Kansalaisuus ruotsiksi

[pjl69]

Ylen Uudenmaan paikallisuutisissa kerrottiin juuri, että Suomen kansalaisuuden hakeminen ruotsiksi on kasvussa. Nostettiin esiin esimerkkitapaus, joka ei ollut onnistunut kielikokeessa suomeksi, mutta ruotsiksi oli riittänyt 10 kuukauden opiskelu. Valtaosa kansalaisuushakemuksista tapahtuu edelleen suomeksi, mutta ruotsin osuus on kuulemma kasvussa.

[Teemu]

Kyllä tässä tehdään karhunpalvelus kansalaisuutta hakeville, kun mahdollistetaan kielivaatimusten täyttäminen ruotsin avulla. Ruotsi on tietysti monille helpompi kieli ja varmasti Suomessa on muutamia paikkoja joissa pärjää pelkästään ruotsilla, mutta kyllä kunnon integraatioon vaaditaan suomen kielen taitoa.

[Hillevi Henanen]

Säälittävää.
Luin tuon saman uutisen, enkä nyt vielä rupeaisi suruna hattua heittelemään sen perusteella.
Vuonna 2001 on surujen määrä koko Suomessa vähentynyt 886 kappaleella eli eniten vuonna 1980 alkaneen tilastointini aikana.
Seuraavaksi huonoin onkin sitten viimeisin tällä hetkellä tilastoitu vuosi -881 kappaleellaan.

Nyt olisi kiinnostavaa vielä tietää miten tämä henkilö aikoo sillä ruotsillaan pärjätä kun ruotsinkielinen elinpiiri kutistuu kiihtyvällä vauhdilla.
1980-2022 on ruotsinkielisten määrä Suomessa keskimäärin muuttunut -320 kappaleella vuodessa, eli yhteensä -13430 kpl.
Samana aikana suomenkielisten määrä on muuttunut +301909 eli keskimäärin +7188/vuosi.
Muutama ruotsiksi kotoutunut ei paljon paina tässä alamäessä. Voidaan vielä huoletta jättää huomioimatta sekin, mitä ikärakenteelle on samana aikana tapahtunut.

[Hillevi Henanen]

Samana aikana (1980-2022) on saamenkielisten määrä kasvanut 1343---->2035,

ja kieliryhmä muut 9 146---->495 992.

Suomenkieliset 1980 siis 4 476 807
ja toissa vuonna 4 778 891

Ruotsinkieliset 1980 siis 300 482
ja toissa vuonna 287 052

Kaikki yhteensä 1980 siis 4 787 778
ja toissa vuonna 5 563 970

[Hillevi Henanen]

Kyllä tässä tehdään karhunpalvelus kansalaisuutta hakeville, kun mahdollistetaan kielivaatimusten täyttäminen ruotsin avulla. Ruotsi on tietysti monille helpompi kieli ja varmasti Suomessa on muutamia paikkoja joissa pärjää pelkästään ruotsilla, mutta kyllä kunnon integraatioon vaaditaan suomen kielen taitoa.

Et kai tosissasi odota surujen ottavan huomioon kenenkään muun etua kuin omansa, eikä sen edun edes tarvitse olla millään lailla realistinen. Kunhan siitä saadaan väännettyä jonkinnäköinen lain irvikuva, niin se sitoo kaikkia (muita).
Heidän mielestään kaikilla olisi ehdottomasti ja tasapuolisesti oltava yhteinen etu - surujen etu siis.

Tämän vuoden aikana ylittyy näille 33 "kaksikieliselle" kunnalle kielen perusteella kymmenessä vuodessa maksettava miljardi. Muut 260 kuntaa kaivavat kiltisti kuvettaan.

Kaavan mukaan raha juoksisi siis sellaisillekin "kaksikielisille" kunnille joissa ei ole ruotsinkielisiä. Tampere ja Oulu eivät ole menneet retkuun.

[Hillevi Henanen]

Surujen valheilla täällä ei pärjää jos maan pääkieli ei ole hallussa kuten ei muissakaan maissa.
Koko artikkeli ei näy, mutta kommentit kylläkin.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000010009048.html