Kommentteja:https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010002597.html
Taidehallin säätiön entisen johtajan epäillään käyttäneen säätiön varoja yli 247 000 euron edestä omiin menoihinsa
Patentti- ja rekisterihallitus harkitsee vahingonkorvauskannetta säätiön hyväksi. Poliisi on tutkinut asiaa muun muassa törkeänä kavalluksena.
Helsingin Taidehallin säätiön entisen johtajan epäillään käyttäneen säätiön varoja yli 247 000 euron edestä omiin menoihinsa vuosina 2014–2021, kertoo Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Summa perustuu säätiön tekemään selvitykseen.
Säätiö teki entisen johtajansa epäillyistä taloudellisista väärinkäytöksistä tutkintapyynnön poliisille joulukuussa 2021. Tällöin epäiltiin, että rahasumma olisi yli 100 000 euroa. Poliisi on tutkinut asiaa muun muassa törkeänä kavalluksena.
*******
Epäily väärinkäytöksistä syntyi Taidehallin sisäisissä selvityksissä. Helsingin Taidehallin säätiön hallituksen puheenjohtaja Kai Huotari sanoi STT:lle toukokuussa 2022, ettei asia vaikuta näyttelytoimintaan ja Taidehallin taloudellinen tilanne on vakaa.
*******
Päätöksessään PRH määräsi säätiön hallituksen päättämään niistä toimista, joihin se ryhtyy hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan vahingonkorvausvastuun toteuttamiseksi. PRH:n mukaan säätiö on ilmoittanut, ettei korvauksia vaadita hallituksen jäseniltä tai tilintarkastajalta.
*******
Kanneoikeus hallituksen jäsenen vuosina 2014–2017 tekemästä epäillystä laiminlyönnistä on jo vanhentunut. Vuoden 2018 osalta kanne täytyy nostaa vuoden 2023 loppuun mennessä. Tilintarkastajan kohdalla kanneoikeus vanhenee viidessä vuodessa siitä, kun tilintarkastuskertomus tai muu lausunto on annettu.
Varkaiden paratiisi - höveliäs varojen käyttö omiin tarkoituksiin näyttää olevan sääntö.
Tarkastuksia ei ole tehty, eikä edelleenkään säännöllisesti tehdä.
Eivät ole olleet Suomessakan tarpeen - "pitäähän sitä toki luottaa" ...
Ei pidä, sen osoittaa tämäkin tapaus.
Niinhän ne pitäisi, mutta sen sijaan surujen lakimiesarmeija tehtailee päättömiä lakeja joilla kupataan säätiörahojen päälle yhteiskunnalta verottomia "avustuksia" milloin milläkin perusteella.Kaikki säätiöt pitäisi tutkia, koska niissä on paljon puutteita juuri kirjanpidonkin osalta. Muutoin olen sitä mieltä että säätiöt pitäisi laittaa verolle kuten muutkin laitokset.
Paras esimerkki on tämä "kielilakien" sekasotku, joka ei tietenkään velvoita ruotsinkielisiä.
Sillä, että surut joutuvat olosuhteiden pakosta opiskelemaan maan pääkieltä kuten muutkin maailman vähemmistöt, ei ole muiden kielirymien opiskelujen kanssa MITÄÄN tekemistä, eikä se voi oikeuttaa heitä vaatimaan muilta oman suurimmalle osalle tarpeettoman, jopa haitallisen kielensä pakollista opiskelua.
"Kaksikielisessä 18 maakunnan Manner-Suomessa"
Vuonna 2022 oli ruotsin kieli
9. puhutuin kieli Pohjois-Karjalassa - ruotsinkielisiä 173 kpl 0,1%
9. puhutuin kieli Kainuussa - ruotsinkielisiä 77 kpl eli 0,1%
8. puhutuin kieli Etelä-Karjalassa - ruotsinkielisiä 216 kpl eli 0,2%
8. puhutuin kieli Keski-Suomessa - ruotsinkielisiä 464 kpl eli 0,2%
7. puhutuin kieli Pirkanmaalla - ruotsinkielisiä 2056 eli 0,4%
7. puhutuin kieli Etelä-Savossa - ruotsinkielisiä 220 kpl eli 0,2%
7. puhutuin kieli Pohjois-Savossa - ruotsinkielisiä 285 kpl eli 0,1%
6. puhutuin kieli Päijät-Hämeessä - ruotsinkielisiä 778 kpl eli 0,4%
5. puhutuin kieli Kanta-Hämeessä - ruotsinkielsiä 651 kpl eli 0,4%
5. puhutuin kieli Pohjois-Pohjanmaalla - ruotsinkielisiä 792 eli 0,2%
5. puhutuin kieli Lapissa - ruotsinkielisiä 502 eli 0,1%
4. puhutuin kieli Satakunnassa - ruotsinkielisiä 807 kpl eli 0,4%
4. puhutuin kieli Etelä-Pohjanmaalla -ruotsinkielsiä 622 eli 0,3%
3. puhutuin kieli Kymenlaaksossa - ruotsinkielsiä 1199 eli 0,8%
2. puhutuin kieli Uudellamaalla - ruotsinkielisiä 129648 kpl eli 7,5%
2. puhutuin kieli Varsinais-Suomessa - ruotsinkielisiä 27525 kpl eli 5,7%
2. puhutuin kieli Keski-Pohjanmaalla - ruotsinkielisiä 6047 eli 8,9%
1. eniten puhuttu kieli Pohjanmaalla - ruotsinkielisiä 72548 eli 50,4%
Pohjanmaa siis ainoa kaksikielinen maakunta Manner-Suomessa, ja sen osuus väestöstä 3,2%, joista vielä vuonna 2022 puolet oli ruotsinkielisiä.
Uutuutena oli, että Kainuussa ensimmäisenä maakuntana ukrainalaiset ohittivat surut ja melkein tuplasti. Edellisvuonna olivat vielä peräkkäin eri järjestyksessä.
Pahin yksittäinen lakihässäkkä, joka EHDOTTOMASTI pitäisi puolueettoman instanssin käydä läpi on tämä kaksikielisyyskorvaus.
Tästä ylle kirjaamastani todellisesta tilanteesta huolimatta on säädetty maahan korvaus kaksikielisyydestä, siten, että vain 33 kuntaa saa rahaa ja 260 ei, vaikka isoimmille kunnille tätä rahaa olisi toki tarjolla pikku lakimuutoksilla, ja senhän surut osaavat.
Vuoden 2024 loppuun mennessä näille 33 kunnalle siunaantuu yhteensä yli miljardi korvamerkitsemätöntä hyvää yhteisestä kassasta. Aikaisemmassa korvauksessa oli sentään olevinaan joku järki kun se perustui peruskoululaisten määrään ja kun ne kuuluisa koulukirjat olivat niiiin kalliita.
Se perustelu ei vaan riittänyt meidän suruille, ja ymmärrän kyllä miksi.
Tämä uusi nerokas kaava on siis rakennettu niin, että ruotsinkielisten määrä ei vaikuta rahavirtoihin liikaa, kun esim Vantaa saisi 6,5 miljoonan sijaan 5 miljoonaa vaikka ruotsinkielisten määrä nollaantuisi. Kaavaan kun on leivottu KOKO asukasmäää eikä vain vauhdilla hupeneva surujen määrä. Kun riittävän suuri kaupunki vain ilmoittautuisi kaksikieliseksi, niin kaava ei vaadi ruotsinkielisiä ollenkaan rahahanojen aukaisemiseksi. Riittää, että näyttää kaksikielisten alueiden kartalla hienolta.
Kun systeemiä käynnistettin 9 vuotta sitten oli käydä paha vahinko kun yksikielisten kuntien listallle oli jäädä myös kolme yksikielistä täysin ruotsinkielistä kuntaa.
Onneksi oli kirkasotsainen ja umpirehellinen oikeusministeri, joka hetkessä pikku pikalakimuutoksin hoiti homman.
2015 nämä kolme kuntaa olisivat kaavan mukaan saaneet yht 3,95 miljoonaa jos ei Närpiö olisi mokannut, ja ensi vuonna -31 suomenkielistä ja -337 ruotsinkielistä myöhemmin tämä antelias kaava palkitsee heidät 4,27 miljoonalla
Olisiko paikallaan ehdottaa, että ainakin nämä kielilait painettaisiin helpommin uusiokäytettävään muotoon vaikka pienille rullille. Silloin niille voisi olla käyttöä muillakin kieliryhmillä.
Jos konsepti osoittautuisi toimivaksi, niin kansalliskielsitrategioihin vois soveltaa samaa tekniikkaa.