NRR kirjoitti: ↑17.03.2024 10:36
Hillevi Henanen kirjoitti: ↑16.03.2024 12:52
Vajaat kaksi vuotta sitten:
Hyvä suomen kielen taito on nimenomaan erityinen tarve kaikille ruotsinkielisille Suomessa. On sanomattakin selvää, että kaikilla ruotsinkielisten koulujen opiskelijoilla kaikkialla ruotsinkielisessä Suomessa tulisi olla mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan, koska se on suomalaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin. Ruotsinkielisempien kuntien opiskelijoilla on huonommat olosuhteet Suomen työmarkkinoilla suomen kielen puutteen vuoksi. Jopa ruotsinkielisissä kouluissa suomen kielen opetukseen tarvitaan enemmän tuntiresursseja ylemmissä luokissa.
Kuinka monta miljoonaa euroa hallitus aikoo sijoittaa a-suomen opetukseen ruotsinkielisissä kouluissa?
Carola Åkerlund, arviointiasiantuntija
Jukka Marjanen, johtava arviointiasiantuntija
Elina Peltola, arviointiasiantuntija
Tässä yhteydessä olisi tietty voitu mainita, että asiaa on yritetty korjata lisäämällä muille kieliryhmille turhaakin turhempaa pakkoruotsia jos ei muuta niin kiusaksi..
Kiitos, HH!
Minä olen ottanut tämän esille mm. twitterissä ja tätä eivät ruotsinkieliset näytä ollenkaan hyväksyvän, ettäkö ei suomea olisi ihan riittävästi heillä...
Joku on puhunut förfinskningistäkin.
Eikös se niin ole, että itselleen sika kiusaa tekee kun kaukalonsa kaataa.
Mitä kehnommalla tolalla surujen suomen kielen taito on, sen vahvemmin vetää Ruotsi puoleensa. Samalla muuttajat vievät kätevästi mennessään tulevatkin surusukupolvet.
Juuri oli lehdissä juttua Arcadan vastavalmistuneesta luokasta, josta yli puolet työskentelee jo Ruotsissa ensihoitajina.
https://www.hbl.fi/artikel/40298f33-692 ... e17791fe99
Tässä sitten Karvin näkemys meidän kokonaistilanteesta.
https://svenska.yle.fi/a/7-10021045
Suomen kieli on edelleen kompastuskivi opiskelijoille kunnissa, joissa ruotsi hallitsee - joissain tapauksissa kielenkehitystä ei ole ollenkaan
Suomen kielen taito on huonoin kunnissa, joissa on suuri ruotsinkielinen enemmistö. Nyt koulutusasiantuntija haluaa nähdä, että toimenpiteillä varmistetaan, että kaikki opiskelijat oppivat suomea.
Koulutuksen arviointikeskuksen NCU:n uusi raportti osoittaa, että ruotsinkielisten opiskelijoiden suomen kielen taito on paljon heikompi kuntien ruotsinkielisillä opiskelijoilla kuin muissa kunnissa.
Huonoin tietotaso on kunnissa, joissa yli 80 prosenttia asukkaista on ruotsinkielisiä.
Arviointiasiantuntija Carola Åkerlund sanoo, että tämä ei sinänsä ole niin yllättävää, mutta tutkimus osoittaa myös, että joidenkin opiskelijoiden suullinen ja kirjallinen taito polkee paikallaan.
– Se, mikä meitä hieman järkytti, oli se, että joissain tapauksissa ei tapahtunut mitään kehitystä. Tuntuu kuin opiskelijat olisivat polkeneet paikallaan kolme vuotta. Yritimme selvittää, onko tämä todella totta ja kuinka se on mahdollista, Åkerlund sanoo.
Suomi polkee paikallaan kolme vuotta
Opiskelijat eivät saavuta opetussuunnitelmassa asetettua tavoitetta. Ruotsinkielisimmissä kunnissa 9. luokan oppilas osaa suomea, mikä vastaa kuudennen luokan tavoitetta.
Myös aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet saman ilmiön.
– Olemme iloisia, että meitä nyt kuullaan ja että joku haluaa puuttua ongelmaan. Koska tämä ei ole tasa-arvoista, Åkerlund sanoo.
Åkerlund kertoo, että ruotsinkielisten kuntien opiskelijat eivät voi soveltaa vapaa-ajallaan koulussa oppimaansa suomen kieltä, koska heidän kotikaupungissaan ei ole suomenkielistä toimintaa.
– Kysymys on, miten voimme tukea näitä opiskelijoita. Mitä mahdollisuuksia heille on tarjota yhtäläiset mahdollisuudet kehittää suomen kielenkäyttöä? Koska he tarvitsevat sitä jatko-opinnoissaan ja työssään, Åkerlund sanoo.
Onko kyse kiinnostuksen ja asenteiden puutteesta vai yksinkertaisesti mahdollisuudesta puhua suomea?
– Olemme pohtineet samaa ja kysyneet myös opiskelijoilta itseltään. Huomasimme, että ne oppilaat, jotka 6. luokalla kokivat hyötyvänsä suomen oppimisesta, kehittyivät muita enemmän 9. luokalla.
Carola Åkerlund kertoo, että sekä opiskelijoiden että heidän opettajiensa mukaan on niitä, joiden mielestä heidän ei tarvitse opetella suomea.
Sen sijaan he haluavat muuttaa Ruotsiin tai panostaa muihin vieraisiin kieliin.
– Eräs vahvasti ruotsinkielisen kunnan opiskelija sanoi, ettei hän käytä suomea. "Jos menen kaupunkiin, puhun englantia", sanoi opiskelija, Åkerlund sanoo.
Älä syytä koulua heikoista tuloksista
Carola Åkerlund ei syytä opettajia suomen kielen puutteesta. Åkerlund sanoo, että opettajat tekevät varmasti parhaansa inspiroidakseen ja motivoidakseen oppilaitaan.
Sillä, että suomen kielen taito näyttää teini-iässä niin heikolta, voi olla selityksensä myös teini-iässä.
– Nuoruus on herkkää aikaa, se on muistettava. Jos teini-ikäiset kokevat, etteivät he osaa puhua suomea, he eivät myöskään sano mitään. Meillä on melko korkeat vaatimukset itsellemme, Åkerlund sanoo.
Yksi opiskelijoista, jonka kanssa NCU puhui, vaati myös enemmän suomen kielen suullista harjoittelua ja että olisi helpompi yrittää puhua osaamaasi suomea, vaikka se ei olisi täydellinen.
Jos laitat suomenkielisen ja ruotsinkielisen pienen lapsen vierekkäin, he alkavat leikkiä yhdessä, Åkerlund sanoo. Sitten se pahenee vanhetessamme, koska silloin emme uskalla ilmaista itseämme heikoimmalla kielellä, Åkerlund sanoo.
Ei vain kouluongelmia
Varsinkin ruotsin kielen hallitsevassa ympäristössä olisi tärkeää löytää harrastuksia ja harrastuksia, joissa lapset ja nuoret pääsevät kosketuksiin suomen kielen kanssa, Åkerlund uskoo. Varsinkin jo varhaislapsuudessa.
Carola Åkerlund ei halua syyttää koulua.
– Ei voi odottaa, että muutaman viikkotunnin suomen opetuksella koulu saa suomea oppimaan opiskelijan, joka ei muuten kuule tai puhu suomea, Åkerlund sanoo.
Åkerlund sanoo, että suomen kieltä voisi olla mahdollista ottaa käyttöön jo päiväkodeissa ja kouluissa ja lisätä kontaktipintoja suomen- ja ruotsinkielisten lasten välillä jo silloin.
Ruotsinkieliselle perheelle on tärkeää säilyttää kieli ja kulttuuri enimmäkseen suomenkielisessä maassa.
Mutta koska suomi on tärkeää, olisi hyvä antaa lasten päästä kosketuksiin suomen kielen kanssa esimerkiksi katsomalla suomenkielisiä lastenohjelmia.
- Jos lapset eivät opi suomea, he syrjäytyvät suurelta osin työmarkkinoilta, ja sitten valitetaan, että emme saa palvelua ruotsiksi tai ettei ole lääkäreitä tai koulupsykologeja. Siitä tulee noidankehä, Åkerlund sanoo.
Vahvista ruotsia puhumalla suomea
Nyt kun ruotsin opettamisesta suomenkielisissä kouluissa keskustellaan jälleen, Åkerlundin mukaan olisi tärkeää muistaa, että ruotsinkielisen on yhtä vaikeaa oppia suomea.
Carola Åkerlund sanoo, että olisi tärkeää saada opetusministeriö ja opetushallitus ymmärtämään, että tämä on ongelma, joka meidän on ratkaistava.
Myös opettajien on oltava mukana, jotta oppitunnit olisivat mielenkiintoisia, ja vanhempien tulisi altistaa lapsensa suomen kielelle, eikä odottaa koulun tekevän kaikkea työtä.
Ja jos yhteiskunta on niin ruotsinkielinen, mitä voimme tehdä suomalaisen osaamisen tukemiseksi, mitä mahdollisuuksia siinä on, Åkerlund kysyy.
Ruotsia ei voi vahvistaa luopumalla suomesta, sanoo Åkerlund.
Opiskelemalla suomea vahvistamme ruotsia Suomessa, uskoo Åkerlund, jolloin voimme helpommin osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja vaikuttaa kehitykseen.
Jos suljemme itsemme kuplaan, kupla vain tiivistyy.
–
Koulu ei voi tehdä ihmeitä, tämä on yhteiskunnallinen ongelma. Kaikilla pitäisi olla asenne, että nyt Fabian pitää huolehtia siitä, että lapset oppivat suomea, Carola Åkerlund sanoo.
NRR Tässä vähän lisää paukkuja.
