Mitä tapahtuu RKP:ssä, hesari puhuu valtapelistä

[NRR]

Pääkirjoitus 4.1.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2 ... 98142.html

Rkp:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson ilmoitti joulun alla harkitsevansa ehdokkuutta kesäkuun EU-vaaleissa. Puheenjohtajilla ei ole tapana heitellä tällaisia asioita lämpimikseen, joten peli Henrikssonin seuraajasta käynnistyi saman tien.

Luontevin ehdokas on eurooppaministeri Anders Adlercreutz, joka hävisi puheenjohtajakisan Henrikssonille vuonna 2016. Adlercreutz on suosittu ja sulavasanainen poliitikko, joka saattaisi laajentaa Rkp:n kannatusta myös suomenkieliselle puolelle.

Adlercreutz ei kuitenkaan kuulu Henrikssonin luotettuihin. Syynä lienee osin persoonakemia, mutta eroja on ajattelussakin. Pohjanmaalainen Henriksson korostaa ruotsin kielen ja aluepolitiikan tärkeyttä, kun taas uusmaalaiselle Adlercreutzille Rkp voisi olla nykyistä kaksikielisempi liberaalipuolue. Halu pitää Adlercreutz poissa valokeilasta saattoi olla yksi syy siihen, että Rkp päätti olla nimeämättä omaa presidenttiehdokasta. Ratkaisu tuntuu heijastuvan kannatukseen: Ylen tuoreessa kyselyssä Rkp jäi 3,9 prosentillaan kristillisdemokraattien taakse.

Rkp:ssä jatkuvuuden takaa sisäpiiri, johon kuuluu puolueen entisiä kärkipoliitikkoja ja talousvaikuttajia. Puheenjohtaja on usein jättänyt paikkansa valitulle seuraajalleen. Henrikssonin manttelinperijän paikalle on aiemmin aseteltu esimerkiksi helsinkiläistä Marcus Rantalaa tai liikuntaministeri Sandra Bergqvistiä. Rantala jäi kuitenkin valitsematta eduskuntaan, ja Bergqvist kompastui suhmurointiinsa Paraisten paikallispolitiikassa. Siksi selvää seuraajaehdokasta ei nyt ole, vaan edessä on oikea puheenjohtajavaali, jossa Adlercreutz voi saada vastaansa esimerkiksi eduskuntaryhmän puheenjohtajan Otto Anderssonin.

Vaalissa tärkeitä ovat Rkp:n kolme isoa kysymystä:
Etelä-Suomi–Pohjanmaa,
kielipuolue–yleispuolue ja
liberaalit–konservatiivit.
Viimeksi mainittu on korostunut hallitusratkaisun jälkeen, sillä Rkp:ssä on paljon tyytymättömyyttä siihen, että puolue on joutunut hallituksessa asemaan, jossa kaksi suurta puoluetta sopivat asioista sen yli samalla, kun Rkp:n odotetaan toimivan liberaalina vastavoimana perussuomalaisille. Tuskastuminen tähän ahdinkoon saattaakin olla yksi syy siihen, että Henriksson on alkanut Brysselin suuntaan tähyillä.

Kauanko RKP:n nykylinja jatkuu?
Miten sujuu pakkoruotsitus opetusministeriössä?

[Uusi kielipolitiikka]

Aika kapea ja tylppä on kärki, jos puheenjohtajaksi on ehdolla joku Bergqvistin tyyppinen täysin lahjaton yksilö.

Esim eduskunnan kyselytunnit ovat suoranaista piinaa, kun kyseinen henkilö ei osaa suomea - eikä liioin asiaansa.

Mutta todellinen valta on tosiaan jossain muualla..kuten lehtikin toteaa.

Rkp:ssä jatkuvuuden takaa sisäpiiri, johon kuuluu puolueen entisiä kärkipoliitikkoja ja talousvaikuttajia.