A2 Teemassa pakkoruotsi-ilta 30.11.

[Sees]

http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/a2_teema

[Sees]

Atuubin sivuilla käydään piiiiitkää keskustelua aiheesta

http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-20010121?page=137

[Sees]

Pakollisesta ruotsista ei ole päästy aiemmin keskustelemaan. Nyt on kutsuttu koolle pieni joukko, mm.
• Pär Stenbäck, ministeri
• Sampo Terho, puheenjohtaja, Suomalaisuuden Liitto
• Mikaela Nylander, kansanedustaja (rkp.)
• Marjatta Vehkaoja, Vapaa kielivalinta ry
• Hannu Olkinuora, päätoimittaja, Hufvudsstadsbladet
• Maria Morri, Piraattipuolue
• Olav S. Melin, ajatushautomo Magma
• Alexandra Furuhjelm, projektikoordinaattori, Ruotsalaisuuden viikko
• Arto Juntunen, vs. sivistystoimenjohtaja, Tohmajärvi
• Fatbardhe Hetemaj, kauppatieteiden kandidaatti
• Simo Elo, puheenjohtaja, Perussuomalaiset Nuoret
• Päivi Storgård, toimittaja

Tässä on nyt jo enemmän pakollisen ruotsin kannattajia kuin vapaaehtoisen ruotsin puoltajia.

Vapaaehtoisuutta kannattavat edustavat pieniä ryhmiä (Suomalaisuuden liitto, Vapaa kielivalinta, Piraattipuolue, Tohmajärven hanke) ja vain Perussuomalaisista Nuorista on poliittinen edustaja.

Pakollisen ruotsin puolelta löytyy ministeri, kansanedustaja, päätoimittaja, kaksikielinen toimittaja-äiti, maahanmuuttjataustainen ruotsin pakollisuuden puoltaja sekä magman ja ruotsalaisuuden viikon vetäjät.

Onko vapaaehtoisen ruotsin puoltajia vaikea saada mukaan?

[Hannu Koho]

Ihmettelen, että vaikka yhdistyksemme on edustettuna ohjelmassa, yhdistyksen puheenjohtajaan ja perustajaan ei ole Yle ollut missään yhteydessä?

Pelkäävätkö ne Ilmarin vievän koko ottelun 6 - 0, ja hiljentävän katsomonkin vielä ??

[mpartel]

Keskustelijoita on itse asiassa aika paljon. Ohjelma kestää noin kaksi tuntia, joten teoriassa jokainen keskustelija saa yhteensä alle 10 minuuttia. Pelkään, että tuontyyppisessä ohjelmassa, kuten TV-keskusteluohjelmissa yleensä, suhteellisen edun saavat ne, jotka heittävät lyhyitä ja nasevia pseudoargumentteja ja kylvävät FUDia.

Huonojen argumenttien esittämiseen tarvitaan paljon vähemmän aikaa kuin niiden systemaattiseen kumoamiseen. Toisiinsa liittymättömiä pseudoargumentteja ehtii heittää minuutin puheenvuorossa vaikka viisi, kun taas vastapuoli ehtii samassa ajassa systemaattisesti kumoamaan niistä ehkä yhden tai kaksi. Tähän ei ole hyvää ratkaisua -- en ole vielä nähnyt TV-ohjelmaa, jossa juontaja oikeasti estäisi keskustelijaa pyristelemästä irti epämiellyttäväksi osoittautuneesta kysymyksestä.

Aika usein näissä keskusteluissa suomenruotsalaiset alkavat valittaa, miten heitä ja heidän kieltään nyt niin kovasti vihataan. Minusta on huomattava, että tämä on myös heidän eräs vaiettu taustaoletuksensa. Siksi olisi syytä toistuvasti painottaa, että kysymys on vain, täsmälleen ja ainoastaan pakollisuudesta, jota ilman ruotsin kieli luultavasti olisikin kohtuullisen suurelle osalle väestöstä sellainen mukava juttu kuin he toivovat. Tämä auttanee osaltaan pysymään aiheessa.

[Hannu Koho]

Toivon ja uskon, että kielivalinnan kannattajat luottavat katsojien arvostelukykyyn puheenvuoroissaan. Ruotsinkielisten pahimpia kauhukuvia ei monikaan ota vakavasti, vaikka aihe olisi uusikin.

Viime aikojen debateissa on näkynyt ruotsinkielisten haastateltavien röyhkeä päällepuhuminen, millä esimerkiksi EK:n Koponen tylysti jyrättiin. Tämä taktiikka tullaan näkemään ensi viikollakin, ja siihen olisi hyvä asennoitua ennalta.

Toivon että esille tuodaan muutama selkeä fakta, jotka kyllä riittävät epävarmalle yleisölle:

- demokratia ei toimi kielipolitiikassa, poliitikkojen on kunnioitettava enemmistön tahtoa. Tuo tahto on mitattu monessa tutkimuksessa.
- kilpailukyky: vertaus Ruotsin kieliopintoihin: peruskoulussa englannin lisäksi lukee ranskaa 16 %, saksaa 22 %, espanjaa 28 %. Ainoa syy maiden väliseen eroon on pakkoruotsi.
- ruotsin huonot oppimistulokset eli pakollisuus ei vaan toimi.
- kaksikielisyyden keinotekoisuus: Pohjanmaan aluehallintoratkaisu hyvä esimerkki.
- missään toisessa maassa ei ole vastaavia vähemmistökielen osaamisvaatimuksia, ei edes ns. kaksikielisissä maissa.
- pakollisuudella ei ole mitään tekemistä ruotsinkielisten palveluiden järjestämisen kanssa. Ne hoituvat paremmin valinnaisuuden kautta.

[mpartel]

- kilpailukyky: vertaus Ruotsin kieliopintoihin: peruskoulussa englannin lisäksi lukee ranskaa 16 %, saksaa 22 %, espanjaa 28 %. Ainoa syy maiden väliseen eroon on pakkoruotsi.
- ruotsin huonot oppimistulokset eli pakollisuus ei vaan toimi.

Tähän vastapuoli taitaa aina hakea syitä muualta, ja minusta kielivapauden kannattajilla olisi vielä vähän parantamisen varaa syy-yhteyden selkeässä osoittamisessa. Olen esimerkiksi kuullut viitattavan tilastoon, jonka mukaan noiden muiden kielten osuus on laskenut vasta paljon pakkoruotsin tulon jälkeen.

[TK]

No, mitä perusteluja mpartel suosittelisi pakkoruotsin poistamisen lisäperusteluiksi?

[mpartel]

Toivon, että joku tietää tuosta tilastosta tai pakkoruotsin tulon jälkeisestä historiasta enemmän. Jos tilasto on validi, voinee argumentoida vähän monisanaisemmin, että ruotsin pakottaminen on vaikuttanut vähitellen. Tai voi sanoa, kuten Hannun listassa lukeekin, että pakkoruotsi on sen verran oleellinen ero Suomen ja muun maailman välillä, että se on itsestäänselvästi todennäköisin selitys. Joskus myös vedotaan vähän epämääräisesti johonkin (johonkin tasa-arvonkaltaiseen?) pitämällä lähtökohtaisesti huonona ajatusta, että suomenkieliset olisivat ruotsinkielisiä laiskempia.

En ole mihinkään näistä itse kovin tyytyväinen, koska vastapuoli käyttää kerrankin tilastotietoa. Siksi nostin asian esille. Toki muiden kielten osuus on vain yksi argumentti pakkoruotsia vastaan monen monen muun joukossa, mutta se vaikuttaa muuten niin hyvältä ja pakottavalta, että se pitäisi minusta perustella mahdollisimman huolellisesti. Ainakin voi sanoa, ettei muiden kielten lukeminen millään logiikalla lisääntyisi, jos pakkoruotsia lisättäisiin.

Kyllä minusta kielivapauden kannattajien argumentointi on yleisesti ottaen tosi hyvällä tasolla. Kunhan yritän tässä vielä puoliväkisin keksiä pieniä aukkoja paikattavaksi. Mitä vähemmän pieniä huonosti perusteltuja epäilyksiä vastapuoli pystyy jättämään ilmaan, sen parempi.

[TK]

Maailman tilanne ja Suomen tilanne on muuttunut paljon sen jälkeen, kun pakkoruotsi tuli pakolliseksi peruskouluihin. Ruotsin kielen merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on romahtanut. Ruotsin kieltä ei enää tarvita. Englanti on korvannut ruotsin kaikilla elämän alueilla. Tämä on niin itsestään selvä asia, että siinä eivät mitkään tilastotiedot merkitse sitä eikä tätä.

Pakkoruotsille ei yksinkertaisesti ole olemassa mitään järjellisiä perusteluja. Kaikki tietävät sen. Myös mpartel tietää sen.

[Hannu Koho]

- kilpailukyky: vertaus Ruotsin kieliopintoihin: peruskoulussa englannin lisäksi lukee ranskaa 16 %, saksaa 22 %, espanjaa 28 %. Ainoa syy maiden väliseen eroon on pakkoruotsi.
- ruotsin huonot oppimistulokset eli pakollisuus ei vaan toimi.

Tähän vastapuoli taitaa aina hakea syitä muualta, ja minusta kielivapauden kannattajilla olisi vielä vähän parantamisen varaa syy-yhteyden selkeässä osoittamisessa. Olen esimerkiksi kuullut viitattavan tilastoon, jonka mukaan noiden muiden kielten osuus on laskenut vasta paljon pakkoruotsin tulon jälkeen.

Oma käsitykseni on, ettei Suomessa muiden kielten osuus ole koskaan ollut tuota Ruotsin tasoa? Ja ajathan ovat muuttuneet 60-luvulta muutenkin.
Yleisö jättää kyllä syy-yhteystaakan niille, jotka väittävät syiden olevan muualla. Niin samankaltaisia naapurimaat ovat olosuhteiltaan.
Tuo Per Åke Lindblomin varsin tuore kirjoitus löytyy usealtakin ruotsalaiselta nettisivulta. Paremmin ruotsia osaavat osannevat jäljittää tutkimuksen paremmin, mutta tällainen selkeä tilastotieto toimii telkkarissa kun numeroita ei ole liikaa.

http://tidningenkulturen.se/debatt-main ... rundskolan

[Sees]

Tässä vuoden 1994 ja 2004 tilanteita vertaileva ja muutenkin kieltenopetusta kuvaava pp-esitys:
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/ ... KIEPO2.pdf

Jonkun verran kuntien vähentynyt tarjonta lienee myös vaikuttanut asiaan. Toisaalta vuosien 1994 ja 2004 välillä on nuorten elämässä tapahtunut mullistus: netti ja erilaiset digitaaliset mediat ovat keskeisiä. Oppilaiden englannin kielen osaamisen paranemista on kiitelty. Samaan aikaan äidinkielen taidot ovat laskeneet - periaatteessa tästä olen eniten huolissani.

Oppilaiden arki on paljon kuormittavampaa nyt kuin 90-luvun alussa. Peruskoulu on mainettaan huikeasti vaativampi - nykyisin luonnontieteissä opiskellaan asioita, jotka aiemmin tulivat vasta lukiossa. Opiskelussa pyritään myös ymmärtämiseen, ei vain lyhytaikaiseen muistamiseen.

90-luvun alussa ei nähdäkseni kielissä vaatimustaso ollut niin kova kuin nykyisin. Hassua on, että tuolloin opiskelleet olisivat muka osanneet ruotsia paremmin kuin nykylapset - eiväthän nämä aikuiset osaa ruotsia kovinkaan hyvin. Kyse on siis hetkellisestä mittaamisesta, sellaisesta lumeosaamisesta.

En tiedä tämän lähteeni lukujen luotettavuutta. Ehkä löytyisi parempia tilastoja ja valmiiksi selitettyinä - tosin, valitettavasti, en oikein luota siihen, että meillä tehtäisiin tilastoja ja niiden selityksiä aidon ymmärryksen toivossa, näihin liittyy niin paljon tarkoitushakuista tulkintaa.

[Sees]

http://tidningenkulturen.se/debatt-main ... rundskolan

Tässä artikkelissa itse asiassa kritisoitiin sitä, että Ruotsissakin englantia pidetään jonkinlaisena maailmankielenä - sitä se ei kirjoittajan mielestä ole ja sille täytyisi löytää vastapainoa.

Vaikka kirjoituksessa hyväksyttiin maahanmuuttajataustaisten oikeus korvata toinen vieras kieli omalla kotikielellä (mitä siis Suomessa ei voi tehdä kuin poikkeusluvalla, jota on vaikea saada) samalla vaadittiin takaisin pakollista toista vierasta kieltä niille, jotka nyt valitsevat lisätunteja maan pääkielessä ja englannissa. Heidän valintansa taustalla kirjoittaja näkee mukavuudenhalua ja taktikointia - itse näkisin, että osalle oppilaista olisi tosiaan tarpeen saada keskittyä muuhun kuin toiseen vieraaseen kieleen, jota he parhaimmillaankin oppivat surkeasti. Tämän tekstin kirjoittaja ei siis nähnyt oppimisvaikeuksien osuutta tai sitten ymmärsin tekstin väärin.

Ihan varmasti Ruotsin hyvien käytäntöjen esittely yritetään suomenruotsalaisten taholta torpedoida nimenomaan esittämällä näitä tekstejä, joissa "Ruotsin mallia" kritisoidaan ja pidetään hyvänä, että oppilaita pakotetaan lukemaan enemmän kieliä - heidän omaksi hyödykseen...

[TK]

Näissä keskusteluissa meinaa aina unohtua se, että ruotsi on suomenkielisille vieras kieli.