Opetushallituksen toiminnasta kantelu oikeuskanslerinvirastolle

[Hillevi Henanen]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b1a0 ... a02cc49ba3

Suomalaisuuden liitto tiedottaa kannelleensa Opetushallituksen toiminnasta Oikeuskanslerinvirastolle (OKV). Kantelu liittyy Opetushallituksen Magma-ajatuspajalla teettämään selvitykseen kieltenopetuksen tilanteesta ja kehitysmahdollisuuksista.

Suomalaisuuden liiton mukaan Magma-ajatuspajaa ei voi pitää puolueettomana tai objektiivisena tahona. Siksi liitto kertoo pyytäneensä OKV:a tutkimaan, onko Opetushallitus toiminut asiassa väärin, ja onko sen toiminta rikkonut julkisen hallinnon objektiviteetti- eli puolueettomuusperiaatetta.

Tiedotteessaan Suomalaisuuden liitto perustelee näkemystään Magma-ajatuspajan puolueettomuudesta sillä, että vuonna 2009 ajatuspajan verkkosivuilla kerrottiin sen tehtäväksi ”toimia mielipidemuokkaajana ja pitkällä aikavälillä turvata ruotsinkielen asemaa Suomessa” ja tavoitteeksi ”analysoida ja toimia mielipidemuokkaajana asioissa, jotka ovat ruotsinkielisen identiteetin ja kaksikielisyyden kannalta tärkeitä”.

Nykyään ajatushautomon sivuilla lukee, että se ”osallistuu yhteiskunnalliseen ja aatteelliseen keskusteluun ruotsin- ja kaksikielisyyden asemasta monikulttuurisessa Suomessa sekä analysoi ja välittää tietoa yhteiskunnan muutoksista”.

Suomalaisuuden liiton oma kielipoliittinen tavoite on, että ruotsin kielen pakollisuudesta luovutaan kaikilla koulutusasteilla.

[pjl69]

Mielenkiintoista. Nähtäväksi jää, onko Suomalaisuuden liiton maine onnistuttu lokaamaan niin pahasti, josko edes korvaansa lotkauttavat heidän kanteluilleen. Toivottavasti mediassa seuraavat mitä tolle kantelulle tapahtuu.

[NRR]

Nyt Suomalaisuuden liitto oli hereillä.
Ruusu Suomalaisuuden liitolle!

Millähän liturgialla tämä kantelu onnistutaan mitätöimään hallinnossa?

[Teemu]

Olisi mielenkiintoista nähdä mikä olisi lopputulos, jos joku Suomen ulkopuolinen taho arvioisi Suomen kielipolitiikkaa ja vertailisi sitä muihin maihin. Esimerkiksi Kanadassa on noin 20 % ranskankielinen vähemmistö ja siltikään ranska ei ole pakollinen oppiaine kaikkialla maassa. Ranska sentään on oikeasti maailmankieli.

[NRR]

Olisi mielenkiintoista nähdä mikä olisi lopputulos, jos joku Suomen ulkopuolinen taho arvioisi Suomen kielipolitiikkaa

Kyllä!

[lpo]

Mielenkiintoinen tilanne tosiaan ja hienoa, että Suomalaisuuden liitto tekee vihdoin toimia asian suhteen. Keskustelu kaipaa muutenkin herättelyä, sillä julkisuudessa asiaa ei ole puitu kunnolla 10 vuoteen. Mm. pakkoruotsi-sanan kielto ja ilmeisesti taustalla tapahtunut toimittajien painostus näytti tuottaneen hedelmää, mutta ei tarvitse olla lääkäri todetakseen, ettei märkivä avohaava pelkällä laastarilla ja hyssyttelyllä parane.

Tässähän ei edes ole pelkästään kyse kielipolitiikasta vaan suomalaisesta korruptiosta, mitä ei kuulemma ole olemassa. Aiheesta täytyy pitää meteliä, oli viraston päätös mikä tahansa. Alkaa sitten se kuuluisa Pihtiputaan mummokin tajuamaan millainen norsu meillä onkaan posliinikaupassa.

[Hillevi Henanen]

Opin 2016 kansalaisaloitteeseen nimiä kerätessa tuntemaan hyvin Suomalaisuuden liiton puheenjohtajan sekä toiminnanjohtajan, ja arvostan molemmat hyvin korkealle. Liitto on kaivettu niin syvälle suohon, ja esim. minun kärsivällisyydelläni se sinne taitaisi jäädäkin, mutta onneksi meitä on moneksi.
Liitoltahan vietiin rahalliset toimintaedellytykset, ja vasta tänä vuonna tilanne hiukan korjaantui.

[TK]

Hyvä, että asiasta on tehty kantelu.
Magman tekemä selvitys pitäisi kokonaan sivuuttaa.

[Teemu]

Keskustelu kaipaa muutenkin herättelyä, sillä julkisuudessa asiaa ei ole puitu kunnolla 10 vuoteen.

Tuo on hyvä huomio. Muistan kun itse opiskelin yläasteella ruotsia kohta parikymmentä vuotta sitten ja ajattelin että kyllä pakkoruotsi aivan varmasti poistuu noin kymmenen vuoden säteellä, koska eihän tässä ole mitään järkeä. Päinvastoin kuitenkin tuntuu, että keskustelu on kuihtunut siitä mitä se oli vuosituhannen alkupuolella. Puhe ruotsin tuomisesta takaisin ylioppilaskirjoituksiin pakollisena aineena nosti pienen äläkän, mutta muuten en ole keskustelua suuremmin mediassa huomannut.

Tuntuu että suomalaiset ovat yhä enemmän vain alistuneet ruotsin kielen pakollisuuteen, vaikka sitä galluppien perusteella kyllä vastustavatkin. Se ehkä tässä pakkoruotsin vastustamisessa on yhtäältä turhauttavin, mutta samalla eniten toivoa luova asia, ettei tässä yritetä saada mitään pienen vähemmistön mielipidettä laiksi vaan saada valtiovalta kunnioittamaan enemmistön tahtoa.

[Hillevi Henanen]

Keskustelu kaipaa muutenkin herättelyä, sillä julkisuudessa asiaa ei ole puitu kunnolla 10 vuoteen.

Tuo on hyvä huomio. Muistan kun itse opiskelin yläasteella ruotsia kohta parikymmentä vuotta sitten ja ajattelin että kyllä pakkoruotsi aivan varmasti poistuu noin kymmenen vuoden säteellä, koska eihän tässä ole mitään järkeä. Päinvastoin kuitenkin tuntuu, että keskustelu on kuihtunut siitä mitä se oli vuosituhannen alkupuolella. Puhe ruotsin tuomisesta takaisin ylioppilaskirjoituksiin pakollisena aineena nosti pienen äläkän, mutta muuten en ole keskustelua suuremmin mediassa huomannut.

Tuntuu että suomalaiset ovat yhä enemmän vain alistuneet ruotsin kielen pakollisuuteen, vaikka sitä galluppien perusteella kyllä vastustavatkin. Se ehkä tässä pakkoruotsin vastustamisessa on yhtäältä turhauttavin, mutta samalla eniten toivoa luova asia, ettei tässä yritetä saada mitään pienen vähemmistön mielipidettä laiksi vaan saada valtiovalta kunnioittamaan enemmistön tahtoa.

Tuo johtuu siitä, että vuoden 2014 kolmen yliopiston tekemän gallupin 74%:n kannatus kielivapaudelle oli sitä luokkaa katastrofi, että sen jälkeen lopetettiin mielipidetutkimusten teko muuta kuin tarkkaan valikoiduilta ryhmiltä. (Malliin Putin)
Sitten yritettiin muutama vuosi vain vaieta ongelmaa kuoliaaksi ja toivottiin parasta.

Tämän kymmenen vuotta olen väsännyt satoja eri tilastoja ja yhteenvetoja. Ensimmäinen järisyttävä löytö jota oli itsekin vaikea uskoa, oli kesällä 2016 kun näytölle pläjähti, että että 95%:ssa "kaksikielistä" Suomea oli suruja keskimäärin 4 promillea, ja kauan kesti ennen kuin sain sen sujautettua julkisuuteen. Yle Österbottenissa se lopulta lipsahti ulos kesällä 2016.

Väestötilastojen julkaisu kuntatasolla on suruille suht helppo muljattava eri kuosiin. Laikiteksteistä löytyy säännös poikineen miten aiheuttaa ruotsin leviäminen milloin minnekin (pysyvästi).
Kun esim Pohjanmaan surumäärä putosi alle puoleen, niin heittäydyttiin armollisiksi ja päästettiin suomenkielinen Isoyrö (joka oli väkisin Pohjanmaahan liitetty aikaisemin) liittymään takaisin Etelä-Pohjanmaahan 2021, ja Hurraa! Vaikka ruotsinkielisten määrä hupeni, niin taas oli Pohjanmaalla ruotsinkielinen enemmistö. Heja Österbotten!

Väestön seuraaminen maakuntatasolla taas ei ensin oikein ottanut tulta, koska niitä lukuja ei haluttu tarkastella sillä tavalla, ja ensimmäisen kerran kun kaivoin luvut esiin maakunnittain, ymmärsin jopa että miksi ei haluttu.
Onneksi sotehässäkkä tuli avuksi tällä rintamalla, koska siellä juuri luvut esitettiin maakunnittain.
Nyt parhaillaan väsätään tilastokeskukseenkin mahdollisuutta tarkkailla tilannetta monipuolisesti maakunnittain.

Pannaan nämä vuoden 2022 luvut nyt vielä kerran esiin odottamaan viime vuoden lukuja.
Suurimmalla mielenkiinnolla odotan Pohjanmaan lukuja.

"Kaksikielisen" Suomemme pinta-alasta 10 %:ssa "ruotsinkielisiä" on siis yli 1%.,
ja 18:sta maakunnasta 14:ssä eli 90%:ssa pinta-alasta alle prosentti.


Ahvenamaa ei ole mukana, koska se ei ole kaksikielinen.
14 maakuntaa siis joissa ruotsinkielisiä alle prosentti.
Satakunta 0,4%
Kanta-Häme 0,4%
Pirkanmaa 0,4%
Päijät-Häme 0,4%
Kymenlaakso 0,8%
Etelä-Karjala 0,2%
Etelä-Savo 0,2%
Pohjois-Savo 0,1%
Pohjois-Karjala alle 0,1%
Keski-Suomi 0,2%
Etelä-Pohjanmaa 0,3%
Pohjois-Pohjanmaa 0,2%
Kainuu 0,1%
Lappi 0,3%

Lopuissa kolmessa maakunnassa Pohjanmaalla oli siis ruotsinkielisiä alle 10%, ja yhdessä noin puolet.

[NRR]

---
14 maakuntaa siis joissa ruotsinkielisiä alle prosentti.
Satakunta 0,4%
Kanta-Häme 0,4%
Pirkanmaa 0,4%
Päijät-Häme 0,4%
Kymenlaakso 0,8%
Etelä-Karjala 0,2%
Etelä-Savo 0,2%
Pohjois-Savo 0,1%
Pohjois-Karjala alle 0,1%
Keski-Suomi 0,2%
Etelä-Pohjanmaa 0,3%
Pohjois-Pohjanmaa 0,2%
Kainuu 0,1%
Lappi 0,3%

Kiitos! Tätä kannattaa jakaa.

Siis Suomen alueesta 90% on niin suomenkielistä aluetta, että ruotsinkielisiä on alle prosentti!

[Hillevi Henanen]

---
14 maakuntaa siis joissa ruotsinkielisiä alle prosentti.
Satakunta 0,4%
Kanta-Häme 0,4%
Pirkanmaa 0,4%
Päijät-Häme 0,4%
Kymenlaakso 0,8%
Etelä-Karjala 0,2%
Etelä-Savo 0,2%
Pohjois-Savo 0,1%
Pohjois-Karjala alle 0,1%
Keski-Suomi 0,2%
Etelä-Pohjanmaa 0,3%
Pohjois-Pohjanmaa 0,2%
Kainuu 0,1%
Lappi 0,3%

Kiitos! Tätä kannattaa jakaa.

Siis Suomen alueesta 90% on niin suomenkielistä aluetta, että ruotsinkielisiä on alle prosentti!

Ja irvokkuuden huippu, on se, että tätä Kymenlaaksoakin 0,8%:lla puuhataan "kaksikieliseksi" ja perusteena on Pyttiksen muutama sata ikääntyvää surua. (348 kpl v. 2022)
Lakisteksteissä on virallisesti joustavasti määritelty 6 tai 8% tai joku muu (kuten kolmen täysin ruotsinkielisen kunnan kohdalla v. 2014) kaksikielisyysrajaksi.
Suomenkielisten kuntien kohdalla riittäisi, että kunnassa olisi sellainen tunne, että kunnassa on ruotsinkielisiä.
Kumma että yksikään ei ole ilmoittautunut.
Lohja oli "kaksikielinen" jo ennen tätä muutosta ja esim Vantaa on liian suuri, että surut päästäisivät sen kynsistään mistään hinnasta.
Laskukaavoja muutettiin niin, että Vantaa saisi kaksikielisyysavustusta 5 miljoonaa/vuosi vaikka kunnassa ei olisi enää ensimmäistäkään "ruotsinkielistä"

Ei ihme, jos surukodeissa syntyy pientä sekaannusta näistä asioista puhuttaessa, varsinkin kun tietenkään vanhemmat EIVÄT valehtele lapsilleen.
Eikä Opetus/Oikeusministerikään laskettele luikuria kirkkain otsin. Hänen nyt vain on käynnistyttävä kysyttäessä.