Eikö näille "kaksikielisyys"rahoille maassa todellakaan olisi kaikkia hyödyttävää käyttöä?

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Eikö näille "kaksikielisyys"rahoille maassa todellakaan olisi kaikkia hyödyttävää käyttöä?

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.02.2024 14:48

.................................................................KK ph/hlö/v ......Väestö...Kaksikielisyyden hinta/vuosi
Määritelty 2013 mukaan vuodelle 2015..........269.61.....5451270........1,469,716,905
Määritelty 2014 mukaan vuodelle 2016..........278.54.....5471753........1,524,102,081
Määritelty 2015 mukaan vuodelle 2017..........277.75.....5487308........1,524,099,797
Määritelty 2016 mukaan vuodelle 2018..........276.69.....5503297........1,522,707,247
Määritelty 2017 mukaan vuodelle 2019..........275.03.....5513130.........1,516,276,144
Määritelty 2018 mukaan vuodelle 2020..........282.24.....5517919.........1,557,377,459
Määritelty 2019 mukaan vuodelle 2021..........288.46.....5525292.........1,593,825,730
Määritelty 2020 mukaan vuodelle 2022..........318.57.....5533793.........1,762,900,436
Määritelty 2021 mukaan vuodelle 2023..........287.68.....5548241.........1,596,117,971
Määritelty 2022 mukaan vuodelle 2024 ........296.31.....5563970.........1,648,659,951
Kokonaiskustannus 10 vuodessa lähes 16 miljardia 15,715,783,720, josta 1 mrd/10 v. 33:lle enemmän tai vähemmän "kaksikieliselle" kunnalle riihikuivana vapaasti käytettäväksi.

Laskelmaan ei suinkaan sisälly muille kieliryhmille aiheutetut taloudelliset tai muut haitat. Tulee halvemmaksi kastaa ne etuuksiksi.

KK ph/hlö/v=Kaksikielisyyden perushinta/hlö/vuosi
Löytyy valtion budjettilaskelmista

NRR
Viestit: 9800
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Eikö näille "kaksikielisyys"rahoille maassa todellakaan olisi kaikkia hyödyttävää käyttöä?

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 24.02.2024 16:36

Kiitos, upeaa työtä, HH!
No nyt on lukuja!

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Eikö näille "kaksikielisyys"rahoille maassa todellakaan olisi kaikkia hyödyttävää käyttöä?

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 24.02.2024 22:50

Tässä pikku katsaus "kielilainsäädäntöömme":
Tämä kaksikielisyyden perushinta tuli vastaan ensimmäistä kertaa kun tämän uuden nelinkertaistetun kaksikielisyyskorvauksen kaavoja rupesi näkymään 2014.

Entinen avustusten määräyminen perustui ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrään, mutta sehän ei suruille riiittänyt.

Niinpä liksaa ruvettiin maksamaan kaikista "kaksikielisen kunnan" ruotsisinkielisistä + kaikista muistakin kunnan asukkaista. Liksa nelinkertaistettiin.

Sama virallisesti
OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite
Yksikönpäällikkö Corinna Tammenmaa 25.10.2022
VALTIONEUVOSTON ASETUS KUNTIEN KIELELLISESTÄ ASEMASTA VUOSINA
2023-2032
1. Kuntien kielellinen jaotus
Kuntien kielellisestä jaotuksesta säädetään kielilain (423/2003) 5 §:ssä. Säännöksen mukaan
kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka
kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on
näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä
yksikielisiä kuntia. Kuntien kielellisestä asemasta on tällä hetkellä voimassa valtioneuvoston
asetus vuosille 2013-2022 (53/2012).
Kielilain 5 § 2 momentin perusteella kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on
sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan
prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä
yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden
prosentin.
Kunta voidaan kielilain 5 § 3 momentin mukaan säätää kaksikieliseksi, vaikka se tilastojen
perusteella muuten olisi yksikielinen. Tällöin kunnan valtuusto päättää asiasta, ja toimittaa
päätöksensä valtioneuvostolle. Voimassa olevan asetuksen mukaan tällaisia kuntia ovat
Lohja, Korsnäs, Luoto ja Närpiö.
Kielilakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakuntaan. Ahvenanmaan itsehallintolain
(1144/1991) 36 § 1 mom. mukaan maakunta on ruotsinkielinen ja sen kunnallishallinnon
virkakieli on ruotsi. Asetuksessa ei täten säädetä Ahvenanmaan kuntien kielellisestä
jaotuksesta.
2. Kuntien kielisuhde
Kuntien kielellinen asema vuosille 2023 – 2032 perustuu väkilukutilanteeseen 31.12.2021.
Kuntien suomenkielisten ja ruotsinkielisten määrissä ei ole tapahtunut sellaista muutosta,
että sillä olisi vaikutusta kuntien tämänhetkiseen kielelliseen jaotukseen.
Tilastot suomenkielisten, ruotsinkielisten ja muunkielisten määristä ovat muistion liitteessä.
3. Esitykset kuntien säätämisestä kaksikieliseksi
Korsnäsin kunta, Lohjan kaupunki, Luodon kunta ja Närpiön kaupunki ovat toimittaneet
valtuustojensa päätökset pyytää valtioneuvostoa säätämään kunnat kaksikieliseksi vaikka ne
tilastojen perusteella olisivat yksikieliset.
Korsnäsin kunnan 2050 asukkaasta 75 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on täten
3,6 %. Korsnäsin kunnanvaltuusto on 8.12.2021 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään
kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.
Lohjan kaupungin 45988 asukkaasta ruotsinkielisiä on 1623. Ruotsinkielisten osuus
väestöstä on täten 3,5 %. Lohjan kaupunginvaltuusto on 23.3.2022 päättänyt pyytää
valtioneuvostoa säätämään kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.
Luodon kunnan 5622 asukkaasta 305 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on täten
5,4 %. Luodon kunnanvaltuusto on 2.5.2022 päättänyt pyytää valtioneuvostoa säätämään
kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.
Närpiön kaupungin 9562 asukkaasta 506 ovat suomenkielisiä. Suomenkielisten osuus on
täten 5,3 %. Närpiön kaupunginvaltuusto on 15.11.2021 päättänyt pyytää valtioneuvostoa
säätämään kunta kaksikieliseksi vuosille 2023-2032.
4. Esitys valtioneuvoston asetukseksi
Asetuksessa säädettäisiin kuntien kielellisestä asemasta maakunnittain. Valtioneuvosto on
päättänyt maakuntajakolain (1159/1997) 1 §:n 2 momentin nojalla maakuntien nimistä ja
alueista (29.8.2019/978).
Asetuksessa säädettäisiin niistä kaksikielisistä kunnista joissa enemmistökieli on suomi, ja
niistä kaksikielisistä kunnista joissa enemmistökieli on ruotsi. Muut kunnat olisivat
suomenkielisiä.
Asetuksen 1 §:ssä säädettäisiin Uudenmaan kuntien kielellisestä asemasta, 2 §:ssä Varsinais-
Suomen kuntien kielellisestä asemasta, 3 §:ssä Kymenlaakson kuntien kielellisestä
asemasta, 4 §:ssä Pohjanmaan kuntien kielellisestä asemasta ja 5 §:ssä Keski-Pohjanmaan
kuntien kielellisestä asemasta. Asetuksen 6 §:ssä säädettäisiin muiden maakuntien kuntien
kielellisestä asemasta.
5. Esityksen valmistelu
Asetusluonnos on valmisteltu oikeusministeriössä virkatyönä.
Asetusluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros xx-xx.
6. Vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 9 §:n 1 momentin
mukaan kaksikieliselle kunnalle kaksikielisyyden perusteella määräytyvät kunnan
laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty
kaksikielisyyden perushinta kunnan asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,07. Edellä
mainittuun kustannukseen lisätään euromäärä, joka saadaan kertomalla kaksikielisyyden
perushinta kunnan ruotsinkielisten*** asukasmäärällä ja kertomalla tulo luvulla 0,93
. Lain 9 §:n
2 momentin mukaan kaksikielisen kunnan ruotsinkielisten määrää määritettäessä käytetään
Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja kunnan ruotsinkielisten asukasmäärästä
varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.
Vuonna 2023 kaksikielisyyden perusteella määräytyvän valtionosuuden laskennalliset
kustannukset ovat noin 103 miljoonaa euroa. Kaksikielisyys muodostaa näin ollen noin 1
prosentin kaikista laskennallisista kustannuksista (noin 9,6 mrd. euroa). Laskennallisista
kustannuksista valtio rahoittaa valtionosuutena valtionosuusprosentin mukaisen osuuden,
joka vuonna 2023 tuottaa noin 2,1 mrd. euroa valtionosuutta. Kaksikielisyyden
laskennallinen osuus valtionosuudesta on täten noin 23 milj. euroa. Valtionosuusprosentista
säädetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 21 §:ssä.
Laissa hyvinvointialuiden rahoituksesta (617/2021) säädetään siitä, miten kaksikielisissä
hyvinvointialueissa kaksikielisten asukkaiden määrä vaikuttaa ao. hyvinvointialueen
rahoitukseen. Lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa määritellään kaksikielinen hyvinvointialue.
Tämän mukaan kaksikielisellä hyvinvointialueella tarkoitetaan sellaista hyvinvointialuetta,
jonka alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta.
Lisäksi lain 18 §:ssä säädetään seuraavasti: Kaksikielisyyden perusteella määräytyvät
hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla kaksikielisen
hyvinvointialueen ruotsinkielisten asukkaiden määrä kaksikielisyyden perushinnalla.
Ruotsinkielisten asukkaiden määrä määräytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston
varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tietojen mukaan.
Kaksikielisiä hyvinvointialueita on kahdeksan ja niissä asuu yhteensä noin 250 000
kaksikielistä asukasta. Kaksikielisyys vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen sosiaali- ja
terveyspalveluiden rahoituksen osalta 0,5 % määräytymistekijällä. Tätä määräytymistekijää
vastaa noin 109 miljoonan euron rahoitusosuus vuoden 2023 tasossa. Vastaavasti
perushinnaksi tulee noin 430 euroa kaksikielistä asukasta kohden.
Asetuksella ei muutettaisi kaksikielisten kuntien määrää tai niitä kuntia jotka ovat
kaksikielisiä. Asetuksella ei tästä syystä itsessään ole vaikutuksia valtionosuuksien
määräytymisen perusteisiin.
Vaikutukset viranomaisiin
Asetuksella ei muutettaisi kaksikielisten kuntien määrää tai niitä kuntia jotka ovat
kaksikielisiä. Tästä syystä asetuksella ei ole vaikutuksia kuntien kielellisiin velvollisuuksiin
tai ihmisten kielellisiin oikeuksiin verrattuna nykytilanteeseen.
7. Voimaantulo
Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023.
8. Toimivalta
Kielilain 5§
Vuonna 2023 kaksikielisyyden perusteella määräytyvän valtionosuuden laskennalliset
kustannukset ovat noin 103 miljoonaa euroa.
Tasamiljoonissa minunkin laskelmissani juurikin näin. Tarkka arvo 103 336 638

Ennen maksettiin siis peruskoululaisista. mutta nyttemmin on valjastettu suruille tienaamaan jokaikinen kaksikielisen kunnan kuntalainen pelkällä olemassaolollaan.

tämä 103 miljoonaa valtionapua vuodessa muodostuu seuraavasti:
Valtionapu koko asukasmäärän mukaan 37 milj.,
Valtionapu ruotsinkielisten määrän mukaan 66 milj.,

*''Surujen osuus väestöstä kaksikielisissä kunnissa 12,9%, mutta niinpä surujen rahantuottokerroin onkin 13-kertainen muihin nähden.

Hillevi Henanen
Viestit: 2526
Liittynyt: 14.10.2013 20:18

Re: Eikö näille "kaksikielisyys"rahoille maassa todellakaan olisi kaikkia hyödyttävää käyttöä?

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja Hillevi Henanen » 25.02.2024 09:48

Löytääkö joku tuosta rimpsroiskasta Vantaan kaupunkia, joka tällä kaavalla tienaisi kaksikielisyysrahaa lähes 5 miljoonaa vuodessa, vaikka kaupungissa ei olisi enää ensimmäistäkään ruotsinkielistä, ja muun väestön kasvaessa summa vielä kasvaisi vuosi vuodelta?

Vastaa Viestiin