https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010334062.html
Opetusministeri Henriksson: Hallitus ei voi peruuttaa perusopetuksen lisärahoituksesta
Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoo, ettei hallitus voi vaikeassa taloustilanteessakaan peruuttaa perusopetukseen sovituista lisärahoista. Ammatillisen koulutuksen ja lukioiden rahoituksen kohtaloa hän ei kommentoi.
Henrikssonin mukaan hallitus saattaa tehdä lisätoimiakin koulujen turvallisuuden parantamiseksi, mutta johtopäätösten aika ei ole vielä.
Kun opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r) kommentoi tiistaina tuoreeltaan Vantaan kouluampumista, hänen kyyneleensä nousivat otsikoihin.
Muutama päivä tapauksen jälkeen järkytys ei ole laantunut. Henriksson sanoo HS:n haastattelussa, että hänen ajatuksensa ovat edelleen uhrien, heidän läheistensä ja koko kouluyhteisön luona.
”Päällimmäinen kysymys on tietysti se, että mikä saa 12-vuotiaan toimimaan näin. Ja miten se on mahdollista, että hän on päässyt tähän aseeseen käsiksi ja sitten lähtenyt tekemään tätä?” Henriksson kysyy.
Henriksson on ollut vantaalaiskouluun yhteydessä mahdollisesta vierailusta koululla. Hän haluaa kuitenkin tehdä sen vasta, kun se sopii koululle niin, ettei se häiritse tapahtumien käsittelyä ja arjen jatkumista koululla.
Hallitus sai torstaina katsauksen kouluampumisen tutkinnan etenemiseen. Mahdollisista hallituksen jatkotoimista päätetään vasta, kun tietoa on enemmän.
Henriksson ei halua vielä ennakoida jatkotoimia, vaan nostaa esiin hallituksen jo aiemmin sopimia toimia, joilla halutaan lisätä koulujen turvallisuutta.
Ministerin kantava ajatus, josta hän on puhunut aiemminkin, on, että kouluihin tarvitaan lisää aikuisia.
Tarpeeseen vastaavat hänen mukaansa esimerkiksi viikkotuntien lisääminen vuonna 2025 ja niin sanotun kolmiportaisen tuen mallin uudistaminen.
Ensimmäinen mahdollistaa lisäopettajien palkkaamisen, jälkimmäinen tuo Henrikssonin mukaan lisää erityisopettajia ja avustajia kouluun.
Tapaus on palauttanut julkiseen keskusteluun sen, että väkivaltatilanteet kouluissa ovat lisääntyneet vuodesta 2015 lähtien. Tilastoissa korostuvat erityisesti alle 15-vuotiaat. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla poliisi joutuu käymään kouluilla viikoittain uhkaavien tilanteiden vuoksi.
Henriksson näkee taustalla sen, että yhä useampi lapsi ei voi hyvin ja kärsii mielenterveysongelmista.
”Se, että koulussa on riittävästi koulukuraattoreita ja tukipalveluita ja että oppilashuolto toimii, on tärkeää.”
Yhdeksi ratkaisuksi Henriksson sanoo pohtineensa koulukuraattoreille vuosi sitten tehdyn muutoksen perumista. Hän korostaa, ettei asia liity Vantaan tapaukseen, vaan perustuu jo sitä ennen kuulemiinsa kokemuksiin.
Viime vuoden alussa osa kuntien tehtävistä siirtyi uusille hyvinvointialueille. Kyse oli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Muiden tehtävien mukana alueiden vastuulle siirtyi opiskeluhuolto.
Koulupsykologien ja kuraattorien työnantaja ei siis ole ollut enää kunta vaan hyvinvointialue.
”Saattaa olla niin, että olisi kuitenkin ollut parempi, että nämä henkilöt olisivat kunnan palveluksessa”, Henriksson sanoo ja kysyy, olisiko siirtäminen takaisin järkevää.
”Ylipäätään nähdään, että lapset tarvitsevat enemmän kuraattorin ja opiskeluhuollon palveluita. Nyt se viesti, joka varsinkin lukioista on ollut, on se, että kuraattori on vähemmän läsnä kuin aikaisemmin.”
Asiasta ei ole tehty vielä päätöksiä tai selvitystä, vaan kyse on ministerin omasta ajattelusta.
Henriksson nostaa hallitusohjelmasta esiin myös niin sanotun Etelä-Karjalan mallin levittämisen.
Mallissa rikosilmoitus tehdään aina, jos alle 15-vuotias lapsi tekee koulussa lainvastaisen teon. Lisäksi järjestetään keskusteluryhmä, jossa ovat mukana tekijä ja uhri sekä molempien huoltajat, poliisi sekä ja oikeusedustaja.
Sen pohtiminen on vielä kesken, millä tavalla mallia saataisiin levitettyä laajemmalle. Samoin pohdinnassa on, miten toteutetaan hallitusohjelman lupausta vahvistaa kiusaamisen uhriksi joutuneiden oikeusturvaa ja mahdollisuutta jatkaa samassa koulussa.
”Viimeksi eilen, kun istuin ministeriön johtoryhmän kanssa, sanoin myös virkamiehille, että juuri tätä kohtaa nyt on ruvettava miettimään tarkkaan. Että miten se voidaan toteuttaa käytännössä ja millä tavalla.”
Tällä hetkellä hallitus suunnittelee julkiseen talouteen mittavia lisäsäästöjä. Niistä sovitaan huhtikuun puolivälin kehysriihessä.
Henriksson sanoo sen olevan onni, että hallitus valitsi jo vuosi sitten hallitusneuvotteluissa panostaa esimerkiksi perusopetukseen. Siihen aiotaan käyttää joka vuosi edellistä enemmän rahaa niin, että vuonna 2027 vuosittainen rahasumma on 200 miljoonaa euroa suurempi kuin lähtötilanteessa.
Perutaanko kehysriihessä mitään koulutukseen kaavailtuja panostuksia?
”Minä en ole tietenkään valmis peruuttamaan perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta yhtään, vaan siihen tarvitaan panostukset, joista on sovittu hallitusohjelmaa tehtäessä.”
Entä ammatilliset oppilaitokset ja lukiot?
”On liian aikaista sanoa yhtään mitään sitten tästä laajemmasta kuvasta. Mutta tietysti on näin, että ylipäänsä koulutuksesta ei pitäisi leikata. Meillä on kehysriihen neuvottelut vielä edessä. Se on erittäin hankala tilanne, joka tulee vaatimaan meiltä kaikilta paljon.”
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi eduskunnassa tiistaina, että ”lukutaito ja laskutaito eivät vaadi aina lisää rahaa”.
Hän viittasi sotien jälkeisiin vuosiin, joina suuret ikäluokat koulutettiin ja kasvatettiin vähemmillä resursseilla. Purran mielestä kyse on myös asenteista ja arvomaailmasta.
Henriksson ei ole ennen haastattelua kuullut Purran lausunnosta.
”No, valtiovarainministeri tekee valtiovarainministerin työtä. Ja minä teen opetusministerin työtä”, Henriksson sanoo.
J
os perusopetuksesta tai varhaiskasvatuksesta ei leikata, onko mahdollista, että joitakin koulutuspanostuksia esimerkiksi siirrettäisiin myöhemmäksi?
”Niitä tarvitaan nyt.”