0.54%
Tervo 0.14%
Tervola 0.14%
Teuva 0.86%
Tohmajärvi 0.22%
Toholampi 0.14%
Toivakka 0.08%
Tornio 0.52%
Tuusniemi 0.13%
Tuusula 1.44%
Tyrnävä 0.21%
Ulvila 0.26%
Urjala 0.26%
Utajärvi 0.00%
Utsjoki 0.18%
Uurainen 0.08%
Uusikaupunki 0.37%
Vaala 0.00%
Valkeakoski 0.17%
Varkaus 0.19%
Vehmaa 0.49%
Vesanto 0.05%
Vesilahti 0.51%
Veteli 1.70%
Vieremä 0.15%
Vihti 1.69%
Viitasaari 0.17%
Vimpeli 0.19%
Virolahti 0.38%
Virrat 0.14%
Ylitornio 0.72%
Ylivieska 0.26%
Ylöjärvi 0.37%
Ypäjä 0.50%
Ähtäri 0.11%
Äänekoski 0.11%
Asukkaita 3654697

"Kaksikielisiin" kuntiin palaan hetken kuluttua

Kaksikieliset suomienemmistöiset kunnat

Espoo 6.4%
Hanko 42.3%
Helsinki 5.5%
Kaskinen 27.5%
Kauniainen 30.4%
Kirkkonummi 14.8%
Kokkola 12.0%
Lapinjärvi 30.0%
Lohja 3.5%
Loviisa 39.0%
Myrskylä 9.3%
Porvoo 27.8%
Pyhtää 6.8%
Sipoo 28.1%
Siuntio 26.3%
Turku 5.4%
Vaasa 23.2%
Vantaa 2.2%

1 764 808 asukasta
Tummennetuissa on enemmän asukkaita kuin kaikissa ruotsienemmistöisissä kunnissa yhteensä.

Ruotsienemmistöiset kaksikieliset kunnat.

Inkoo 51.6%
Kemiö 66.2%
Korsnäs 83.7%
Kristiina 52.9%
Kruunup 76.0%
Luoto 91.5%
Maalahti 84.8%
Mustas 68.2%
Närpiö 74.0%
Parainen 54.1%
Pedersöre 88.4%
Pietars 54.1%
Raasepori 63.6%
Uusikaarl 83.7%
Vöyri 80.9%

Yht. 153 805 asukasta
Tummennetut muuttuivat kaksikielisiksi pikaisella lakimuutoksella 2014.
Muuten ei olisi siunaantunut "kaksikielisyys"rahaa.

Kiitos, HH!

Jos rajana pitäisi n. 25%, niin

kaksikielisiksi jäisivät ruotsienemmistöisistä

Inkoo 51.6%
Kemiö 66.2%
Kristiina 52.9%
Mustas 68.2%
Närpiö 74.0% ehkä
Parainen 54.1%
Pietars 54.1%
Raasepori 63.6%

ja suomienemmistöisistä

Hanko 42.3%
Kaskinen 27.5%
Kauniainen 30.4%
Lapinjärvi 30.0%
Loviisa 39.0%
Porvoo 27.8%
Sipoo 28.1%
Siuntio 26.3%

Vaasa 23.2% olisi kiikunkaakun.

Ruotsinkielisiksi siirtyisivät

Korsnäs 83.7%
Kruunup 76.0%
Luoto 91.5%
Maalahti 84.8%
Pedersöre 88.4%
Uusikaarl 83.7%
Vöyri 80.9%

Muut kunnat olisivat suomenkielisiä, myös mm. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kirkkonummi. Kunnassa toki voisi säilyttää ruotsin vapaaehtoisena palvelukielenä.

Järkevin ratkaisu olisi poistaa lainsäädännöstä ylikireä sääntely:

Kunnille pitää antaa
1)
itsenäinen päätäntävalta kielisyydestä ja samalla
2)
vastuu kaksikielisyyden kustannuksista.

Valtio siis lopettaa

kokonaan kaksikielisyyden

1) vaatimisen lainsäädännön kautta
2) rahoittamisen valtion varoista

Tällä saataisiin todella merkittäviä
säästöjä valtiolle
ja joustoja kuntien toimintaan.

Mitään prosentteja ei siis enää kirjata velvoittaviin lakipykäliin, vaan kunnille
1) valta

ja

2) vastuu

Näissä sadassa suruttomassa kunnassa (alle 10 kpl/kunta) asui viime vuonna 381 304 asukasta kun pakkoruotsin keppihevosena käytetyssä "Pohjanmaassa" asui 177 602 eli vajaat puolet tästä määrästä.

Tästä unohtui luettelo näistä suruttomista kunnista.
Surut
Hailuoto 0
Kihniö 0
Kiuruvesi 0
Kivijärvi 0
Konnevesi 0
Luhanka 0
Pelkosenniemi 0
Pihtipudas 0
Pyhäntä 0
Rautavaara 0
Reisjärvi 0
Ristijärvi 0
Utajärvi 0
Vaala 0
Haapavesi 1
Kannonkoski 1
Karvia 1
Kinnula 1
Kyyjärvi 1
Lestijärvi 1
Pomarkku 1
Vesanto 1
Enonkoski 2
Hartola 2
Juuka 2
Karstula 2
Keitele 2
Kitee 2
Kärsämäki 2
Punkalaidun 2
Rääkkylä 2
Siikainen 2
Siikajoki 2
Soini 2
Tervo 2
Toivakka 2
Utsjoki 2
Jämijärvi 3
Merijärvi 3
Paltamo 3
Posio 3
Rautalampi 3
Sonkajärvi 3
Taivalkoski 3
Tuusniemi 3
Uurainen 3
Alavieska 4
Haapajärvi 4
Humppila 4
Hyrynsalmi 4
Juupajoki 4
Kaavi 4
Kuhmo 4
Lemi 4
Lumijoki 4
Multia 4
Pertunmaa 4
Pudasjärvi 4
Savukoski 4
Sulkava 4
Tervola 4
Toholampi 4
Halsua 5
Liperi 5
Muhos 5
Polvijärvi 5
Puolanka 5
Rantasalmi 5
Siikalatva 5
Simo 5
Suomussalmi 5
Vieremä 5
Vimpeli 5
Alavus 6
Kuortane 6
Miehikkälä 6
Petäjävesi 6
Puumala 6
Rautjärvi 6
Ähtäri 6
Kemijärvi 7
Nivala 7
Oripää 7
Pyhäjoki 7
Ranua 7
Iisalmi 8
Koski Tl 8
Oulainen 8
Parikkala 8
Parkano 8
Pyhäjärvi 8
Taipalsaari 8
Heinävesi 9
Kontiolahti 9
Lieksa 9
Nurmes 9
Outokumpu 9
Sysmä 9
Tohmajärvi 9
Virrat 9

Pitäisi myös järjestää riippumaton selvitys siitä, mihin tuota kaksikielisyysavustusta on käytetty kussakin kunnassa, mihin sitä on maksettu. Ei ollut korvamerkittyä juu, mutta siitä nousisi varmasti äläkkä muualla maassa, kun toisaalla sitä ollaan tasa-arvoisempia. Taas tulee Eläinten vallankumous mieleen.

Jos haluttaisiin noudattaa tasa-arvoa, niin väärin käytetyt avustukset perittäisiin takaisin, mieluiten korkojen kera. Siinä sitä tulisikin niille koulukirjoille ihan oikeasti hintaa.