Muistuttaisin, että lisäys koskee myös ruotsinkielisten oppilaiden "pakkosuomea".
Ei koske. He aloittavat itselleen välttämättömän maan pääkielen eli suomen opiskelun jo ensimmäisellä luokalla, eli vuosia ennen lakisääteisen pakon alua
Ruotsi aloitetaan vasta lain pakottamana kuudennella.
B1-kielen opetus lisääntyy syksyllä 2024
- B1-kielen eli suomen tai ruotsin opetusta lisätään yhdellä vuosiviikkotunnilla perusopetuksen vuosiluokilla 7–9. Valtioneuvosto antoi 19.1.2023 asiaa koskevat asetusmuutokset.
Täällä osattiin arvata tämä tempaus jo silloin kun ruotsin aloitus siirrettiin 6. luokalle. Taiteesta ja liikunnasta lienee jo leikattu niin paljon, että tuo lisäys tehdään kaiken muun päälle. Seuraavaksi varmaan taivastellaan, miten tämä nyt ei lisännytkään muita kieliä. Lasten jaksaminen ei taida kiinnostaa ketään...
- Vuosiviikkotuntimäärää B1-kielestä lisätään kaikille yhteisen opetuksen osalta yhdellä vuosiviikkotunnilla, jolloin oppiaineen opetuksen vähimmäismäärä nousee kuudesta seitsemään vuosiviikkotuntiin. Lisäys kohdennetaan 7. vuosiluokalle.
Ylen jutussa on nostettu esiin pienten kuntien huoli osaavien opettajien riittämisestä ja paljonko tämä riemu maksaa. Jos tuo kustannetaan valtion kassasta, lasku jää taas vaihteeksi veronmaksajien maksettavaksi. Jos kustannukset katetaan lainalla, lasku lankeaa tällä uudistuksella kiusattavien lasten ja nuorten maksettavaksi joskus tulevaisuudessa. Mielenterveysongelmien lisääntymistä ei varmasti ole edes mietitty.
- Jatkossa B1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia luokilla 1-6, kaksi vuosiviikkotuntia 7. luokalla ja kolme luokilla 8–9. Opetuksen järjestäjät voivat kohdentaa 8–9-luokkien vuosiviikkotunnit paikallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla omassa tuntijaossaan.
Saako tämän jälkeen paremmin palvelua suomeksi länsirannikolla? Siellä aloitetaan suomi ensimmäisellä luokalla, mutta eipä tunnu palvelut toimivan, Ruotsista palkatut lääkärit hyvänä esimerkkinä. Pistää myös miettimään millainen päättelyketju pitää käydä läpi, että kuvittelee uudistuksen parantavan kieli-ilmapiiriä. Harkintakykyä tässä ei ainakaan ole osattu käyttää, joten turha ihmetellä, jos/kun lähitulevaisuudessa alkaa kuulumaan entistä enemmän valitusta, miten julkisilla paikoilla ei uskalla puhua ruotsia.
- Muutokset liittyvät hallituksen uudistettuun kansalliskielistrategiaan, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä.
Opetustapojen muutoksesta on kuulunut paljon pahaa, mutta palaan tässä kysymyksessä jälleen äskeiseen kohtaan. Kieli-ilmapiiri oli jo valmiiksi huono ja kepin lisääminen ei varmasti paranna oppimistuloksia, ihan sama miten riemukkaaseen kaapuun raipparuotsin haluaa pukea.
- Lisäksi selvitysten ja arviointien tuottamien tietojen mukaan opettajat kokevat nykyisen B1-kielen tuntijaon haasteellisena opetuksen etenemisen kannalta. Tämä on näkynyt myös opiskelijoiden ruotsin kielen oppimistuloksissa viimeisen kahden lukuvuoden aikana. Hallitus linjasi muutoksesta vuoden 2023 talousarviota käsittelevässä budjettiriihessä 1.9.2022.
Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote
Yhden tunnin lisäys kohdennetaan 7. vuosiluokalle.
Elikkä tämä on mennyt tarkalleen voimassa olevan "lain" mukaan.
Eduskuntahan ei aikanaan suostunut tähän pakkoruotsin aikaistamiseen ollenkaan, mutta sitten suljettujen ovien takana tehtiin tällainen lehmäkauppa ja julkistettiin juhannuksen alla. Juhannuksen ja joulun alustat ovat vaarallisia tässä mielessä.
MITEN NIIN SAAMATTA! Lain mukaan kaikki säädetyt pakkoruotsin tunnit on väkipakolla "saatu", yhdestäkään "lakisääteisestä" tunnista ei ole lipsuttu.Samalla kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla ensi syksynä olevien oppilaiden pitää "saada" vähintään seitsemän vuosiviikkotuntia toisen kotimaisen kielen opintoja.
Tätähän yritettiin joskus 15-20 vuotta sitten..Hillevi Henanen kirjoitti: ↑11.12.2023 18:14
Olisipa mukava jos esim saisi nämä Suomen "kielilait" jonkun ulkopuolisen instanssin syyniin.
2000-luvun alussa Euroopan komissio esitti myös Suomelle ulkoista arviointia Suomen kielikoulutus-politiikasta. Unkari oli ensimmäinen, jolle sellainen tehtiin. Suomen vastauksena oli hiljaisuus.
Ulkopuolinen taho näkee kirkkaammin kuin toimija itse. Vai onko niin kuin Laurén ja Takala epäilevät: päätöksentekijät ovat joko asiantuntemattomia tai välinpitämättömiä (HS 22.4.2010).
RKP:n jarrutus ja jumitus on murhaavaa..Artikkelissaan ”Eurooppalaisen Suomen kielipolitiikka” (Kanava 2/2003) kielten yliopettaja Marjatta Huhta toteaa, että suomalaisen kielipaletin laajentamiseksi joudutaan puuttumaan ruotsin erikoisasemaan, ensimmäiseksi korkeakoulusektorilla. Opintoaikojen supistaminen ja opintojen tehostaminen vaatii keskittymistä olennaiseen.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010049753.htmlSUOMALAISOPPILAIDEN matemaattinen lukutaito on vuoden 2022 Pisa-tutkimuksissa heikentynyt neljän vuoden takaisesta. Kaikkien OECD-maiden keskiarvo on laskenut merkittävästi, luultavasti koronapandemian vuoksi, Suomen tulokset hieman enemmän. Sikäli ei ole kyse romahduksesta, vaan vuodesta 2006 alkaen Suomen tulokset ovat laskeneet tasaisesti.
MITÄ tämä tarkoittaa käytännössä? Parhaina vuosina Suomessa Pisa-tutkimuksessa heikoimman osaamisen luokkaan kuului alle kymmenen prosenttia oppilaista, nyt jo neljännes. ---
Aiempien korkeiden tulosten syistä ei koskaan saatu kattavaa selitystä.
Nykynuorilla on erilaista osaamista kuin 15–20 vuotta sitten. Tämä ei kuitenkaan selitä tulosten heikkenemistä suhteessa verrokkimaihin.
Suomessa keskustelussa on usein piilo-oletus, että 2000-luvun alun tulokset ovat meille luonnollinen paikka. Voisi päinvastoin kysyä, mistä aiemmat hyvin korkeat tulokset johtuivat, sillä Suomen tulokset eivät missään vaiheessa olleet huippuluokkaa kansainvälisessä TIMSS-tutkimuksessa, joka mittaa matemaattisen lukutaidon sijaan perinteisempää matematiikan osaamista.
--- Kun tutkijat vierailivat 2000-luvun alussa suomalaiskouluissa, he eivät huomanneet matematiikan tunneilla mitään poikkeuksellista, joskaan ei erityisiä puutteitakaan.
--- Suomen koulutusjärjestelmän kyky tasoittaa sosioekonomisen taustan vaikutusta oppimistuloksiin ylittää heikentymisestä huolimatta edelleen OECD:n keskitason. ---
SUOMEN matematiikan osaamisen kääntäminen nousuun onnistuu yleisiä ja ainespesifejä menetelmiä yhdistämällä.
---
Täsmälleen näin.Teemu kirjoitti: ↑13.12.2023 12:35 Mitenkähän pitkään tämän pakkoruotsin kanssa aiotaan vielä hakata päätä seinään?
---ei edes ruotsin pakollisuus ensimmäiseltä luokalta lähtien ja sen palauttaminen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksiin muuttaisi asioita --- koska suurimmalle osalle ihmisistä [ruotsin] kielelle ei yksinkertaisesti ole käyttöä. --- Pakon lisääminen ei tuota muuta kuin hukattuja tunteja ja katkeruutta vieden pois resursseja muilta aineilta.