Näin mahtavasti menee Närpiöllä tällä hetkellä. 8 vuotta sitten oli huolen aiheena mm yksityisteiden kesäkunnossapito kun kaksikielisyysrahat jäivät saamatta ensimmäisenä vuotena.https://svenska.yle.fi/a/7-10046432
Närpes budjetoi jälleen miljoonan ylijäämän: "Jatkamme työtä ja kaupungin kehittämistä"
Kaupunginhallituksen budjettiesitys Närpiölle näyttää ensi vuoden ylijäämäiseksi 2,7 miljoonaa euroa. Näin tulee olemaan myös muutaman vuoden ajan, vaikka valtiovarainministeriö aikoo leikata valtionosuuksia.
Median edessä istuu neljä tyytyväistä henkilöä ja esittelee Närpen kaupunginvaltuuston ensi vuoden budjettiesitystä. Kaupunki budjetoi jälleen kerran huomattavan ylijäämän.
– Mielestäni meillä on hyvä budjetti. On selvää, että meillä on suuri kustannusten nousu, hieman yli seitsemän prosenttia, mutta ensi vuonna kaikkien komiteoiden ja toimintojen pitäisi silti saada tarvitsemansa. Meidän on katsottava tulevaisuuteen luottavaisin mielin, sanoo talousjohtaja Kent-Ole Qvisén.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hans-Erik Lindqvistin (SFP) mukaan budjetti oli helppo saada kasaan, kun taas hallintojohtaja Björn Häggblom kuvailee budjettia liian suureksi budjetiksi.
Kaupunginjohtaja Mikaela Björklund liittyy kaupungin talouteen tyytyväisten joukkoon.
- Olemme olleet onnekkaita, että meillä on kaupunki, joka etenee dynaamisesti. Silloin ajattelen eniten elinkeinoelämäämme, joka on vaikeuksissa ja että ajattelemme kunnan taloutta pitkällä tähtäimellä. Meidän on jatkettava sitä maailman epävarmoista ajoista huolimatta, hän sanoo.
Hyvällä tulevaisuudennäkymillä kaupunki uskaltaa jatkaa investointeja. Ensi vuonna nettoinvestoinnit ovat 9,1 miljoonaa euroa, joista suurimmat yksittäiset investoinnit ovat Pjelax-koulu ja toimintasali.
Vuosittainen apuraha ei edelleenkään riitä kattamaan investointikustannuksia, joten lainataakka hieman kasvaa ja sitten tasaantuu.
- Se on lähivuosina nykyisellä tasolla, yhteensä noin 50 miljoonaa euroa ja noin 5 000 euroa asukasta kohden. Pyrimme pitämään sen sellaisena, Qvisén huomauttaa.
Valtionosuuksien leikkaukset
Mutta kaikki ei ole rauhaa ja iloa, kun on kyse kaupungin tulevasta taloudesta. Kun valtionosuudet mainitaan, jokaisen otsalle ilmestyy huolestuneita ryppyjä.
Valtiovarainministeriö on ilmoittanut leikkauksista valtionosuuksiin, mikä merkitsisi Närpelle noin miljoona euroa vähemmän valtionosuuksia vuosina 2025-2027 ja noin 800 000 euroa vähemmän sen jälkeen.
– Olemme kaupunki, joka on riippuvainen valtionosuuksista. Siellä tapahtuvat muutokset voivat aiheuttaa suuria seurauksia kaupungin talouteen, Björn Häggblom sanoo.
– Jos rahoituksesta katoaa miljoona euroa, on selvää, että sillä on vaikutusta, Kent-Ole Qvisén puolestaan toteaa.
Mutta koska kaupunki budjetoi taloussuunnitelman mukaan noin 2,5 miljoonan euron ylijäämää myös vuosille 2025 ja 2026, ei leikkausten seurausten odoteta olevan liian rajuja.
– Uskomme vahvasti tulevaisuuteen. Mielestäni edustajiemme vuonna 2023 tekemät päätökset osoittavat maanläheistä uskoa tulevaisuuteen. Ja uskon varmasti, että liiketoimintasuunnitelma ja budjetti osoittavat sen. Tarkoitamme tarpeeksi jatkaaksemme kovasti töitä ja kehittääksemme kaupunkia asukkaidemme parhaaksi, Mikaela Björklund toteaa.
Tämä surujen lain käyttö muistuttaa yhä enemmän itänaapurin vastaavaa. Esimerkkinä ne kolme kuntaa joita varten tehtiin aikanaan pikainen lakimuutos, eivät tänä päivänäkään ole lähelläkään kaksikielisyysrajoja. Silti esim Närpiölle on syydetty 9 vuoden aikana 20 miljoonaa kaksikielisyysrahoja. (Ensimmäisenä vuonna jäivät mopen osille kun siellä joku rupesi änkyröimään ja valitti) Tarkemmin eriteltynä ruotsinkielisistä rahaa kertyy 18 miljoonaa vuosina 2015-2024 eli 9 vuodessa ja koko asukasmäärästä vielä 1,7 miljoonaa samassa ajassa.
Osa kielilaeista pidetään salassa ja sitten ne vain jostain pompahtavat joskus esiin. Jos ei eduskunta ole suosiollinen, niin sitten suljettujen ovien takana jatketaan.
Tämä koko asukasmäärästä tuleva raha ei ole Närpiölle kovin merkittävä, mutta se ei ole tarkoituskaan. Sillä oli tarkoitus huijata mukaan suuria suomenkielisiä kuntia.
Esim Vantaa saisi tällä nerokkaalla kaavalla yli viisi miljoonaa kaksikielisyyavustusta ilman ensimmäistäkään ruotsinkielistä.
Jyväskylä saisi 145887 asukkaasta ja 299 ruotsinkielisestä 3,1 miljoonaa
Kuopio 122594 asukkaasta ja 140 ruotsinkielisestä 2,6 miljoonaa
Oulu 211848 asukkaasta ja 480 ruotsinkielisestä 4,5 miljoonaa ja
Tampere 249009 asukkaasta ja 1333 ruotsinkielisestä 5,5
Mikä mahtava sotku saataisiinkaan aikaan 4 suurehkoon kaupunkiin parin tuhannen "ruotsinkielisen" takia, mutta kaksikielinen alue näyttäisi komealta!