https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010233660.html
ENGLANNIN vaikutuksesta suomen kieleen on keskusteltu runsaasti ja esitetty synkkiäkin näkemyksiä. Samaa keskustelua käydään muissakin Pohjoismaissa, kertoo Helsingin yliopiston kielentutkija Elizabeth Peterson.
Yhdysvalloista kotoisin oleva Peterson on ollut toimittamassa aiheeseen liittyvää tuoretta kirjaa English in the Nordic Countries. Hän johtaa myös hanketta nimeltä Kieliasenteet ja -ideologiat Suomessa, joka perehtyy suomen elinvoimaisuuteen englannin vahvistuessa.
Nyt Peterson kertoo, miten tutkimustieto suhtautuu usein kuultuihin väitteisiin suomen tulevaisuudesta.
Väite 1: Englanti pyyhkii lopulta tieltään suomen kielen NOT
Peterson naurahtaa. ”Suomi on todella vahva kieli! Se ei ole koskaan ollut näin vahva.”
Hänen mukaansa kielen elinvoimasta huolehtivat muun muassa journalismi, kirjallisuus ja teatterien tyyppiset instituutiot.
Samalla kieltä muovaa englannin ohella maahanmuutto.
”Muutos on kuitenkin terveen ja elinvoimaisen kielen merkki. Jotkut pelkäävät sen johtavan lopulta kielen kuolemaan. Sellaistakin tapahtuu, mutta suomen kielessä olosuhteet eivät ole nykyisin otolliset sille.”
Tulevaisuuden suomi ei taatusti ole aivan sama kuin nykyisin puhumamme, mutta se on yhä suomea, Peterson sanoo.
Entä jos suomi menee pysyvästi pois muodista?
”Pois muodista? Suomessa?!”
Väite 2: Ensin nuorten kieli täyttyy englannin sanoilla, ja sitten se vaihtuu kokonaan NOT
Nuoret tosiaan viljelevät nykyään paljon englantia puheessaan, Peterson sanoo.
”Mutta hehän ovat nuoria ja kokeilevat kaikkea. Puhuvatko he yhä näin 30-, 40- tai 50-vuotiaana? Eivät. Tutkimukset ovat osoittaneet tämän kerta toisensa jälkeen.”
Petersonin mukaan viimeistään työelämä hioo puheesta terävimmät reunat, koska leimallisesti nuorisokielellä puhuvaa tuskin otettaisiin työpaikalla vakavasti.
”Suomi on selvästi paremmassa turvassa kuin esimerkiksi ruotsi ja tanska.”
Toisaalta teinitkään eivät yleensä puhu samalla tavalla vaikkapa isoäidilleen tai rehtorille kuin toisilleen.
”Meidän pitäisi luottaa enemmän siihen, että kielenpuhujat tekevät tietoisia valintoja.”
Peterson ei ylipäänsä usko siihen, että lisääntyvät englanninkieliset ilmaukset työntäisivät lopulta syrjään koko suomen.
”Suomi on itse asiassa selvästi paremmassa turvassa kuin esimerkiksi ruotsi ja tanska, koska se on rakenteeltaan niin erilainen kuin englanti.”
Väite 3: Suomen kieli on katoamassa ainakin katukuvasta NOT
Toisinaan keskusteluissa esiintyy huolta siitä, että englanti on vallannut liiketilat, julkisivut ja mainonnan.
Mainonta tulee ja menee aina aalloissa, Peterson sanoo. Hän kertoo hollantilaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan paikalliset ovat vähitellen menettäneet kiinnostuksensa englanninkieliseen mainontaan.
”Jos haluaa saada katsojan huomion, mainoksessa on oltava hollantia tai jopa sen murretta.”
Peterson on vakuuttunut siitä, että sama pätee suomen kieleen. Lisäksi hän pitää suomea myös mainonnassa keskeisenä viestintävälineenä. Englanti taas jää helposti eräänlaiseksi päälle ripotelluksi glitteriksi.
Toisaalta englanninkielinen mainonta voi sulkea joitain ihmisiä kokonaan ulkopuolelle.
”Se kieltämättä vaivaa minua. Esimerkiksi Pohjanmaalta kotoisin oleva anoppini ei ymmärrä englantia lainkaan.”
Väite 4: Englanti johtaa vähintään suomen käyttöalan kapenemiseen
”Jos puhe on esimerkiksi korkeakouluista, en uskalla väittää, ettei se olisi mahdollista”, Peterson myöntää.
Hänen mukaansa tilanne on jännitteinen: yliopistoilla on vastuu suomen säilyttämisestä tieteen käytössä, mutta samalla niiden pitäisi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa.
”Koulutuksen puolella meidän on ehkä yritettävä hieman kovemmin, jotta suomi pysyy varmasti myös tieteen kielenä.”
Moni on ollut huolissaan myös siitä, syntyykö joillekin aloille enää suomenkielistä terminologiaa. Peterson sanoo kuitenkin, että termit ovat vain pieni osa kieltä.
”Sitä paitsi kielessä löytyy aina keino kompensoida puutteita jotenkin. Jos johonkin tarvitaan sana, se kyllä löytyy.”
Väite 5: ”Kansainvälistyminen” on käytännössä sama kuin englannin käyttöönotto
Suomessakin on yhtiöitä, jotka ovat vaihtaneet englannin viralliseksi kielekseen. Se voi vaikuttaa jyrkältä ratkaisulta, mutta todellisuus on usein toinen, Peterson sanoo.
”Tällaisessakin yhtiössä on yleensä osattava paikallista kieltä, jos todella haluaa edetä urallaan.”
Eräs projektipäällikkö sanoi poistavansa lukematta kaikki ylimmän johdon englanninkieliset sähköpostit.
Toisaalta kielilinjaus vois tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhtiön johto viestii sähköposteissaan vain englanniksi. Tälläkin voi olla haittapuolensa.
Peterson mainitsee toimittamastaan kirjasta ääriesimerkin: eräs tanskalaisen yhtiön projektipäällikkö sanoi poistavansa lukematta kaikki työpaikkansa ylimmän johdon lähettämät englanninkieliset sähköpostit.
Väite 6: Englannin valinta yritys- tai opetuskieleksi on tuhoisaa muille kielille
Muuten sanavalmis Peterson hiljenee ja muuttuu mietteliääksi.
”Näinkö ihmiset todella ajattelevat? Tässä asetelmassa kielet kilpailevat keskenään, mutta pitääkö tosiaan valita vain yksi?”
Petersonin johtaman tutkimushankkeen havainnot eivät tue väitettä. Osana hanketta tehtiin kysely Suomessa työskenteleville siirtolaisille. Vastaajia oli noin 550.
”Kun heiltä kysyttiin, haluavatko he oppia lisää suomea työpaikallaan, he vastasivat myöntävästi. Kun heiltä kysyttiin, haluavatko he oppia lisää englantia työpaikallaan, he vastasivat myöntävästi.”
Englanti ok - Kielentutkija Elizabeth Peterson hesarissa
Re: Englanti ok - Kielentutkija Elizabeth Peterson hesarissa
Koko tämä englannin kieli on uhka narratiivi tuntuu olevan lähinnä median luomaa paniikkia. Vaikea uskoa, että se on ongelma niille, jotka noissa englanninkielisissä ympyröissä liikkuvat. Asenteissa ruotsin kieltä kohtaan olisi varmasti tutkittavaa, mutta ainakaan tuon Kieliasenteet ja -ideologiat Suomessa hankkeen alta ei sellaista pikaisella vilkaisulla löytynyt. Asiaa ei tietysti haluta tutkia, koska varmasti tiedetään, että asenteet erityisesti pakollisuutta kohtaan ovat erittäin negatiivisia.
Re: Englanti ok - Kielentutkija Elizabeth Peterson hesarissa
Ja vielä tarkemmin RKP:n ja heidän apureidensa. Englannin kieli on uhka pakkoruotsittajille, koska se uhkaa kansainvälistää kansan ja avata oikeasti portit maailmalle (pelkän Nordenin sijasta), jolloin palvelusväeksi kasvatettu ja koulutettu kansa alkaa kysellä omien oikeuksiensa perään.
Re: Englanti ok - Kielentutkija Elizabeth Peterson hesarissa
Näin on.
Aivan uskomatonta, että niin media kuin monet kieltenopet ja kieli-ihmiset on saatu toistelemaan älyttömyyksiä englannin ylivallasta ja matematiikan ylivallasta. Perustaitoja!