Väestötilastoja odotellessa

[Hillevi Henanen]

Viime vuoden väestötilastot julkaistaan tänä vuonna aprillipäivän sijaan 19.4.
Sen verran olen kurkkinut sinne, että ilmeisesti sotekuviot ovat lopultakin pakottaneet tilastokeskuksenkin ottamaan väestötilastointiin pakkoruotsittajille niin vastenmielisen maakuntanäkökulman.
18 maakuntaa, joissa yhdessä pienessä tasapeli, kolmessa suruja 5-10% ja lopuissa 14:ssä keskimäärin suruja muutama promille.

Hyviä kysymyksiä ovat mm vieläkö Manner-Suomen ainoa hyvin niukasti ruotsienemmistöinen maakunta on säilyttänyt asemansa, vai joko surujen määrä siellä on taas notkahtanut alle puoleen.?

Voitaisiin samalla veikata putoaako ruotsi jossain näistä maakunnista kymmenen puhutuimman kielen listalta (jossa olivat vielä v. 2022) ennen kuin Pohjanmaalla taas ruotsinkielisten osuus putoaa alle puoleen:
Kainuu 77 kpl ja Pohjois-Karjala 173 kpl jaetulla sijalla 9
Keski-Suomi 464 kpl ja Etelä-Karjala 216 kpl jaetulla sijalla 8
Pirkanmaa 2056 kpl, Etelä-Savo 220 kpl ja Pohjois-Savo 285 kpl jaetulla sijalla 7

[SJONS]

Kiitos! Mielenkiintoista!

[Hillevi Henanen]

"Kaksikielisen" Suomemme pinta-alasta 10 %:ssa "ruotsinkielisiä" yli 1%.,
ja 18:sta maakunnasta 14:ssä eli 90%:ssa pinta-alasta alle prosentti.
Satakunta 0,4%
Kanta-Häme 0,4%
Pirkanmaa 0,4%
Päijät-Häme 0,4%
Kymenlaakso 0,8%
Etelä-Karjala 0,2%
Etelä-Savo 0,2%
Pohjois-Savo 0,1%
Pohjois-Karjala alle 0,1%
Keski-Suomi 0,2%
Etelä-Pohjanmaa 0,3%
Pohjois-Pohjanmaa 0,2%
Kainuu 0,1%
Lappi 0,3%

[Hillevi Henanen]

Toki on sitten muitakin asioihin vaikuttavia elementtejä kuin väkimäärä, esim ne, jotka myyvät äänensä jo ennen vaaleja.

viewtopic.php?f=13&t=4401&p=33566&hilit ... vat#p33566

Apurahan saamisen edellytyksenä on, että hyväksyt säätiön tarkoituksen ja annat luvan apurahan saajan nimen ja myönnetyn määrän julkistamiseen. Säätiö julkaisee vain apurahan saaneiden hakijoiden nimet.

Säätiön apurahoja saaneet ehdokkaat sitoutuvat myös työskentelemään, tukemaan ja vaikuttamaan niiden arvojen puolesta, joita säätiö tekee:
– Suomi, jossa on kaksi elävää kansalliskieltä, ruotsi ja suomi. (Huom. järjestys)
– ruotsinkielisille hallintoratkaisuille, laitoksille ja ympäristöille.

[Hillevi Henanen]

Odotus palkittiin. Pohjanmaalla oli viime vuonna vielä 50,4% ruotsinkielisiä (sen jälkeen kun Isokyrö sai luvan poistua tästä pakkoliitoksesta 1.1.2021). Viime vuonna oli Pohjanmaalla suruja 49,9%, eli ei siitä konstista ollut pitkäaikaista iloa eikä ole uutta nousua näkyvissä.