Mietin Pisa-tuloksia ja viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä, erityisesti ruotsia

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9800
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Mietin Pisa-tuloksia ja viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä, erityisesti ruotsia

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.12.2023 10:02

Mietin viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä: ruotsia on lisätty ja tarjontaa muihin kieliin. Matikan "ylivaltaa" moitittu.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että resut olisi pitänyt lisätä suomeen ja matikkaan. Ruotsin pönkitys on todellisuudelle vierasta ja vahingollista. Kallis aika ja resut johonkin, mikä vain entisestään haittaa niitä, joita koulussa pitäisi tukea.
Viimeksi muokannut NRR, 08.12.2023 08:49. Yhteensä muokattu 2 kertaa.

NRR
Viestit: 9800
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mietin viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä: ruotsia on lisätty ja kielitarjontaa

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.12.2023 10:03

Minusta RKP ja folktinget verkostoineen ohjailevat eri reittejä nyt koulukeskustelua syyttelemään digiä, kännyköitä ja englannin läsnäoloa - vaikka nämä ovat ajassa välttämättömiä.

Yksi RKP:n hanke oli tämä vasallina toimivan Oma kieli ry:n tilauttama galluppi, jossa englanti maalattiin uhaksi kansalliskielten käytölle. Todellisuudessa englanti on edelleen ihmisistä toimivin kielitaito, ei vain haluta, että maailman ainoa suomenkielinen maa ei toimisi ensisijaisesti suomeksi.

Nyt keskusteluissa niin tutkijat, toimittajat kuin poliitikotkaan eivät halua puhua oppilaiden ongelmista suomen kielessä, työrauhassa ja monissa muissa sosiaalisissa ja ajattelun taidoissa. - Näihin ongelmiin "lisää kieliä" ja "lisää pakkoruotsia" on myrkkyä.

NRR
Viestit: 9800
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mietin Pisa-tuloksia ja viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä, erityisesti ruotsis

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 06.12.2023 10:05

Jatkossa englannin osaamisen pitäisi olla osa Pisaa. Muuttuuko asenne?

NRR
Viestit: 9800
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mietin Pisa-tuloksia ja viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä, erityisesti ruotsia

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 08.12.2023 08:47

Pisapisteiden laskun selitykseksi poliitikot ja jopa kasvatustieteilijät tarjoavat nyt älypiäuhelimia ja liian vähän lukevia koteja - näin voi pestä kätensä. Ja liikaa englantiakin syyttää joku.

Myös Saksan Pisa-tulokset laskivat, vaikkei siellä lapsille juuri hankita älypuhelimia ja työtavatkin on perinteisemmät. Yhdeksi syyksi Saksan oppimistulosten laskuun onkin annettu digitaalinen takapajuisuus.

Nähdäkseni niin moni asia yhteiskunnassa on muuttunut, ettei paluu 90-luvun kouluun ole mahdollinen eikä sellainen palvelisi tätä aikaa. Nyt ongelmat (monien lasten levottomuus, väkivaltaisuus) alkavat jo päivähoidossa.

Erilaisille oppilaille joudutaan jatkossa räätälöimään tukea ja joustoja, vaikka olisi kuinka jämäkät opettajat ja koirakoulun otteet.

NRR
Viestit: 9800
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Mietin Pisa-tuloksia ja viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä, erityisesti ruotsia

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 09.12.2023 09:28

Miksi Viro nenestyy Pisassa ja varsinkin pojat?
Yle kävi Imaveren koulussa, tässä lyhennelmä jutusta:
Yksi mahdollinen selitys etelänaapurin menestykselle on, että virolainen koululaitos – vähän opettajavetoisempi ja perinteisempi koulu– palvelee poikia paremmin kuin suomalainen järjestelmä, joka perustuu oppilaan itseohjautuvuuteen jo nuoresta asti.

Näin uskoo Imaveren koulun rehtori Margit Reinpöld.

– Voi olla, että Suomessa on liikaa vapautta, ei kuria. Pojat juoksevat sitten villinä, tuumaa Reinpöld.

Virolaisessa koulujärjestelmässä ei ole samanlaista jyrkkää jakoa ala- ja yläkouluun kuin Suomessa. Aineenopettajien määrä alkaa kasvaa kolmannelta luokalta lähtien, mutta koulunkäynti yleensä jatkuu saman katon alla. Se mahdollistaa pitkien opetussuhteiden syntymisen ja pysyvät ryhmät.

Englanninopettaja Lehtmets on työskennellyt Imaveren koulussa kuusi vuotta. Hänellä ei ole yhtä selitystä sille, miksi virolaisessa koulussa tyttöjen ja poikien välillä ei ole suurta eroa osaamisessa.

Hänen mukaansa virolaiset tytöt ovat – niin hyvässä kuin pahassakin – hieman poikia passiivisempia koulussa.

Suomalaisen koulumaailman suurimmat trendit ovat viime vuosikymmeninä olleet oppilaskeskeisen pedagogiikan vahvistaminen, erilaisten oppijoiden tuominen samaan luokkaan sekä opetuksen digitalisointi.

Letmetsin mukaan samat asiat ovat tapahtuneet myös virolaisissa kouluissa. Samaan aikaan Virossa on kuitenkin pidetty kiinni myös menneestä.

Imaveressä perinteiset kirjat ja digitaaliset laitteet ovat rintarinnan oppilaiden arjessa. Luokassa kännykät ovat esillä vain silloin, kun niitä tarvitaan opiskelussa. Imaveren koulussa matkapuhelimet jätetään opettajan niin pyytäessä telineeseen luokkahuoneen ovella. Oppilaita arvioidaan enemmän ja aikaisemmin kuin Suomessa, ja vapautta heillä on vähemmän.

Imaveressä seitsemättä luokkaa käyvä Lukas Teas sanoo, että hänen luokallaan tyttöjen ja poikien välillä ei ole suurta eroa koulumenestyksessä. Teas arvelee tämän johtuvan siitä, että kaikkia kohdellaan samalla tavoin.

– Tyttöjä ja poikia kohdellaan tasavertaisesti, eroa ei ole, Teas tuumii.

Yhdeksäsluokkalaisella Meribell Mattilla on antaa varma tieto siitä, miksi pojat pärjäävät.

– Me tytöt olemme katsos asettaneet riman niin korkealle, että pojat eivät kestä hävitä meille, Matt naureskelee.

Samaa sanoo Viron opetusministeri Kristina Kallas.

– Poikien haaste teini-iässä on motivaatio. Opettajan täytyy osata motivoida oppilaita, ja pojilla yksi keino voi olla kilpaileminen. Pojat tarvitsevat haasteita, Kallas kertoo Ylelle puhelinhaastattelussa.

Suomessa tällaista puhetta kuulee harvemmin. Päin vastoin, kuulostaa arveluttavalta, että tyttöjen ja poikien välillä voisi olla eroja, joita pitäisi ottaa koulumaailmassa huomioon. Se ei sovi Suomessa vallalla olevaan ajatteluun, jossa erot sukupuolten välillä nähdään uskomuksina, jotka tulisi kitkeä pois.

Hippusen vanhoillisessa Virossa tasa-arvo ei ole aivan yhtä pitkällä.

– Minähän en siis tiedä, mistä nämä erot tyttöjen ja poikien välillä koulumenestyksessä täsmälleen johtuvat. Se on vaikea kysymys, jota tietysti tutkitaan, ministeri Kallas peruuttelee.

Kasvatustieteilijä Kristi Klaasmägi Tallinnan yliopistosta on selvittänyt Viron koulumenestyksen syitä.

Onko käynyt nyt niin, että ennen mallina toiminut suomalainen koululaitos on muuttunut virolaisille varoittavaksi esimerkiksi?

– Ei suinkaan, Klaasmägi naurahtaa.

Hänen mukaansa olisi kärjistys sanoa niin. Jotain virolaisten tavassa katsoa Suomea on kuitenkin Pisa-tulosten myötä muuttunut.

Olemme aina ottaneet paljon oppia Suomesta, ja oppilaskeskeinen pedagogiikka on edelleen päämäärämme. Mutta ehkä me nyt myös katsomme, mikä Suomessa on mennyt pieleen, Klaasmägi pohtii.

Tutkija huomauttaa, että Pisa-tulokset eivät kerro vain koulusta vaan myös ympäröivästä yhteiskunnasta.

Monimuotoinen oppilasaines tekee opettamisesta haastavaa. Opetuksen eriyttäminen vaikeutuu. Isossa kuvassa tämä selittää oppimistulosten laskua kehittyneissä teollisuusmaissa, Klaasmägi kertoo.

Kummassakin maassa pojat lukevat tyttöjä vähemmän.

Virossa oppilaat kuitenkin sijoittuvat Pisa-tutkimuksissa selvästi enemmän keskitasolle kuin Suomessa. Suomalaisia koululaisia on enemmän parhaiten osaavien joukossa, mutta myös huonoiten pärjäävissä.

Ja juuri se tuottaa ratkaisevan eron maiden Pisa-tuloksiin.

– Keitä ovat oppilaat matalimmissa tasoryhmissä? Suomessa on enemmän maahanmuuttoa kuin Virossa. Se selittää jotain, mutta ei kaikkea, Klaasmägi pohtii. Se ei yksittäisenä tekijänä riitä selittämään poikien Pisa-tulosten laskua.

Mutta mikä sen sitten lopulta selittää? Vastaus ei välttämättä löydy Virosta.

Klaasmägi sanookin odottavansa innolla suomalaisten omaa analyysia siitä, miksi poikien tulokset ovat alhaalla ja miten suomalaiset aikovat tilanteen korjata.
https://yle.fi/a/74-20062560

Uusi kielipolitiikka
Viestit: 2185
Liittynyt: 08.12.2017 17:48
Paikkakunta: Global
Viesti:

Re: Mietin Pisa-tuloksia ja viime vuosien tavoitetta, että kouluilla pitäisi lukea lisää kieliä, erityisesti ruotsia

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja Uusi kielipolitiikka » 12.12.2023 17:04

Suomen peruskoulu on erilaisten koulun ulkopuolisten edunvalvontalobbareiden temmellyskenttä.

Pakkoruotsittajat ovat siitä räikein esimerkki.

Kukaan ei hahmota kokonaisuutta.

Vastaa Viestiin