Kouluväitös takarivin pojista ja siitä, miten pitäisi pakottaa enemmän

[NRR]

HS: "Tutkija istui lukuvuoden ysiluokan takarivissä. Sinä aikana hän näki, kuinka takarivi vänkäsi opettajan kanssa, hoiteli bisneksiä puhelimillaan ja oppi heikosti. Hän sanoo, että koulussa pitäisi pakottaa paljon enemmän."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010106833.html
(maksumuuri, ei keskustelua)

Tämä väitös on otettu innostuneesti vastaan. Ymmärrän miksi.

Nyt kaivataan syyllisiä ja selkeitä ratkaisuja. Takapenkki perheineen kelpaa syyllisiksi ja ratkaisuksi opettajille lisää auktoriteettia ja pakkokeinoja. Ja onhan tässä totta toinen puoli.

En ole samaa mieltä ja siksi otan oikeuden olla vain penseä ja kritisoida.

Väitös:
https://helda.helsinki.fi/items/b7e56c5 ... 72a5ff261b

[NRR]

Minusta tutkimuksen voi nähdä näinkin.

Tämä on kielentutkimuksen tohtoriohjelman väitös - ominaista pakon ihannointi, motivaation väheksyntä. Niin suomalaiseen kieltenopetukseen liittyvä lähtökohta.

Miesten ja isien vaikutus nähdään poikien identiteetin rajoittamisena, isien kokemukset kyseenalaistetaan. Kaikki tämä tehdään sellaisella kielellä, jota tavis ei jaksa lukea saati kritisoida.

Kaikki, minkä nuoret kyseenalaistavat, on yleissiwistystä. Ja siihen pitää pakottaa.

Pätkä väitöksestä, jossa kuvataan tuleviksi asentajiksi itsensä kokevien poikien vastahakoisuutta:

"Asentajan ominaisuuksiin ja toimintatapoihin kuuluu kunnianhimo ja pätevyys sellaisissa toimissa, joissa trigonometrisillä funktioilla, ruotsin osaamisella tai ihmisen aistitoimintojen fysiologialla ei ole sijaa. --- Oletus on, että kaikki kyllä tietävät, millaisia jakolinjoja haetaan, kun liitytään asentajiin mutta irtisanoudutaan maistereista. --- Sami kiistää tarvitsevansa biologian ja matematiikan tietoja, koska hän ei ole lääkäri tai matematiikan maisteri. Tomin kohdalla sähköalalla työskentelevän kategoria mahdollistaa ruotsin opiskelun poisvalitsemisen. Kiinnostavaa on lisäksi se, että jokainen näistä kielloista on tuotettu muotilla ”ei mikään X” – ei mikään lääkäri tai matikan maisteri eikä mitään ruotsia. ”Ei mikään X” -muotti on tiivis ja siksi taloudellinen keino rakentaa kategoria ja ehdottomasti kieltäytyä siitä."

Mutta samalla myönnettiin, että näillä pojilla oli omat vahvuutensa:

"Samaan aikaan kun asentajuus on syy kieltäytyä koulun tarjoamista tehtävistä, se on syy opetella toisia asioita hyvin. --- ne nuoret, jotka tiesivät mitä haluavat, suhtautuivat työelämään kunnianhimoisesti. Ammattiylpeys kuului ja näkyi oppilaiden puheissa ja toiminnassa ---"

Minusta on lupa kysyä, miksi jotain ainetta opiskellaan. Koulumyönteisetkin kysyvät, mutteivät opettajalta eivätkä koko aikaa. Mutta pohdinta taustalla on jatkuvaa.

Niin trigonometrian kuin aistien toiminnan opetusta voi ja pitää kritisoida, mutta ne ovat vain pieni osa oppiaineessaan. Ruotsin kritisointi kokonaisena oppiaineena olisi välttämätöntä, mutta ei sitäkään saa tehdä.

Ymmärrän tutkijalle nousseen mission pakottamisen siunauksellisuudesta. Se sopii aikaan. Suhtaudun varauksella.

Tutkimus perustuu vain tilanteiden analysointiin. Siinä ei näy esimerkiksi oppimisvaikeudet.

Tälle tutkimukselle hurraa nyt sekä tiukat perussuomalaiset että tiukat punavihreät. Perussuomalaiset näkevät sen kurikoulun ja kännykkäkiellon perusteluna. Punavihreät toksisen maskuliinisuuden tuomiona ja hyvää tarkoittavan maailmankuvan pakottamisena.

[NRR]

Tutkija kaipaa suoraa puhetta:

En tiedä, onko Enni [opettaja] käyttänyt luokassa tarkasti ottaen muotoilua ”vaikka on duunari, ei tartte olla tyhmä”. Ajattelen silti, että asioista suoraan puhuminen ja oppilaiden provosointikin voisi olla yksi keino purkaa niitä tiukassa istuvia käsityksiä, joiden mukaan yleissivistys ei ole takarivin oppilaille tarpeen eikä siksi opettelun arvoista.

Tämän suoremmin ei väikkärissä voi sanoa, että takarivin pojat ja heidän ilman muodollista koulutusta menestyneet isänsä ovat tyhmiä.

Nuorten takapenkkiläisten asennetta kuvattiin muutosvastarinnaksi:

"Äänekkäimpiä olivat konservatiiviset äänet. Osa nuorista, äänekkäistä kaikki poikia, vastusti lähtökohtaisesti kaikenlaisia muutoksia. Polttomoottorien vaihtaminen sähkömoottoreihin ja liharuokien korvaaminen kasvisruoalherättivät äänekästä vastustusta. Myös arkisten, varsin triviaalien ilmiöiden
toivottiin pysyvän ennallaan"

Tutkijan mielestä kasvisruokapäivien kritisointi määrittyy muutosvastarinnaksi, mutta mitään muutosvastarintaa ei nähdä tutkijoiden omissa asenteissa, joissa yleissivistys on korostetusti perinteistä koulusivistystä ja koulussa nyt pakollisten asioiden ehdotonta hyväksymistä.

Tutkijoilla on hallussaan asema & kyky maalata muut tyhmiksi ja muutosvastarintaisiksi, se kertoo valta-asetelmasta. Kuka tekisi tutkimusta tutkijoiden asenteista?

Olisipa tutkija edes hetken pohtinut, millaista hänen olisi ollut käydä koulua, jossa kaikki opiskelu olisi kiedottu teknisen työn ja liikunnan ympärille ja näitä olisi pidetty yleissivistyksen kivijalkana. Ruotsin sijaan pakollisena olisi automekaanikon oppisopimuskoulutus.

[NRR]

Pakkoruotsin pitkittäjät nappasivat heti sloganin väitöskirjaa käsittelevästä jutusta:

"Uskon myös yleissivistykseen, ja jos sitä halutaan, on ihan pakko pakottaa.”

---

Väitöskirjassa pakko perustellaan näin:

"Pakko on perustavanlaatuinen osa oppivelvollisuuskoulua. Kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuusikäisille asukkailleen esi- ja perusopetusta ja oppivelvollisen on osallistuttava siihen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot (perusopetuslaki 1998/628 4 §; 26 §). Oppilaan huoltajalla on sakkorangaistuksen uhalla velvollisuus valvoa oppivelvollisuuden
toteutumista (oppivelvollisuuslaki 2020/1214 22 §). Opettajien on virkavastuunsa nojalla toteutettava paikallista opetussuunnitelmaa, joka perustuu kansallisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin."

Toisaalta tutkija kertoo, että opetussuunnitelma edellyttää, että oppilaalle pyritään luomaan mielekästä oppimista ja perustelemaan tehdyt valinnat. Tutkija on hyvin tietoinen siitä, että koulussa oppimisen lisäksi kasvu ja ryhmässä oleminen ovat tärkeitä. Opettaja pohtii koko ajan, milloin voi antaa ryhmälle tai oppilaalle siimaa, milloin on pidettävä narut tiukalla.

Tutkija puhuu pakkopääomasta, jota hänen mukaansa on "eniten niillä opettajilla, jotka onnistuvat luomaan oppilaisiin lämpimän suhteen ja edellyttävät näiltä työskentelyä. Oppilaat sallivat
riman pitämisen korkealla ja myös yltävät parempiin suorituksiin, kun heiltä vaaditaan yrittämistä ja tekemistä – kunhan vaatija on oppilaan luottamuksen arvoinen." Tämä jotenkin tiivistää tutkimuksen hengen. Olisi hyvä, jos ope olisi tällainen. Ok. Tähän on helppo yhtyä.

---

Keskustelua väitös herättänee nyt jonkun aikaa.

Sen vaatimukset äideille, isille ja takapenkin pojille eivät minusta ole ongelmattomat. Sen asenteet "yleissivistyksen", "tyhmyyden" ja "muutosvastarinnan" tai "maskuliinisuuden" suhteen kaipaisivat kriittistä tutkistelua.

[NRR]

Minusta keskustelua pitäisi viritellä toisin. Ei provokaatioilla. Ei paluulla menneisyyteen kurin pariin ja digin ulottumattomiin.

Ja ennen kaikkea minusta pitäisi katsoa koulutusta ja sen ongelmia kokonaisuutena.

- Päikystä kerrotaan, että käytösongelmia paljon - jo ennen tiktokkia.
- Alakoulusta kerrotaan, että esikoulusta tulee ei-koulukelpoista porukkaa ekalle, raivokohtauksia ja kiinnipitoa, kielitaito-ongelmia, levottomuutta.
- Yläkoulusta kerrotaan, että seiskalla osaamiserot valtavat, lukutaito monella hutera ja keskittyminen...
- Amiksesta & lukiosta valitetaan samaa, vielä lisäksi masennusta...
- Korkeakouluiltakin...

Kuka katsoisi kokonaistilannetta, miettisi, millaisia painotuksia juuri nyt?

[NRR]

Pakkoruotsin pitkittäjät nappasivat heti sloganin väitöskirjaa käsittelevästä jutusta:

"Uskon myös yleissivistykseen, ja jos sitä halutaan, on ihan pakko pakottaa.”

Tätäkään väitöstä harva lukee, edes pedagogeista.
Siksi siitä jää elämään pelkkiä vääriä tulkintoja.
Kuten tämä pakottamisen ihailu.

Koulussa opetetaan kyllä - monella perustellulla ja erilaisuutta huomioivalla tavalla. Opettajat ovat taitavia ja huumorintajuisia - pakottamisen, motivoinnin ja työhön huijaamisen keinot ovat monet. Sitä kutsutaan pedagogiikaksi.

Kannattaisi yhä pohtia, mitä se yleissivistys nyt on.

[NRR]

Hesarin pääkirjoitus tänään summaa takarivin pojista viime päivinä käytyä keskustelua:

---

Jos takarivin henki pääsee luokassa vallalle, se kääntää koulun arvot nurin: koulutyön välttelystä tulee ylpeydenaihe ja menestyksestä nolo juttu. Sama toimii tietysti toisinkin päin: koulumyönteinen vertaisryhmä kannustaa ponnisteluun.

Tutkijan mukaan koulu ei toimi irrallaan kodeista ja yhteiskunnasta, jossa koulutuksen arvostaminen ei ole enää yhtä itsestäänselvää kuin aiemmin. Ei ole myöskään työn tekeminen: mitä minä siitä saan, on ensimmäinen kysymys.

Tässä tilanteessa koulu ei voi tehdä ihmeitä, jotain sentään. Tärkeää on, ettei opettaja suostu laskemaan rimaa vaan vaatii, että asiat on vain opittava. Tiukka opettaja vnoi saada takarivinkin töihin – minkäs teet, kun opettaja pakottaa!

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 86720.html

Nyt esimerkiksi Helsingissä vanhemmat ovat yrittäneet löytää sen koulumyönteisen vertaisryhmän painotusluokista - poliitikot vaativat luokkien purkua, koska syntyy kahden kerroksen väkeä.

Vanhemmat eivät voi kasvattaa toisten lapsia - vastuu yksilöstä on vanhemmalla, vastuu ryhmästä on koululla ja yhteiskunnalla.

[NRR]

Koulukritiikistä pitäisi tehdä oppiaine.

Annetaan lapsille ja nuorille eväitä pohtia, mitä taitoja tulevaisuus tarvitsee, millä työtavoilla niitä opiskellaan, miten nuorten erilaisuus huomioidaan ja miten kritisoidaan akateemisessa sanankäytössä taitavien näkemyksiä ja poliitikkojen ratkaisuja.

Nyt aikuisetkaan eivät kykene tähän keskusteluun. Mediassa saatetaan sanoa, että "yleissivistystä pitää pakottaa" sen paremmin perustelematta, mitä on yleissivistys ja mitä pakottaminen. Kun pakottaminen ulotetaan paitsi koulua käyviin poikiin myös heidän isiinsä, jotka nyt muina miehinä kertovat pojilleen, että ammattiylpeys on oleellista ja pakkoruotsi ei, ollaan suuren käsitteellisen murroksen tarpeessa. Pitää olla taitoa keskustella koulusta.

Koulussa voidaan vaatia työrauhan antamista muille ilman, että ajatellaan koulun nykyisten rakenteiden ja sisältöjen olevan parhaita mahdollisia.

Jokainen (ehkä vetkutteluksi tarkoitettu) "miks täytyy?" vaan oppilaan viestinä wilmaan ja käsitellään koulukritiikin tunnilla...

Äiditkin voisi osallistaa koulukritiikkiin.

[pjl69]

Nyt se tutkija oli paasaamassa MTV3:n Viiden jälkeen ohjelmassa.

[NRR]

Nyt se tutkija oli paasaamassa MTV3:n Viiden jälkeen ohjelmassa.

Kiitos, kävin kuuntelemassa.
Haastattelu oli minusta fiksumpi kuin artikkeli.