Mitä tapahtuu opetusministeriössä nyt?

[NRR]

Koko pakkoruotsi nojaa nyt kielistrategiaan, jota RKP (AMH) loi kahden kauden ajan oikeusministeriössä (2012&2021).

Tämä opus kainalossaan RKP (AMH) muutti oikeusministeriöstä opetusministeriöön ja aikoo ilmeisesti nyt laatia koulutukselle sellaiset tulevaisuusstrategiat, ettei pakkoruotsia voisi horjuttaa vuosikymmeniin.

RKP tekee kaiken juristerialla ja suljettujen ovien takana.

Elleivät poliitikot muissa puolueissa lakkaa pitämästä kielipolitiikkaa RKP:n yksityisasiana, mitä kansalaiset voivat tehdä?

Avoimuuden vaatimusta ja rankkoja julkisia kannanottoja?

Täytyy hengähtää hetki.

Niin 2012 kuin 2021 käytiin täälläkin läpi niitä mielettömiä kansalliskielistrategiaopuksia:
- huonoa kieltä (ruotsista käännetty?),
- sekavaa tekstiä,
- olemattomia perusteita (palveluvelvoite ja Norden-identiteetti) ja
- ainakin miljoona järjetöntä ehdotusta ruotsin pönkittämiseksi...

Alan itkeä, jos sitä sekostrategiaa pitää taas lukea.

Oikeasti - ei kai sitä opusta lue muut kuin sen kirjoittaneet RKP:n juristit ja hekin vain sen verran, että pääsevät lyömään strategialla muut hiljaiseksi.

Nyt odotellaan sitten sitä opetusministeriön tulevaisuusstrategiaa.

Tämä on yhtä mieletöntä kuin jos joutuisi sopimaan koulutyöstä jehovantodistajan kanssa, jolla on ylimaallinen veto-oikeus kaikkeen, mihin hänen raamatunkäännöksensä ja -tulkintansa hänet mielestään oikeuttaa. Eikä oikeasti koulutyötä pitäisi edes rakentaa raamattupiirissä vaan nuorten eduksi.

Nyt meillä ruotsin pönkittäjien pikku piiri määrää.

Nyt on lausuntopalvelussa B1-ruotsin uudet ohjeet tuntimäärän noustessa: "Opetushallitus on päivittänyt B1-kielen opetussuunnitelman perusteita, koska B1-kieleen on lisätty yksi vuosiviikkotunti 7. luokalle. Luonnosta voi nyt kommentoida Lausuntopalvelussa 9. joulukuuta saakka."

Kuka jaksaa lukea ja kommentoida...

RKP:n jäljiltä kielipolitiikka on mahdoton alue järjelliseen läpikäyntiin ja muutoksiin. Missä juristit, jotka voisivat pistää rajat RKP:n opetusministeriön vuosille ja haitanteolle siellä?

[Hillevi Henanen]

Lieneekö tuossa ruotsin pakkosyötössä edes olevinaan mitään rehellistä?
https://www.hbl.fi/artikel/d352b446-252 ... ef601bafc9

Sotatieteilijä Ilmari Käihköllä oli arvosana viisi ruotsista - nyt hän tekee uraa Ruotsissa. Näin hän näkee kielen aseman nykypäivän turvallisuuspoliittisessa ilmapiirissä.

- Minulla ei ollut aikomusta opetella ruotsia, muuttaa Ruotsiin ja ryhtyä akateemiseksi, sanoo kielilähettiläs Ilmari Käihkö katsellen Brändön Kulosaaren yhteisskoulun luentosaliin kokoontuneita ensimmäisen vuoden lukiolaisia.
Hänestä on tullut suomalaisille tuttu kasvo, kun hän sotatieteilijänä kommentoi useaan otteeseen Venäjän julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tänään ei kuitenkaan pitäisi puhua vain turvallisuuspolitiikasta, vaan myös ruotsin kielestä.
– Kun vartuin Lahdessa, ruotsi ei ollut suosittua. Yläasteen lopulla minulla oli opettajani kanssa sopimus, että saan vitosen, kunhan käyttäydyn kunnolla luokassa. Lukion lopussa tajusin, että minun on kirjoitettava ruotsi, koska se oli edelleen pakollista.

https://www.opettaja.fi/tyossa/koulukel ... attumalta/

Tässä esimerkki pakkoruotsin reiluudesta Suomessa.
Ruotsinopettaja lupasi Käihkölle todistukseen vitosen, jos tämä suostuu olemaan hiljaa tunneilla.
Kuinkahan paljon tällaisia ohituskaistoja on rakenneltu "opettajien mielstä sopiville" oppilaille.

Mikähän pakkoruotsin haitta-aste muunkielisten koulutuksessa olisi jos peli olisi edes rehellistä?

Silti tämä lienee vähäistä verrattuna niihin ohituskaistoihin joilla ohitellaan ruotsinkielisten suomen opiskelua.

[Uusi kielipolitiikka]

Lieneekö tuossa ruotsin pakkosyötössä edes olevinaan mitään rehellistä?
https://www.hbl.fi/artikel/d352b446-252 ... ef601bafc9

Sotatieteilijä Ilmari Käihköllä oli arvosana viisi ruotsista - nyt hän tekee uraa Ruotsissa. Näin hän näkee kielen aseman nykypäivän turvallisuuspoliittisessa ilmapiirissä.

- Minulla ei ollut aikomusta opetella ruotsia, muuttaa Ruotsiin ja ryhtyä akateemiseksi, sanoo kielilähettiläs Ilmari Käihkö katsellen Brändön Kulosaaren yhteisskoulun luentosaliin kokoontuneita ensimmäisen vuoden lukiolaisia.
Hänestä on tullut suomalaisille tuttu kasvo, kun hän sotatieteilijänä kommentoi useaan otteeseen Venäjän julmaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tänään ei kuitenkaan pitäisi puhua vain turvallisuuspolitiikasta, vaan myös ruotsin kielestä.
– Kun vartuin Lahdessa, ruotsi ei ollut suosittua. Yläasteen lopulla minulla oli opettajani kanssa sopimus, että saan vitosen, kunhan käyttäydyn kunnolla luokassa.
https://www.opettaja.fi/tyossa/koulukel ... attumalta/

Tässä esimerkki pakkoruotsin reiluudesta Suomessa.
Ruotsinopettaja lupasi Käihkölle todistukseen vitosen, jos tämä suostuu olemaan hiljaa tunneilla.
Kuinkahan paljon tällaisia ohituskaistoja on rakenneltu "opettajien mielstä sopiville" oppilaille.

Mikähän pakkoruotsin haitta-aste muunkielisten koulutuksessa olisi jos peli olisi edes rehellistä?

Silti tämä lienee vähäistä verrattuna niihin ohituskaistoihin joilla ohitellaan ruotsinkielisten suomen opiskelua.

"Lukion lopussa tajusin, että minun on kirjoitettava ruotsi, koska se oli edelleen pakollista."

Tässä valossa vuoden 2004 lukiouudistus näyttäytyy todella merkittävänä kielipolitiikan liberalisoinnin kannalta..

Mutta kuinkahan moni menee ruotsilähettiläiden ansaan?

Joissain arvioissa 30 oppilaan luokassa
yksi oppilas innostuu ruotsin kielestä..

1/30 on 3,3 %.

Vapaaehtoisesti A-ruotsia lukee alle 10%..

Vipunen.fi palvelussa on selkeä pudotus A-ruotsin lukijoissa erityisesti täysin suomenkielisillä alueilla..

Esim Pirkanmaalla (Tampere) A-ruotsin valinneita vuonna 2000 oli 2%,
2019 lukema oli enää 0,1%..lähempänä 0,0%
Taulukko on vaikeaselkoinen kännykällä.

Tämä pudotus selittyy pakkoruotsin aikaistamisella alakouluun 2016...

https://vipunen.fi/fi-fi/perus/Sivut/Ai ... -2019.aspx