Kaksikielisyyden rikkautta Vaasan malliin, potilaan tai toisen lääkärin ei tarvitse ymmärtää mitä on Kantaan kirjattu

[Hillevi Henanen]

https://ilkkapohjalainen.fi/arki-ja-hyv ... an-oikeita

Vaasalainen äiti yllättyi tyttärensä lääkärikäynnin jälkeen – Ylilääkäri: Kielen ohi ajaa se, että merkinnät ovat mahdollisimman oikeita

Vaasalainen Pauliina Pasanen kävi 15-vuotiaan tyttärensä kanssa Vaasan keskussairaalassa lääkärin vastaanotolla 16. marraskuuta. Lääkäri puhui vastaanotolla suomea, mutta teki kirjaukset Kantaan ruotsin kielellä.
– Ihmettelin sitä, koska aiemmin meille ei ole käynyt näin. Vaikka olemme kaksikielisessä kaupungissa, haluan palvelua omalla äidinkielelläni.
Pasanen laittoi heti Pohjanmaan hyvinvointialueen palautepalvelun kautta viestiä hoitavalle taholle.
– Minulle soitettiin noin kolmen tunnin päästä viestin lähettämisestä. He pahoittelivat tapahtunutta ja totesivat, että niin ei saisi käydä.
Pasaselle luvattiin, että asia korjataan eli teksti käännetään suomen kielelle. Hän oli kuullut työkaveriltaan, että käännöksissä menee noin kolme kuukautta ja, että niitä ei käännetä Kantaan, vaan ne lähetetään paperisena kotiin.
– Minulle luvattiin puhelimessa, että epikriisi tulee Kantaan käännettynä.
Asia aiheutti Pasasen kotona hämmennystä, koska varsinkin tyttären kielitaito ei riitä ymmärtämään lääketieteellistä sanastoa ruotsin kielellä.
– Tiesin, että tytön tutkimuksissa on tullut esiin jotain normaalista poikkeavaa, ja halusin nähdä, mistä on kyse. Lääkäri soitti minulle viime viikolla samasta asiasta, ja myös sen puhelun kirjaukset hän on tehnyt ruotsiksi.
Jutun kirjoitushetkellä 13. joulukuutaPasasen tyttären epikriisit ovat Kannassa edelleen kääntämättä.

Epikriisi on myös lääkärin viesti itselleen

Hallintoylilääkäri Heikki Kaukorannan mukaan Pohjanmaan hyvinvointialueella priorisoidaan potilaan hyvä hoito.
– Se edellyttää, että tehty hoito dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti.
Hänen mukaansa Pohjanmaalla on kahdenlaisia ihmisiä, osa puhuu heikommin suomea ja loput heikommin ruotsia.
– Se pätee myös terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisiin.
Kaukorannan mukaan tavoitteena on, että kaikki merkinnät tehtäisiin potilaan omalla äidinkielellä.
– Suullinen hoito voi onnistua, vaikka lääkäri osaisi heikommin potilaan äidinkieltä kuin omaansa. Merkinnät Kantaan kannattaa tehdä sillä kielellä, joka vie parhaiten tiedon eteenpäin, Kaukoranta muotoilee. Miten se tiedon paras eteenpäin meno määritellään, ja miten se, että potilas ei ymmärrä kirjausta voi viedä parhaiten tiedon eteenpäin???
Epikriisi eli potilaskertomus on hänen mukaansa aina myös lääkärin viesti itselleen.??????
– Jos potilas tulee vaikka neljän viikon päästä uudelleen vastaanotolle, pitää lääkärin muistaa näiden merkintöjen tuella, mitä on edellisellä kerralla ajatellut.
Joskus potilas siirretään toiselle lääkärille, joka näkee potilaskertomuksesta, mitä aiempi lääkäri on tilanteesta ajatellut.
– Silloin kielen ohi ajaa se, että merkinnät ovat mahdollisimman oikeita. Eli joko tahi, mutta molempia ei luvata? Siihen velvoittaa myös laki potilasasiakirjojen laatimisesta. Kieli on tärkeää, mutta tärkeämpää on oikea sisältö.
Jos potilas ei ymmärrä epikriisin sisältöä, ohjataan potilas Kaukorannan mukaan ottamaan yhteyttä yksikköön, josta teksti on tullut.
– Potilas saa pyytämällä siitä käännöksen.
Käännöksen saa jollekin Suomen kolmesta virallisesta kielestä.
– Toinen tapa on ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai yksikköön ja käydä teksti keskustelemalla läpi.

Heikki Kaukorannan mukaan tärkeintä on, että hoito dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti, kieli on sen rinnalla toissijainen asia.

"He tekevät kirjaukset sillä kielellä, minkä osaavat"

Onko laissa säädetty aikaa, jossa teksti pitää saada käännettynä omalle äidinkielelleen?
– Ei siihen ole laitettu aikamäärettä, mutta käännös pyritään toteuttamaan niin nopeasti, kun se kääntäjäresurssien puitteissa on mahdollista.
Onko asiasta tullut valituksia?
– Satunnaisesti. Käytännössä yleensä aina kysytään, miksi Kannassa teksti on muulla kuin omalla äidinkielellä.
Tilanne rauhoittuu Kaukorannan mukaan aina, kun potilaalle kerrotaan, että hänellä on oikeus saada käännös omalle äidinkielelleen.
– Kaikki eivät ole siitä tietoisia.
Kaukoranta korostaa, että teksti tulee Kantaan lääkärin äidinkielellä vain siinä tapauksessa, että tiedon oikeellisuus on sillä kielellä selkeästi parempi.
– Suurin osa lääkäreistämme tuottaa tekstit molemmilla kotimaisilla potilaan äidinkielen mukaan.
Ulkomaisille lääkäreille, jotka osaavat vain yhtä Suomen virallisista kielistä on annettu erivapaus kielisäännöstä.
– He tekevät kirjaukset sillä kielellä, minkä osaavat. Meillä ei oteta lääkäritoimeen henkilöä, joka ei osaa suomea tai ruotsia.


Käännöspalveluissa pientä ruuhkaa

Sihteeripalveluiden palvelupäällikkö Tuija Hirvelä kertoo, että Pohjanmaan hyvinvointialueella työskentelee viisi kääntäjää.
– Maanantaina katsoin, että jonossa oli 222 käännöstä. Hieman huoletti, että siellä oli joitakin käännöspyyntöjä lokakuun loppupuolelta.
Kiireelliset käännökset on hänen mukaansa tehty ajallaan. "Normaalissa kiireellisyysluokassa" on sen sijaan hieman jonoa.
– Niitä työstetään parhaillaan. Katsomme, voisiko joku tehdä vähän ekstraa, että saisimme jonoa hieman purettua.
Jono ei Hirvelän mukaan ole poikkeuksellisen pitkä, mutta lokakuun lopun käännöspyynnöt pitää saada pikaisesti tehtyä.
– Meillä on hyviä kääntäjiä, nopeimmat kääntävät reilu 100 sivua viikossa.
Kääntäjien jonoon tulee kiireellisiä käännöksiä, jos potilas tarvitsee kirjaukset jostain syystä nopeasti.
– Siinä jonossa oli tiistaina viisi käännöstä työn alla. Ne hoidetaan aina heti. Normaalin kiireellisyysluokan tekstitkin pyritään kääntämään aina mahdollisimman nopeasti.
Hirvelän mukaan käännöspyynnöt ovat viimeisten kolmen vuoden aikana vähentyneet.
– Siinä on nähtävissä laskeva trendi.

Siniset ovat omia kommenttejani

[pjl69]

Taitaa surut muksuilla ja yrittää muistuttaa palveluiden saamisen tärkeydestä omalla äidinkielellään, aivan kuin tilanne suomenkielisten ja surujen välillä olisi symmetrinen.

[Uusi kielipolitiikka]

Taitaa surut muksuilla ja yrittää muistuttaa palveluiden saamisen tärkeydestä omalla äidinkielellään, aivan kuin tilanne suomenkielisten ja surujen välillä olisi symmetrinen.

Pikemminkin kuvastaa kielten ja "kaksikielisyyden" hierarkiaa:

Kun ruotsinkielisiä on 1%, kaikilta lääkäreiltä vaaditaan todistus ruotsin taidosta.
1% = 50%

Vaikka kyseessä on kerrankin aito kaksikielisyys 50/50,
ruotsin kielen asema on 100/0.

Eli ruotsin kielellä on valtava hierarkiakerroin.

2-50 x

[Uusi kielipolitiikka]

[

Vaikka olemme kaksikielisessä kaupungissa, haluan palvelua omalla äidinkielelläni.

Tämähän todistaa hierarkian olemassaolon.

Kaksikielinen kaupunki= ruotsinkielinen kaupunki

Vaikka olemme ruotsinkielisessä kaupungissa, haluan palvelua omalla äidinkielelläni.

Suomenkielinen on jo perusasenteeltaan alistunut!!

[Hillevi Henanen]

Suomenkielisten määrä Vaasassa on ollut nousussa vähintään vuodesta 1990 vuoteen 2015, sen jälkeen suomenkielisten mitta on tullut täyteen ja määrä laskenut tasaisesti.
Suomenkielisten nettopoistuma 7 vuodessa on parisen tuhatta, ja paluuta tuskin on.

Vaasa on profiloinut itsensä niin vastenmieliseksi, että muuttoliikkeen kääntyminen olisi suoranainen ihme.