Näin jaettiin 5%:n varakkaalle vähemmistölle reilu miljardi verotonta korvamerkitsemätöntä 10 vuodessa

[Hillevi Henanen]

Ruotsienemmistöisten kuntien saalis
...............R %.........Väkiluku...Surumäärä....Kaikista asuk......Suruista.........Apu yht....Per s/v
2015.....70.3%.......156,628......110,158........2,955,993........27,620,719......30,576,713.......278
2016.....70.1%.......156,628......109,822........3,053,901........28,448,532......31,502,434.......287
2017.....69.9%.......156,212......109,199........3,037,152........28,206,921......31,244,073.......286
2018.....69.7%.......155,606......108,453........3,013,061........27,900,250......30,913,311.......285
2019.....69.6%.......154,965......107,803........2,945,652........27,224,731......30,170,384.......280
2020.....69.4%.......154,257......107,058........3,047,625........28,100,926......31,148,551.......291
2021.....69.3%.......153,718......106,518........3,103,905........28,575,350......31,679,254.......297
2022......69.1%......153,554......106,086........3,424,239........31,430,110......34,854,349.......329
2023......69.0%......153,758......106,023........3,096,317........28,365,648......31,461,965.......297
2024......68.7%......153,492......105,437........3,183,685........29,055,095......32,238,780.......306
................................. -3,136.........-4,721........30,861,530......284,928,283....315,789,813
Ruotsienemmistöisissä kunnissa on siis kutistunut koko väkiluvun lisäksi vielä enemmän ruotsinkielisten määrä.

Suomienemmistöisten kaksikielisten kuntien saalis
...............R %.........Väkiluku...Surumäärä....Kaikista asuk......Suruista.........Apu yht......Per s/v
2015......8.9%........1,582,308.....140,379.....29,862,424.......35,198,251......65,060,676.......463
2016......8.8%........1,601,233.....140,295.....31,220,521.......36,342,325......67,562,846.......482
2017......8.7%........1,620,233.....140,172.....31,501,380.......36,207,479......67,708,859.......483
2018......8.5%........1,639,107.....140,111.....31,738,684.......36,044,479......67,783,164.......484
2019......8.4%........1,657,136.....139,906.....31,499,670.......35,332,071......66,831,741.......478
2020......8.4%........1,672,921.....139,757......33,051,566......36,683,865......69,735,430.......499
2021......8.3%........1,692,508.....139,772......34,175,460......37,496,327......71,671,787.......513
2022......8.2%........1,704,944.....139,744......38,020,081......41,401,969......79,422,050.......568
2023......8.1%........1,715,236----139,544......34,540,736......37,333,937......71,874,673........515
2024......8.0%........1,735,656.....139,185......36,000,456......38,354,974......74,355,430........534
...............................+153,348......-1,194.....331,610,978......370,395,677.....702,006,655

Näin on kymmenen vuoden aikana jaettu yhteistä hyvää reilu miljardi yhdelle kaikille muille kielille haitalliselle kieliryhmälle.
Suosittelisin suruille lupiinia kansalliskielikukaksi.
Tuolla aiemmin laitoin linkin 10 vuoden takaiseen artikkeliin

https://yle.fi/a/7-739341
Jossa oltiin huoilissaan kaksikielisyysrahojen saamisesta, mutta kuten näkyy, kyllä siihen hukkaputkeen on ollut rahaa lykätä reilu miljardi.

Tämä on siellä kaksikielisyysavustuksen kaavassa oleva summa, joka ilmeisesti on kätevästi tarpeen mukaan liikuteltava osa nimeltään kaksikielisyyden perushinta.

Kaksikielisyysavustus lasketaan siis kaavalla

Kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden perushinta kunnan ruotsinkielisten asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93.

Vantaan parin vuoden vuoden takainen kaksikielisyysavustus laskettiin siis
kunnan asukasmäärä 233755 (vuonna 2019) kertaa kaksikielisyyden perushinta 288,46€ kertaa 0,07 + ruotsinkielisten 5575 määrän mukaan *288,46€*0,93.

Koko kaupungin väestöstä tulee siis liksaa 233775*288,46*0,07=4 720 432€
plus ruotsinkielisistä 5575*288,46€*0,93=1 495 593€.
Yhteensä siis Vantaalle 6 216 025€

Tästä näkee, että tämä uusi kaava antaisi Vantaalle lähes 5 miljoonaa kaksikielisyysavustusta, vaikka kaupungissa ei olisi ensimmäistäkään ruotsinkielistä. Tällä varmistetaan "kaksikielisyyden" säilyminen ja ruotsin kielen tarve tässä kaksikielisesssä kaupungissa.
Tämä lakelma on vuodelta 2021, mutta tilanne on ennallaan

Muutenkaan suruilla ei ole huolta siitä, että väki vähenee kun sinne valtionavun kaavaan on sijoitettu se kaksikielisyyden perushinta jonka säätöavain on ilmeisestikin surujen perstaskussa.
Vaikka väki on vajuuntunut joka vuosi, niin korvaus sen kun nousee..

[Hillevi Henanen]

Nyt siis nimellisesti tämän kaksikielisyyskorvauksen on tarkoitus keventää rikkautena mainostetusta suomi-ruotsi kaksikielisyydestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Se, että monikielisyys useissa kodeissa on paljon rankempi taakka on kuitenkin virallisesti heidän oma ongelmansa, eikä missään nimessä verrattavissa tähän ainoaan oikeaan suomi/suomenruotsi-kaksikielisyyteen

Katsotaanpa nyt ensin ruotsienemmistöisten kuntien ryhmää.
Yksittäisiä ruotsienemmistöisiä kuntiakin vielä on 15 kpl.
(Maakuntatasolla muutaman vuoden sellaisena esiintynyt viimeinen mohikaan eli Pohjanmaa ei sitä enää ole.)
10 vuodessa näiden 15 kunnan asukasmäärä on "kehittynyt" seuraavasti:
Koko asukasmäärä 153492 eli muutos kymmenessä vuodessa -3136 eli -2% kymmenvuotiskauden alkuun verrattuna, heistä ruotsinkielisiä 105437 eli -4721 eli -4,3% kymmenvuotiskauden alkuun verrattuna.

Alamäki on siis varsin vakuuttava, mutta hyvin sillä tienaa.
Jos Karvia on uskominen, ei rahoja ole ainakaan haaskattu suomen opiskeluun.
Teen tuolle suomienemmistöiselle kuntaryhmälle oman ruudun myöhemmin.
Tälle pääsääntöisesti pienten ja edelleen kutistuvien ruotsienemmistöisten kuntien ryhmälle on siis syydetty 10 vuodessa noin 316 miljoonaa.

[Hillevi Henanen]

Suomienemmistöisten kaksikielisten kuntien kielilahjukset ne vasta mielenkiintoisia ovat. Rahaa näihin kuntiin on kymmenessä vuodessa lapioitu yli 700 miljoonaa.
(En edelleenkään laske Kymenlaaksoa 0,74 prosentilla ruotsinkielisiä kuuluvaksi kaksikieliseen ryhmään.)

Vuonna 2015 kaikista asukkaista maksettu summa näille 18 kunnalle oli lähes 30 miljoonaa ja suruista netottiin peräti 35 miljoonaa.
Kymmenessä vuodessa surujen määrä väheni yli tuhannella, mutta 2024 kaikista sai 36 miljoonaa ja suruista peräti 38,4 miljoonaa "kaksikielisyyteen".

Entinen surkea laskukaava joka perustui pelkästään oppivelvollisiin suruihin osoittautui aikanaan aivan riittämättömäksi.
Kun rahanjaon perusteeksi otettiin kunnan koko asukasmääräkin ja ennen kaikkea tämä kätevä kaksikielisyyden perushinta, niin kävi miten hyvänsä, surut voittavat aina.

Se näkyy hyvin tuolla ruotsienemmistöisten kuntien puolella. Väkimäärä molemmissa ryhmissä vähenee, mutta kaksikielisyyskorvaus nousee kohisten.

Vantaan esimerkki osoittaa, että tällä parannetulla kaavalla ei kunnassa tarvita ensimmäistäkään ruotsinkielistä kielirahojen tienaamiseen.

[Hillevi Henanen]

Tämä avustuksen nelinkertaistaminen vahvistetaan ketjussa
Kaksikielisyydestä maksettavat valtionavut 2019

Loviisa saa kaksikielisyyteen reilut puoli miljoonaa vuodessa. Ylitarkastaja Ville Salonen valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolta kertoo Loviisan saavan tänä vuonna kaksikielisyyden perusteella valtiolta maksettavaksi yhteensä 529 408 euroa.

Tämä on ilmeisesti se, mitä tuli vanhalla huonolla systeemillä Loviisalle.
Vuonna 2015 Loviisan pussiin kilahti uudella parannetulla laskukaavalla
1 923 190€, eli onhan se melkoinen parannus.

Tässä silloinen juttu Lohjan tilanteesta. Tosin talousjohtaja Torikka tuossa vielä luulee, että uusi avustuskin olisi jotenkin koululaisten määriin sidottu. Ehkä hän ei vain silloin vielä ole uskonut sitä, että nyt ruvetaan maksamaan koko väestön mukaan.
https://www.lansi-uusimaa.fi/artikkeli/ ... -rahasampo
(Arttikkeli hävinnyt ajat sitten, mutta onneksi olin noukkinut aikanaan luvut talteen)
Lohja sai 1 322 777€ vuonna 2015 eli 785€/ruotsinkielinen 1685 ruotsinkielisestään.
Ensi vuonna summa on 1 320 953€ eli 804€/ruotsinkielinen 1643 ruotsinkielisestä.
Lähes Vantaan luokkaa siis kun avustus jaetaan ruotsinkielisten määrällä.
Totuushan on, että tarkkaan ottaen ruotsinkielisiä ei tarvita yhtä enempää (tai ei sitäkään) rahahanojen avaamiseen.

[Hillevi Henanen]

Siinä sitä on miettimistä että miten tällainen miljardipuhallus alle 5%:n ryhmälle on "oikeusvaltiossa" mahdollista ilman että kukaan reagoi.

Tänä aikana 2015-2024 kun kaksikielisyysavustuksen laskentaperusteet on uusittu ja toteutettu eli reilu miljardi rahaa jaettu, oikeusministereinä ovat vaikuttaneet seuraavat henkilöt:
2011-2015 Anna-Maja Henriksson RKP 4 vuotta
2015-2017 Jari Lindström PS 2 vuotta
2017-2019 Antti Häkkänen KOK 2 vuotta
2019-2023 Anna-Maja Henriksson RKP 4 vuotta
2023 - Leena Meri PS 1 vuosi

Ensin siis "kaksikielisyydestä" maksettiin "kaksikielisten kuntien" ruotsinkielisten peruskoululaisten määrän mukaan.
Pitkin hampain sen vielä olisi voinut hyväksyä kaikkien yhteisenä etuna jos rahat todella olisi käytetty maan pääkielen opetukseen. Karvin mukaan näin ei ole tehty.

2015 korvaus sitten muutettiin siten, että peruskouluikäisten tilalle tulivat kaikki ruotsinkieliset vauvasta vaariin.
Ruotsinkielisistä maksettiin siis kaksikielisyyden perushinta*0,93.
Sitten siihen tuli lisäksi pienempi korvaus kuntien koko asukasmäärän mukaan lukien suomenkieliset ja muut kieliryhmät kerroin 0,07. Millä perusteella? Koska heitä on moninkertainen määrä suruihin nähden, on summa kuitenkin huomattava.

Irvokkuuden huippu on, että kaksikielisten kuintien ruotsinkielistä kohti korvaus oli tänä vuonna 0,93*kaksikielisyyden perushinta 296,31, ja koko asukasmäärästä 0,07*kaksikielisyyden perushinta ruotsinkieliset mukaan lukien että heistä ei vain jäisi mitään rahastamatta. Jokaisesta ruotsinkielisestä siis valuu kunnan kukkaroon tuo kaksikielisyyden perushinta kokonaosuudessaan, ja kuten tuolta avauksesta näkyy, muista tuleva raha on 10 vuodessa myös huomattava eli reilut 360 miljoonaa.

Pliis! Todistakaa joku numeroin, että olen väärässä, koska haluan olla väärässä. Tällaista "oikeusvaltio" Suomea en halua jättää lapsilleni ja lastenlapsilleni.

[Hillevi Henanen]

Sitten eivät suruille tietenkään riitä valtiollisilla vaaleilla valitut edustajat. Kaipahan lakien vääristelyn tie on katsottu loppuun ennen kuin turvauduttin "kunnallisvaalien tuloksiin" sopivasti soveltaen.

-sellainen sovellutus jossa kantavana voimana on 5 prosentin etuoikeutettu vähemmistö.

-sellainen sovellutus jossa 95%:n enemmistö on kieliopinnoissa altavastaajana omilla yksikielisillä alueillaan ja joissa suurelta osalta leikataan siivet pakollisilla turhan minikielen opinnoilla

-sellainen sovellutus jonka yksi voimavara on maan keskiarvoa korkeammaksi keploteltu koulutusaste. Näin päästään laatimaan päättömiä "kielilakeja" joissa ei ole järjen häivää, ja joita ruotsinkielisten ei edes odoteta noudattavan. Ne kun ovat hetkessä muutettavissa näiden osaavien "lain laatijoiden" käsissä. Esim. kaksikielisyysavustus kolmelle yksikieliselle ruotsinkieliselle kunnalle 2015 tai kielisyyden tarkastelujakson pituus, joka ei siis koske suruja. Jos taas eduskunta ei suostu leimasimeksi päättömyyksiin, niin suljettujen ovien takana homma hoituu. (Pakkoruotsin aikaistaminen ala-asteelle).

-sellainen sovellutus, jonka takuumiehinä on nk. folktinget, jossa on 7,5 edustajaa jokaista laillisilla eduskuntavaaleilla valittua rkp:läistä kohti. Jos muut ryhmät saisivat saman kaavan mukaan edunvalvojat omille puolueilleen, olisi eduskunnan niskassa 1500 ulkopuolista edunvalvojaa.

Jos Suomen valtio haluaisi olla reilu ja kustantaa kaikille muillekin puolueille tällaisen painostusryhmän, tai ainakin tukea heitä samalla summalla/edustaja kuin surujakin, olisivat määrät (vuosi sitten) seuraavat:

Kokoomus 360
Persut 345
Rkp 75
KD 37,5
Demarit 322,5
Keskusta 172,5
Vihreät 97,5
Vas. 82,5
LN 7,5
Yht. 1500 painostusryhmäläistä

Siinäpä syntyisi kaikkia muita ryhmiä velvoittava pumaska poikineen (malliin RKP).
Tosin folktingetillä on mahtava etulyönti jonninjoutavien maksullisten käännösten suoltamisessa, mutta ehkä muutkin ryhmät kehittäisivät itselleen tienaamistapoja.

Tosin jo nyt esim. Kymenlaaksossa joudutaan lukuohjeita tarkentamaan siten, että jos kieliversioissa on eroja, niin suomenkielistä versiota noudatetaan.

Näin oli tilanne jo 2010.
Vastanneista suomenruotsalaisista 46 prosenttia säilyttäisi kouluruotsin pakollisena oppiaineena ja 39 prosenttia luopuisi siitä, 15 prosentilla ei ollut kantaa asiaan.
https://yle.fi/a/3-5691435
Tämän artikkelin päällä on sen jälkeen ollut kansi tiukasti kiinni. Vuosi sittenkään ei mennyt ylen kommenttipalstalla läpi vaikka on heidän oma juttunsa Åbo Akademin tutkimuksesta.!

Folktingetin rahoitus ei tietenkään sisälly tuohon otsikossa mainittuun miljardiin.

[SJONS]

MIkä mies on RKP:n uusi puheenjohtaja? Mikä on hänen asenteensa ruotsin kielen pakollisuuteen?

[NRR]

MIkä mies on RKP:n uusi puheenjohtaja? Mikä on hänen asenteensa ruotsin kielen pakollisuuteen?

Vältellyt kannanottoja. Hänen suomenkielinen vaimonsa on avoimesti liputtanut pakkoruotsin puolesta tyyliin "en kannata pakkoja, mutta yleissivistys, palvelut, Norden, kaksikielisyys..."

[pjl69]

Tottakai välttelee kannanottoja, koska 3/4 kansasta vastustaa pakkoa ja tarkoitus olisi kasvattaa RKP:n suosiota. Eikä heidän tarvitsekaan julkisesti puida asiaa kun järjestelmä pyörii omalla painollaan.

[Hillevi Henanen]

Sitäkin on välillä pakko epäillä, että pyöriikö todella. Joku syy siihenkin on että kestämättömin perustein on tällainen miljardikaappaus yhteisistä varoista tehty niin reikäisellä "lainsäädännöllä", että meikäläinen maallikkokin löytäisi sieltä sieltä monta reikää helposti.
-esim. laki määräsi kolmen ruotsinkielisen kunnan kohdalla kaksikielisyysrajan muuttamisen hetkeksi siten, että korvauksen maksaminen onnistui. Suomessa säädetty laki määritti maailman ruotsinkielisimmän kunnan täten kaksikieliseksi. Ja silloisten lainvääntäjien lempisana "pysyvästi" tuskin on lakitekstistä unohtunut.

-suurin kaappaus oli tietenkin tämä kaksikielisyyskorvauksen uusi kaava, joka ei enää perustu ruotsinkielisiin peruskoululaisiin. Nyt siihen lasketaan mukaan rahaa tuottavina tekijöinä kaikki kaksikielisten kuntien ruotsinkieliset vauvasta vaariin kertoimella 0,93, ja kun tunnetaan ruotsinkielisten määrän kehitys viime vuosikymmeniltä, on se vielä varmistettu korvauksella koko väestöstä (tietenkin surut kuuluvat myös koko väestöönkin) kertoimella 0,07.
Näin ollen heidän kertoimensa on 0,93+0,07 eli tasan yksi, eli kunta nettoaa jokaisesta surusta kaksikielisyyden perushinnan verran joka vuosi.

Ruotsinkielisten määrämuutos kk kunnissa ja sen vuoden kk perushinta
2015.... -231..269,61
2016....-420...278,54
2017....-746...277,75
2018....-807...276,69
2019....-855...275,03
2020....-894...282,24
2021....-525...288,46
2022....-460...318,57
2023....-263...287,68
2024....-945...296,31
(ja koska ensi vuoden luvut tulevat vuoden 2023 väestölukujen mukaan, tiedetään jo sen verran, että surujen määrämuutos oli sinä vuonna komeat -1183 eli uusi ennätys. Uutta kk-perushintaa en ole vielä löytänyt)

-laki sallii kaikkinaisten aikarajojen "joustot" kun on ruotsinkielistämisestä kyse. Suomenkielisille kunnille se on kymmenen vuotta ja piste, kun kaksikielisten kuntien säädöksiä on voitu rukata vaikka vuosittain.
Tuo kummajainen jota nyt käytetään kaksikielisyysrahojen laskemiseen eli kaksikielisyyden perushinta/hlö/vuosi toimii ilmeisestikin toivotulla tavalla, eli paikkaa mallikkaasti väestökadon aukot surujen rahavirtoihin.

Tämä nerokas kaava on jopa ottanut huomioon senkin, että tätä vauhtia alkaa suurissa suomienemmistöisissä kunnissa ruotsinkielisten määrä lähestyä nollaa, ja siksi kaksikielisyydelle ei ole laissa minkään valtakunnan alarajaa, ja entinen oikeusministeri selitti sen kysyttäessä niin, että se olisi osalle väestöstä epäoikeudenmukaista.

Niinpä Vantaan kaksikielisyysavustus tälle vuodelle on koko asukasmäärän
242819 hlön mukaan*kerroin 0,07* 296,31= 5 036 479€,(josta 5447*0,07 surun osuus 381€)
Vantaalle heruu siis kaksikielisyydestä 5 miljoonaa tällä kaavalla ilman ensimmäistäkään surua.

Suruja heistä kuitenkin oli vielä 2022 (väestöluvut laahaavat kaksi vuotta jäljessä) 5447 kpl ja jokaisesta tulee
0,93*kaksikielisyyden perushinta. tekee 1 501 021.
Näin siis muodostuu Vantaan 6,5 miljoonaa kaksikielisyysavustusta

Tällä on nimenomaan varmistettu se, että varsinkaan isommat kunnat eivät rupea rimpuilemaan siinä vaiheessa kun niitä suruja ei todellakaan enää ole.
Missään ei ole mainittu kaksikielisyyden alarajaa. Kaiken maailman muita rajoja on kyllä senkin edestä.