https://www.hbl.fi/artikel/22381f91-1ef ... 2af2edbe9e
Även på rasterna ska elever från årskurs 1–9 tvingas lämna ifrån sig telefonerna, enligt det nya Tidöavtalet.
Jopa välitunneilla luokkien 1-9 on pakko olla ilman kännykkää uuden Tidö-sopimuksen mukaan.
Tosin arvioidaan, että muutama vuosi menee ennen uuden käytännön aloittamista.
Kännykät pois Ruotsin Peruskoulusta
Re: Kännykät pois Ruotsin Peruskoulusta
Kännykät ovat yksi selitys! Eivätköhän valveutuneet opettajat ole osanneet jo ennen määräyksiä poistaa kännykät pois käsistä silloin, kun niitä ei nimenomaan oppimisessa tarvita.
Maahanmuuttajien kielitaidottomuuden katson suurimmaksi syyksi suomenkielisten huonontuneisiin Pisa-tuloksiin. Tähän lääkkeeksi auttaisi se, että maahanmuuttajaäitien -ja isien kielikoulutukseen pitää panostaa. Heti vastaanottokeskuksissa pitää aloittaa kielikoulutus. Lapset on pantava päiväkotiin suomen kieltä oppimaan suomenkielisen opettajan johdolla vieraskielisen henkilön toimiessa apuopettajana.
Koulussa suomen kieltä osaamattomille pitää järjestää ns. 0-luokka, jossa opettelevat niin paljon kieltä, että voivat seurata ilman vaikeuksia suomenkielistä opetusta normaalissa luokkayhteisössä. Jos luokassa käytetään apuopettajaa näitä suomea osaamattomia varten, se ei tue opetuksen seuraamista samoin kuin silloin, kun oppilas itse pystyy seuraamaan suomenkielistä opetusta.
Ruotsinkielisissä kouluissa on vähemmän maahanmuuttajia. Heidän suhteellisesti paremmat tuloksensa selittyvät sillä.
Ruotsi on edelleen Suomen tuloksia heikommalla sijalla, mutta Suomi on vaarassa saavuttaa Ruotsia myös tällä Pisa-mittarilla, ikävä kyllä!
Maahanmuuttajien kielitaidottomuuden katson suurimmaksi syyksi suomenkielisten huonontuneisiin Pisa-tuloksiin. Tähän lääkkeeksi auttaisi se, että maahanmuuttajaäitien -ja isien kielikoulutukseen pitää panostaa. Heti vastaanottokeskuksissa pitää aloittaa kielikoulutus. Lapset on pantava päiväkotiin suomen kieltä oppimaan suomenkielisen opettajan johdolla vieraskielisen henkilön toimiessa apuopettajana.
Koulussa suomen kieltä osaamattomille pitää järjestää ns. 0-luokka, jossa opettelevat niin paljon kieltä, että voivat seurata ilman vaikeuksia suomenkielistä opetusta normaalissa luokkayhteisössä. Jos luokassa käytetään apuopettajaa näitä suomea osaamattomia varten, se ei tue opetuksen seuraamista samoin kuin silloin, kun oppilas itse pystyy seuraamaan suomenkielistä opetusta.
Ruotsinkielisissä kouluissa on vähemmän maahanmuuttajia. Heidän suhteellisesti paremmat tuloksensa selittyvät sillä.
Ruotsi on edelleen Suomen tuloksia heikommalla sijalla, mutta Suomi on vaarassa saavuttaa Ruotsia myös tällä Pisa-mittarilla, ikävä kyllä!
Re: Kännykät pois Ruotsin Peruskoulusta
Tässä on monta näkökulmaa.
Itse pidän kännyköitä välttämättöminä koulussa - mutta myös kännykkäparkkeja.
Koulumme ovat edelleen hyviä. Matikan osaamisessa on iso notkahdus, siitä varmaan lähipäivinä lisää.
Minusta tyttöjen ja poikien erot ja köyhempien ja rikkaampien perheiden lasten erot suorituksissa ovat kasvaneet tasaisesti 90-luvulta.
Syy ei ole pedagogisten uudistusten, mutta ne eivät myöskään ole pystyneet estämään erojen kasvua.
Ei kannata yrittää palata 90-luvulle.
Olin hetken ammattikoulussa töissä parikymmentä vuotta sitten. Jo silloin joukko oli todella moninaista, vaikka maahanmuutto ei vielä näkynyt. Elettiin pisahuipun vuosia. Silti vanhat opet kertoivat, että aiemmin opiskelijat olivat osanneet jo tullessaan sen, minkä silloin valmistuessaan.
Millainen olisi kehitys viimeiseltä 50 vuodelta, jos pisan tapaan olisi seurattu käden taitoja, liikkumista, kotitaloustaitoja...?
Mitkään vanhat taidot eivät ole säilyneet - olisiko koulu voinut tuottaa sitä, mitä arki ei enää vaadi ja vahvista?
Mitä on tullut tilalle? Missä nyt suurimmat haasteet?
Itse pidän kännyköitä välttämättöminä koulussa - mutta myös kännykkäparkkeja.
Koulumme ovat edelleen hyviä. Matikan osaamisessa on iso notkahdus, siitä varmaan lähipäivinä lisää.
Minusta tyttöjen ja poikien erot ja köyhempien ja rikkaampien perheiden lasten erot suorituksissa ovat kasvaneet tasaisesti 90-luvulta.
Syy ei ole pedagogisten uudistusten, mutta ne eivät myöskään ole pystyneet estämään erojen kasvua.
Ei kannata yrittää palata 90-luvulle.
Olin hetken ammattikoulussa töissä parikymmentä vuotta sitten. Jo silloin joukko oli todella moninaista, vaikka maahanmuutto ei vielä näkynyt. Elettiin pisahuipun vuosia. Silti vanhat opet kertoivat, että aiemmin opiskelijat olivat osanneet jo tullessaan sen, minkä silloin valmistuessaan.
Millainen olisi kehitys viimeiseltä 50 vuodelta, jos pisan tapaan olisi seurattu käden taitoja, liikkumista, kotitaloustaitoja...?
Mitkään vanhat taidot eivät ole säilyneet - olisiko koulu voinut tuottaa sitä, mitä arki ei enää vaadi ja vahvista?
Mitä on tullut tilalle? Missä nyt suurimmat haasteet?