Tämä selittääkin sitten jo paljon.

[Hillevi Henanen]

https://www.hbl.fi/artikel/b9b44ac3-dec ... 78e2dd165f

Professori lapsiin kohdistuvasta henkisestä väkivallasta:
Osoittaa, että suomenruotsalaisilla on huonompi tilanne kotona

On otettava vakavasti se, että niin monet ruotsinkieliset lapset ja nuoret altistuvat henkiselle väkivallalle kotona, eikä sitä voi jättää huomiotta, professori Mirjam Kalland sanoo.

– Liian monet lapset eivät voi hyvin perheessään. Siihen pitää puuttua, sanoo professori Mirjam Kalland Helsingin yliopiston pedagogiikan laitokselta.

Selvästi useampi ruotsinkielisten koulujen oppilas on kokenut vanhempiensa taholta henkistä väkivaltaa kuin suomenkielisten koulujen oppilaat.

Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta Health in school, josta HBL raportoi torstaina. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ruotsinkielisten peruskoulujen tulokset esitetään erikseen.
Mirjam Kalland on professori Helsingin yliopiston pedagogiikan laitoksella ja
Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja.

[Hillevi Henanen]

https://svenska.yle.fi/a/7-10052984

Suomenruotsalaiset viihtyvät paremmin koulussa, mutta kokevat enemmän henkistä väkivaltaa - Närpiöläisoppilas: "Opettaja kuuntelee aina"

Ruotsinkieliset oppilaat voivat paremmin ja viihtyvät koulussa paremmin kuin suomenkieliset. kun taas psykologisen väkivallan kokeminen kotona on yleisempää ruotsinkielisten keskuudessa.

Ruotsinkieliset peruskoulun oppilaat viihtyvät koulussa paremmin kuin suomenkieliset, ja he kokevat myös opettajien olevan enemmän kiinnostuneita siitä, miten he pärjäävät, kuin suomenkielisissä kouluissa.

Tämä osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän kyselyn.

Ruotsinkieliset pitävät koulusta enemmän kuin suomenkieliset.

- Olen varmaan kunnossa. Kaikki ovat mukavia ja opettajat mukavia, sanoo Närpiön yläkoulun yhdeksäsluokkalainen Sulafa Ibrahim.

- Kyllähän minä pidän koulusta ja viihdyn. Minulla on ystäviä ja se on tärkeintä, sanoo myös luokkatoveri Tindra Pihlgren.

Ibrahim sanoo myös, että hänellä on hauskaa koulussa.

- Sinulla on ystäviä ja kaikkia muita, joiden kanssa voit jutella ja pitää hauskaa myös opettajien kanssa.

Kyllä, mitä mieltä olet opettajistasi?

- Jotkut ovat melko iloisia ja toiset hieman tiukempia kuin toiset, Ibrahim vastaa.

– Jotkut ovat tiukempia kuin toiset. Minulla ei ole paljon muuta sanottavaa, sanoo Adam Simons, joka on myös Närpiön lukion yhdeksäsluokkalainen.

Mikä on luonteenomaista hyvälle opettajalle?

– Heidän pitäisi kuitenkin välittää opiskelijoistaan ​​ja kysyä, miten he voivat ja onko jotain vialla, Simons sanoo.
"Et halua kertoa opettajille kaikkea"

Ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaat tuntevat useammin, että opettajat ovat kiinnostuneita siitä, miten he voivat. Ero on tutkimuksen mukaan 7–8 prosenttiyksikköä ruotsinkielisten opiskelijoiden hyväksi.

Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokevat useammin voivansa puhua koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, ja he ovat harvemmin olleet mukana koulukiusaamisessa.

- Mutta opettajille ei aina halua kertoa kaikkea, koska silloin tulee niin isoja keskusteluja. Mutta jos sinulla on jotain sanottavaa, opettaja varmaan aina kuuntelee, Pihlgren huomauttaa.

- Meillä on Guy (Rosenholm, koulun kenttätyöntekijä, toimittajan huomautus) ja Yvonne (Backman, koulun valmentaja, toimittajan huomautus), joiden kanssa voi jutella ja myös ohjaajia, Simons kertoo.

Myös Pihlgren, Ibrahim ja Simons uskovat, että koulukiusaaminen on vähentynyt.

- Kiusaaminen alkaa loppua, tuntuu, tai vähemmän kuin ennen. Koulu ottaa sen todella vakavasti, Ibrahim sanoo.

– Aiemmin varmaan muistan, ettei asialle tehty mitään, mutta viime aikoina on enemmän puhuttu opettajien kanssa, joten he ovat yrittäneet käsitellä asiaa, joten hyvä niin, Pihlgren sanoo.
On vaikea sanoa, miksi ruotsinkieliset kokevat enemmän henkistä väkivaltaa

Tutkimuksen synkkä puoli on, että 41 prosenttia ruotsinkielisten koulujen 4. ja 5. luokkien tytöistä ja 36 prosenttia pojista ilmoitti kokeneensa henkistä väkivaltaa vanhempiensa taholta viimeisen 12 kuukauden aikana.

Se on selvästi enemmän kuin suomenkielisten koulujen oppilaita.

Myös 8. ja 9. luokkien opiskelijoiden keskuudessa ero oli suuri psyykkisen väkivallan kokemissa ruotsinkielisten ja suomenkielisten koulujen oppilaiden välillä.

Psyykkiseksi väkivallaksi on laskettu puhumatta jättäminen lapsen kanssa pitkäksi aikaa, loukkaavat sanat, nimittely, nöyryyttävä käytös, uhkailu lapsen hylkäämisellä tai jättämisellä yksin sekä väkivallalla uhkailu.

Syiden pohtimiseen, tutkimiseen ja tutkimiseen tarvitaan aikaa
Anni Matikka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, psykologisesta väkivallasta ruotsinkielisten keskuudessa

Psykologisen väkivallan kokemuksissa ei ole suuria alueellisia eroja. Tulokset ovat samalla tasolla sekä Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla että Varsinais-Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijan Anni Matikan mukaan kieliryhmien jatkuvalle erolle on vaikea esittää syitä.

- Tämä on ensimmäinen, vaikkakin selkeä, tilastollinen havainto aiheesta. Syiden pohtimiseen, tutkimiseen ja tutkimiseen tarvitaan aikaa.

Myöskään Opetushallituksen koulutusneuvos Christine Söderekillä ei ole vesitiivistä selitystä. Hänen mukaansa on mahdollista, että ruotsinkielisten koulujen oppilaat tunnistavat henkisen väkivallan helpommin.

Samalla on tärkeää tutkia kokemuksia tarkemmin.

Terveys koulussa -kyselyyn vastasi keväällä 2023 noin 182 000 perusopetuksen opiskelijaa. Heistä kuusi prosenttia kävi ruotsin opetuskielen koulua.

Tännehän juuri reilu vuosi sitten Karvi parkui miljoonia suomen opetukseen kunnes ilmeisesti joku valisti heitä Närpesin kaksikielisyysrahoista ja niiden todellisesta käytöstä.

Sitäkään ei mainittu, että siitä 808 miljoonasta joka näille kunnille on maksettu kielirahaa vuoden 2015 jälkeen, ei vielä riittänyt rahaa suomen opettamiseen niille, jotka sitä kipeästi olisivat tarvinneet, mutta ehkä sitten joku muu kaunistaa ikä- ja iloisuustilastoja heidänkin edestään.
Tokihan siellä kuntien sisällä on ongelma tiedetty, mutta nyt se tuli harmillisesti julkiseksi tuossa Kansallisen koulutuskeskuksen arviointikeskus Karvin arvioinnissa.
Ilmeisesti Karvi ei ollut myöskään ihan perillä siitä suuruusluokasta jolla kielirahoja näille kunnille nykyään mätetään. Tuskin muuten olisivat kehdanneet ensimmäisenä ruveta parkumaan LISÄÄ RAHAA valtiolta, ja toisekseen kun pyysivät vain mijoonia kun juuri on syydetty menemään satoja miljoonia kielirahoja ties mihin.

Vajaat kaksi vuotta sitten:
Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?

Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija

Tässä yhteydessä olisi tietty voitu mainita, että asiaa on yritetty korjata lisäämällä muille kieliryhmille turhaakin turhempaa pakkoruotsia jos ei muuta niin kiusaksi..

[NRR]

Vajaat kaksi vuotta sitten:
Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?

Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija

Tässä yhteydessä olisi tietty voitu mainita, että asiaa on yritetty korjata lisäämällä muille kieliryhmille turhaakin turhempaa pakkoruotsia jos ei muuta niin kiusaksi..

Kiitos, HH!

Minä olen ottanut tämän esille mm. twitterissä ja tätä eivät ruotsinkieliset näytä ollenkaan hyväksyvän, ettäkö ei suomea olisi ihan riittävästi heillä...
Joku on puhunut förfinskningistäkin.

[Hillevi Henanen]

Vajaat kaksi vuotta sitten:
Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?

Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija

Tässä yhteydessä olisi tietty voitu mainita, että asiaa on yritetty korjata lisäämällä muille kieliryhmille turhaakin turhempaa pakkoruotsia jos ei muuta niin kiusaksi..

Kiitos, HH!

Minä olen ottanut tämän esille mm. twitterissä ja tätä eivät ruotsinkieliset näytä ollenkaan hyväksyvän, ettäkö ei suomea olisi ihan riittävästi heillä...
Joku on puhunut förfinskningistäkin.

Eikös se niin ole, että itselleen sika kiusaa tekee kun kaukalonsa kaataa.

Mitä kehnommalla tolalla surujen suomen kielen taito on, sen vahvemmin vetää Ruotsi puoleensa. Samalla muuttajat vievät kätevästi mennessään tulevatkin surusukupolvet.

Juuri oli lehdissä juttua Arcadan vastavalmistuneesta luokasta, josta yli puolet työskentelee jo Ruotsissa ensihoitajina.
https://www.hbl.fi/artikel/40298f33-692 ... e17791fe99

Tässä sitten Karvin näkemys meidän kokonaistilanteesta.
https://svenska.yle.fi/a/7-10021045


Suomen kieli on edelleen kompastuskivi opiskelijoille kunnissa, joissa ruotsi hallitsee - joissain tapauksissa kielenkehitystä ei ole ollenkaan

Suomen kielen taito on huonoin kunnissa, joissa on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Nyt koulutusasiantuntija haluaa nähdä, että toimenpiteillä varmistetaan, että kaikki opiskelijat oppivat suomea.

Koulutuksen arviointikeskuksen NCU:n uusi raportti osoittaa, että ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen taito on paljon heikompi kuntien ruotsinkielisillä opiskelijoilla kuin muissa kunnissa.

Huonoin tietotaso on kunnissa, joissa yli 80 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä.

Arviointiasiantuntija Carola Åkerlund sanoo, että tämä ei sinänsä ole niin yllättävää, mutta tutkimus osoittaa myös, että joidenkin opiskelijoiden suullinen ja kirjallinen taito polkee paikallaan.

– Se, mikä meitä hieman järkytti, oli se, että joissain tapauksissa ei tapahtunut mitään kehitystä. Tuntuu kuin opiskelijat olisivat polkeneet paikallaan kolme vuotta. Yritimme selvittää, onko tämä todella totta ja kuinka se on mahdollista, Åkerlund sanoo.

Suomi polkee paikallaan kolme vuotta

Opiskelijat eivät saavuta opetussuunnitelmassa asetettua tavoitetta. Ruotsinkielisimmissä kunnissa 9. luokan oppilas osaa suomea, mikä vastaa kuudennen luokan tavoitetta.

Myös aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet saman ilmiön.

– Olemme iloisia, että meitä nyt kuullaan ja että joku haluaa puuttua ongelmaan. Koska tämä ei ole tasa-arvoista, Åkerlund sanoo.

Åkerlund kertoo, että ruotsinkielisten kuntien opiskelijat eivät voi soveltaa vapaa-ajallaan koulussa oppimaansa suomen kieltä, koska heidän kotikaupungissaan ei ole suomenkielistä toimintaa.

– Kysymys on, miten voimme tukea näitä opiskelijoita. Mitä mahdollisuuksia heille on tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kehittää suomen kielenkäyttöä? Koska he tarvitsevat sitä jatko-opinnoissaan ja työssään, Åkerlund sanoo.

Onko kyse kiinnostuksen ja asenteiden puutteesta vai yksinkertaisesti mahdollisuudesta puhua suomea?

– Olemme pohtineet samaa ja kysyneet myös opiskelijoilta itseltään. Huomasimme, että ne oppilaat, jotka 6. luokalla kokivat hyötyvänsä suomen oppimisesta, kehittyivät muita enemmän 9. luokalla.

Carola Åkerlund kertoo, että sekä opiskelijoiden että heidän opettajiensa mukaan on niitä, joiden mielestä heidän ei tarvitse opetella suomea.

Sen sijaan he haluavat muuttaa Ruotsiin tai panostaa muihin vieraisiin kieliin.

– Eräs vahvasti ruotsinkielisen kunnan opiskelija sanoi, ettei hän käytä suomea. "Jos menen kaupunkiin, puhun englantia", sanoi opiskelija, Åkerlund sanoo.

Älä syytä koulua heikoista tuloksista

Carola Åkerlund ei syytä opettajia suomen kielen puutteesta. Åkerlund sanoo, että opettajat tekevät varmasti parhaansa inspiroidakseen ja motivoidakseen oppilaitaan.

Sillä, että suomen kielen taito näyttää teini-iässä niin heikolta, voi olla selityksensä myös teini-iässä.

– Nuoruus on herkkää aikaa, se on muistettava. Jos teini-ikäiset kokevat, etteivät he osaa puhua suomea, he eivät myöskään sano mitään. Meillä on melko korkeat vaatimukset itsellemme, Åkerlund sanoo.

Yksi opiskelijoista, jonka kanssa NCU puhui, vaati myös enemmän suomen kielen suullista harjoittelua ja että olisi helpompi yrittää puhua osaamaasi suomea, vaikka se ei olisi täydellinen.

Jos laitat suomenkielisen ja ruotsinkielisen pienen lapsen vierekkäin, he alkavat leikkiä yhdessä, Åkerlund sanoo. Sitten se pahenee vanhetessamme, koska silloin emme uskalla ilmaista itseämme heikoimmalla kielellä, Åkerlund sanoo.

Ei vain kouluongelmia

Varsinkin ruotsin kielen hallitsevassa ympäristössä olisi tärkeää löytää harrastuksia ja harrastuksia, joissa lapset ja nuoret pääsevät kosketuksiin suomen kielen kanssa, Åkerlund uskoo. Varsinkin jo varhaislapsuudessa.

Carola Åkerlund ei halua syyttää koulua.

– Ei voi odottaa, että muutaman viikkotunnin suomen opetuksella koulu saa suomea oppimaan opiskelijan, joka ei muuten kuule tai puhu suomea, Åkerlund sanoo.

Åkerlund sanoo, että suomen kieltä voisi olla mahdollista ottaa käyttöön jo päiväkodeissa ja kouluissa ja lisätä kontaktipintoja suomen- ja ruotsinkielisten lasten välillä jo silloin.

Ruotsinkieliselle perheelle on tärkeää säilyttää kieli ja kulttuuri enimmäkseen suomenkielisessä maassa.

Mutta koska suomi on tärkeää, olisi hyvä antaa lasten päästä kosketuksiin suomen kielen kanssa esimerkiksi katsomalla suomenkielisiä lastenohjelmia.

- Jos lapset eivät opi suomea, he syrjäytyvät suurelta osin työmarkkinoilta, ja sitten valitetaan, että emme saa palvelua ruotsiksi tai ettei ole lääkäreitä tai koulupsykologeja. Siitä tulee noidankehä, Åkerlund sanoo.

Vahvista ruotsia puhumalla suomea

Nyt kun ruotsin opettamisesta suomenkielisissä kouluissa keskustellaan jälleen, Åkerlundin mukaan olisi tärkeää muistaa, että ruotsinkielisen on yhtä vaikeaa oppia suomea.

Carola Åkerlund sanoo, että olisi tärkeää saada opetusministeriö ja opetushallitus ymmärtämään, että tämä on ongelma, joka meidän on ratkaistava.

Myös opettajien on oltava mukana, jotta oppitunnit olisivat mielenkiintoisia, ja vanhempien tulisi altistaa lapsensa suomen kielelle, eikä odottaa koulun tekevän kaikkea työtä.

Ja jos yhteiskunta on niin ruotsinkielinen, mitä voimme tehdä suomalaisen osaamisen tukemiseksi, mitä mahdollisuuksia siinä on, Åkerlund kysyy.

Ruotsia ei voi vahvistaa luopumalla suomesta, sanoo Åkerlund.

Opiskelemalla suomea vahvistamme ruotsia Suomessa, uskoo Åkerlund, jolloin voimme helpommin osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja vaikuttaa kehitykseen.

Jos suljemme itsemme kuplaan, kupla vain tiivistyy.

– Koulu ei voi tehdä ihmeitä, tämä on yhteiskunnallinen ongelma. Kaikilla pitäisi olla asenne, että nyt Fabian pitää huolehtia siitä, että lapset oppivat suomea, Carola Åkerlund sanoo.

NRR Tässä vähän lisää paukkuja.

[NRR]

Kiitos, HH!
Tämä on kovaa tekstiä.

[Hillevi Henanen]

....ruotsinkieliseltä asiantuntijalta, joka tosissaan myöntää ongelman ja yrittää löytää ratkaisua siihen , koska laput silmillä olisi turha lähteä ratkaisua hakemaan..

Hänkin vielä jokin aika sitten vaati lisää miljoonia suomen opetukseen suruille, mutta sen hän on pudottanut keinovalikoimastaan nyt kun hänellekin lienee valjennut se, että miljardi on näihin kuntiin (33 kpl) 10 vuodessa jo syydetty, ja tulos on edelläkuvattu. Korvamerkitsemätön miljardi on varmaan tullut näissä kunnissa tullut käyttöön, mutta paljonko on mahdettu panna suomen opetukseen? Ruotsinkielisten määrä lasku oli viime vuonna toiseksi suurin sitten vuoden 1980.

Koko Suomessa 2022 ruotsinkielisten määrä -881, ja v. 2001 - 886.
Käytän tässä koko Suomen lukuja, koska minulla ei ole Manner-Suomen lukuja eriteltynä 80-luvulta.

[Hillevi Henanen]

Kiitos, HH!
Tämä on kovaa tekstiä.

Koko yöhän sen väsäämiseen meni, mutta oli vaivan arvoista.

[NRR]

Kiitos, HH!
Tämä on kovaa tekstiä.

Koko yöhän sen väsäämiseen meni, mutta oli vaivan arvoista.

[Hillevi Henanen]

Toinen näkökulma

Suomen kielen taito on huonoin kunnissa, joissa on suuri ruotsinkielinen enemmistö.
Sen sijaan pakkoruotsin on sujuttava suomenkielisten kuntien alueella (95% maan pinta-alasta ja ruotsinkielisiä 0,4%)

Koulutuksen arviointikeskuksen NCU:n uusi raportti osoittaa, että ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen taito on paljon heikompi kuntien ruotsinkielisillä opiskelijoilla kuin muissa kunnissa.

Huonoin tietotaso on kunnissa, joissa yli 80 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä.
Suomenkielisissä kunnissa siis ruotsinkielisiä 4 ‰ eli kelpo kännin verran

Arviointiasiantuntija Carola Åkerlund sanoo, että tämä ei sinänsä ole niin yllättävää, mutta tutkimus osoittaa myös, että joidenkin opiskelijoiden suullinen ja kirjallinen taito polkee paikallaan.


– Se, mikä meitä hieman järkytti, oli se, että joissain tapauksissa ei tapahtunut mitään kehitystä. Tuntuu kuin opiskelijat olisivat polkeneet paikallaan kolme vuotta. Yritimme selvittää, onko tämä todella totta ja kuinka se on mahdollista, Åkerlund sanoo.
Mikä mahtaa olla tilanne suomenkielisellä puolella pakkoruotsin tilanne? Lisälastina vielä kielen totaalinen turhuus.

Suomi polkee paikallaan kolme vuotta

Opiskelijat eivät saavuta opetussuunnitelmassa asetettua tavoitetta. Ruotsinkielisimmissä kunnissa
9. luokan oppilas osaa suomea, mikä vastaa kuudennen luokan tavoitetta.

Myös aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet saman ilmiön.

– Olemme iloisia, että meitä nyt kuullaan ja että joku haluaa puuttua ongelmaan. Koska tämä ei ole tasa-arvoista, Åkerlund sanoo.
Tasa-arvo on totaalisen väärä sana tässä yhteydessä suomenkielisille.

Sitäpaitsi tuo kielipolitiikka sotkettu niin kuralle, että tuskin kukaan HALUAA koskea siihen pitkällä tikullakaan, mutta jonkun lienee välillä pakko.

Jne jne joka kappaleen kohdalla olisi omat kysymyksensä

[TK]

Ruotsinkielisten perheiden lapset altistuvat henkiselle väkivallalle kodeissaan. Mistä siinä voi olla kyse?
Ruotsinkieliset lapset olettavasti pakotetaan varsin tiukasti elämään ruotsinkielisessä kuplassa, erossa suomenkielisistä lapsista, katsomatta suomenkielisiä tv-ohjelmia, lukematta suomenkielisiä sarjakuvia ja kirjoja. Lapset ja nuoret luonnollisesti tuntevat, että he eivät saa elää vapaina suomenkielisessä yhteiskunnassa. Mitä siitä seuraa? Ajanoloon nuoret tottuvat elämään ruotsinkielisessä kuplassaan, oppivat tietämään, mitä voivat suomenkielisiltä vaatia: palveluja pakkoruotsitetuilta suomalaisilta, etuoikeuksia opintopaikkojen saannissa, jne. Onhan asioilla silloin ruotsinkielisille hyvätkin puolensa, ja niin ruotsinkielinen kupla jatkaa elämistään.

Ruotsinkielisen kuplan/rinnakkaisyhteiskunnan elämän tutkiminen on hyvin vaikeaa. Avautuu vasta sitten kunnolla, kun joku ruotsinkielissä kuplassa elänyt uskaltautuu irrottautumaan siitä ja kertoo avoimesti kokemuksistaan.
Hyvä, että asiat ovat nyt vähän avautuneet. Kielivähemmistöjen edustajien on hyvin vaikeaa elää missä tapansa maassa, jos he eivät osaa maan pääkieltä.

[Hillevi Henanen]

Kun pienen vähemmistön elämäntehtävä on ylläpitää valhetta ja kieltää realiteetit, niin tottamooses tinkimätön koulutus aloitetaan nuorena.
Pikkuhiljaa sitten lapsetkin sopeutuvat tähän päälleliimattuun "totuuteen" varsinkin kun heidät siitä runsaskätisesti palkitaan.
Kaikella on kumminkin hintansa.

[Hillevi Henanen]

Nyt tämä ajatus sitten jäi päälle. Suomessa on kasvava ongelma kaksikielisellä alueella (heille itselleen) surulasten ruotsin kielen suomettuminen.
Kielen käyttöalue kutistuu huimaa vauhtia ja "onnistuminen" johtaa siihen, että jälkikasvu muuttaa naapurimaihin. Suo siellä....

Tämähän selittää senkin, miksi tilanne poikkeaa selkeästi suomenkielisten alueiden tilanteesta.
95%:n alueella noin joka kahdes sadas on "ruotsinkielinen" Heistäkin vanhojen osuus kasvaa ja lasten osuus on vain murto-osa, joten saa siinä kielisaaria tai itse asiassa ihan mitä vaan, kehtitellä tilanteen pelastamiseksi.

Mitenkähän korkealle ruotsienemmistöisten kuntien rankinglistalla suomenkielisyyden vahingollisuus nousee?

[Hillevi Henanen]

https://www.oph.fi/fi/uutiset/2023/oppi ... hemmiltaan

Onko surumuotti yksinkertaisesti liian ahdas? Sinne ei mahdu kuin runttaamalla - kaikella rakkaudella ja nuorten parhaaksi tietenkin!

[Hillevi Henanen]

https://www.lararen.fi/skolan/finlandss ... -kompisar/

Tässä vielä vähän lisää askarreltavaa