Kymmenettä vuotta jaetaan nyt yhteisestä kassasta rahaa ruotsinkielisille kielen perusteella tällä uudella kaavalla. Tänä vuonna ylittyy miljardi korvamerkitsemätöntä rahaa näille 33 kunnalle.Maailman ruotsinkielisin kunta voi muuttua kaksikieliseksi
La 18.10.2014 klo 07:16
Yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien määrä Suomessa saattaa pudota kolmesta yhteen, jos myös Luodon kunta päättää muuttua kaksikieliseksi. Närpiön kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että kaupunki hakee kaksikieliseksi kunnaksi. Kaupunginhallituksen laskelmien mukaan kaksikielisyys toisi Närpiölle lisää valtionosuuksia 2,1 miljoonaa vuodessa. Luodon kunnanjohtajan Gun Kapténsin laskelmien mukaan Luoto menettää noin miljoona euroa valtionosuuksia, jos kunta jatkaa yksikielisesti ruotsinkielisenä kuntana. Luodon kunnanhallituksen puheenjohtaja Ulf Stenman (r.) uskoo, että raha puhuu myös Luodossa. – Meidän on vaikea kieltäytyä miljoonan euron potista, vaikka en pidä siitä, että kielellä tehdään kauppaa, sanoo Stenman. Jos myös Luoto päätyy samaan ratkaisuun kuin Närpiö, ainoaksi ruotsinkieliseksi kunnaksi jää Korsnäs. Luoto on tiettävästi maailman ruotsinkielisin kunta, sillä 92,5 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Yhtä ruotsinkielistä kuntaa ei löydy edes Ruotsista, jossa maahanmuuttajien osuus on korkea. Luodossa on noin 5 100 asukasta, joista noin 310 (6,2 prosenttia) puhuu äidinkielenään suomea. Kalajoella syntynyt Timo Prittinen on yksi heistä. Hän muutti Luotoon vuonna 1987. – Kuntalaisten suomenkielen taito on parantunut huomattavasti alkuvuosista. Itse käytän asioidessani enimmäkseen ruotsia, koska se tuntuu useimmiten luontevalta, Prittinen kertoo. Hän on toiminut 16 vuoden ajan kunnallisissa luottamustehtävissä kristillisdemokraattien edustajana. Kolme vuotta sitten hän jätti valtuustoaloitteen kaksikieliseksi kunnaksi hakemisesta. Aloite käsiteltiin viime keväänä, mutta ajatus jäi ilman vastakaikua. – Minä näen kaksikielisyyden erityisesti imagokysymyksenä, joka ei ole keneltäkään pois. Kaksikielisyydestä viestiminen voi houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä kuntaan, pohtii Prittinen. – Yksikielisyys johtaa myös demokratiavajeeseen, kun suomenkieliset eivät voi seurata kunnan päätöksiä omalla äidinkielellään. Prittinen huomauttaa, että miljoonan euron lisäpotti tulisi tarpeeseen. Sillä rahalla voisi palkata esimerkiksi kolmekymmentä sairaanhoitajaa. Lisää aiheesta lauantain Keskipohjanmaassa
Entinen jakoperuste, ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrä, todettiin kelvottomaksi, koska avustuksen pelättiin hupenevan samaa tahtia kuin siihen oikeutettujen saajienkin.
Saajien määrälle ei juurikaan ollut mitään tehtävissä - lait sen sijaan olivat vapaata riistaa.
Ensinnäkin, kokonaisumma nelinkertaistettiin ja perusteisiin muutettiin KAIKKIEN ruotsinkielisten määrä, ei suinkaan pelkästään kouluikäisten määrä, vaikka “oikeusministeri” toistuvasti vetosikin kalliimpiin oppikirjoihin + varmuudeksi vielä kaikkien muidenkin asukkaiden määrä. Vanhusten määrä kumminkin vielä toistaiseksi lisääntyy, joten pelkät kalliita koulukirjoja tarvitsevat olisivat erittäin heikko rahastusperusta. Lisäksi otettiin kaavaan mukaan kunnan KOKO asukasmäärä ja mystinen kaksikielisyyden perushinta.
Ruotsinkieliset ovat omineet lainsäädäntöoikeuden ja ennen kaikkea lain tulkintaoikeuden, ja kuinka ollakaan - voittavat sillä.
Kun katsomme lukuja viimeisiltä kymmeneltä vuodelta,
Peruskouluikäisten surujen määrä on pysynyt 10 vuotta melko vakaana, sen sijaan nuoremmissa suruissa 0-4 v on tullut 10 vuodessa parin tuhannen pudotus mikä tulee näkymään koululaisten määrässä lähivuosina..
Kaksikielisen alueen surujen määrän kehitys 10 vuoden kehitys
0-4 v -1970
5-9 v -122
10-14 v +1488
15-19 v -1409
20-24 v -1874
25-29 v +677
30-34 v +745
35-39 v -268
40-44 v -969
45-49 v -2192
50-54 v -842
55-59 v -1027
60-64 v -3537
65-69 v -3231
70-74 v +2821
75- v +6573
Onneksi vanhusväestö on otettu mukaan rahapottia lisäävänä tekijänä!!!!
Tässä laskelmassa ovat mukana kaksikieliset maakunnat joihin en laske mukaan Kymenlaaksoa.