RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo elämäkerrassaan, miten on saanut --- lokaa niskaan

[NRR]

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson kertoo elämäkerrassaan, miten on saanut ruotsinkielisten palveluiden puolustamisesta lokaa niskaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3 ... 33cc1245ae

[NRR]

Mari Kiviniemi (kesk) oli ihan raivoissaan minulle. Hän oli niin vihainen, että haukkui minut pataluhaksi eduskunnan hississä.

Näin RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson muistelee välikohtausta ensimmäiseltä eduskuntakaudeltaan 2007–2011 tuoreessa elämäkerrassaan Anna-Maja Henriksson – Valta ja oikeudentunto (Schildts & Söderströms). Elämäkerran on kirjoittanut toimittaja Annika Hällsten.

– Hän oli niin silmittömän raivon vallassa, ettei hänen argumentoinnissaan ollut sillä hetkellä päätä eikä häntää, Henriksson kertoo myöhemmin pääministeriksi nousseen Kiviniemen käytöksestä.

”Syntyi helvetinmoinen rumba”

Välikohtaus liittyi Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aluehallintouudistukseen, joka oli suomenruotsalaisille tärkeä asia. Kiviniemi vastasi uudistuksesta hallinto- ja kuntaministerinä. Henriksson oli tuolloin RKP:n varapuheenjohtaja ja ruotsalaisten kansankäräjien Folktingetin puheenjohtaja.

Keskusta ja Mari Kiviniemi halusivat liittää aluehallintouudistuksessa Kokkolan pohjoiseen Oulun alueeseen Vaasan sijaan. Vaasan suuntaa Folktingetin kautta ajaneen Henrikssonin mukaan oli ehdottoman tärkeää pitää ruotsinkielinen Suomi koossa. Niin perustuslailliset kielioikeudet pystyttiin hänen mukaansa parhaiten toteuttamaan.

Henriksson lähetti Folktingetin nimissä asiasta kirjeen oikeuskanslerille.

– Siitä syntyi hemmetinmoinen rumba. Lopulta voitimme koko kysymyksen ja Mari Kiviniemi oli raivoissaan minulle.

Mari Kiviniemen mukaan RKP, joka oli vähemmistö, päätti enemmistön asioista.

[NRR]

Keskustalla turvamiehet cocktailkutsuilla

Keskustalaisten epäluulo Pohjanmaan ruotsinkielisiä kohtaan jatkui. Henriksson kertoo, että pian välikohtauksen jälkeen keskustalla oli kokous Henrikssonin kotikaupungissa Pietarsaaressa, jonka kaupunginhallitusta hän johti.

Kaupunki järjesti keskustan kokousväelle cocktailkutsut ammattikoulu Optimassa ja Henriksson hämmästyi, kun paikalla oli iso joukko turvamiehiä.

– Keskustalaiset olivat kokeneet turvattomaksi tulla Pietarsaareen, joten paikalle oli kutsuttu turvamiehiä huolehtimaan siitä, ettei sattuisi mitään asiaankuulumatonta, Henriksson muistelee.

Henrikssonin mukaan nykyään hän tulee hyvin juttuun Kaupan liiton toimitusjohtajana toimivan Mari Kiviniemen kanssa.

Keskustaan Henrikssonilla on itselläänkin side. Hänen äidinisänsä, kirkkoherra Vilho Kivioja oli keskustan edeltäjän Maalaisliiton kansanedustaja sotavuosina. Kiviojan kuva oli taulussa keskustan ryhmähuoneessa eduskunnassa. Henriksson kävi varta vasten katsomassa taulun, kun hänestä itsestään tuli kansanedustaja.

[NRR]

Veltto Virtanen sätti ruotsinkielisiä

Henriksson kertoo, että jo ensimmäisestä eduskuntakaudesta alkaen hän on saanut puolustaa ruotsinkielisten oikeuksia ja kuullut välillä hävytöntäkin puhetta ruotsinkielisistä.

Erityismainininnat ”ikävinä” kollegoina saavat perussuomalaisten entiset kansanedustajat Pertti ”Veltto” Virtanen ja Pentti Oinonen ja kokoomuksen Lyly Rajala.

– Hän saattoi päästellä kaikkea mahdollista roskaa ruotsinkielisistä, Henriksson sanoo Oinosesta.

– Veltto Virtanen rupesi kerran istuntosalissa mesoamaan ja sättimään suomenruotsalaisia ja lateli, kuinka etuoikeutettuja me olemme ja ties mitä. En pystynyt kuuntelemaan sitä tekstiä vaan minun oli pakko poistua.

Lyly Rajalan kanssa Henriksson istui vierekkäin eduskunnan lakivaliokunnassa. Kun lakivaliokunta käsitteli alioikeuksien uudistusta, Henriksson toi esiin, että on tärkeää huolehtia ruotsinkielisistä palveluista.

– Te tulette meille niin kalliiksi, kansanedustaja Henriksson, Rajala oli kerran todennut.

[pjl69]

Täyttä asiaa, mutta ajan tuhlausta jahdata RKP:läisiä, ei tiikeri raidoistaan pääse. Ottaisin mieluummin kohteeksi ne kansanedustajat, joiden on muka tarkoitus ajaa suomenkielisten asiaa.

[Hillevi Henanen]

Täyttä asiaa, mutta ajan tuhlausta jahdata RKP:läisiä, ei tiikeri raidoistaan pääse. Ottaisin mieluummin kohteeksi ne kansanedustajat, joiden on muka tarkoitus ajaa suomenkielisten asiaa.

Niinpä, mutta kukapa ehti edelle tässäkin? Eikä kyseessä ole sanan mahdista, vaan ihan yksinkertaisesti Suomen kansallisomaisuudesta, jonka Ruotsin kuninkaat heille lahjoittivat kiitokseksi "hyvästä palveluksesta".
Niillä liksoilla on hyvä lahjoa esim. Suomen eduskuntaa ihan julkisesti.
Röyhkeydellä ei ole rajoja.
Homma eduskunnan osalta hoituu niin, että ensin siis hoidellaan mm. kellokkaat rahalla ja sitten ryhmäkuri hoitaa loput.

Tuo aiemmin mainittu yksi rahasto, joka on julkistanut lahjoituksensa on vain pieni osa voitelukoneistoa.

Pakkoruotsin aikaistuksella kuudennelle oli tarkoitus pakottaa kunnat lisäämään tunteja ruotsin opetukseen, mutta se yritys meni surkeasti reisille. Edelleenkään ei ole tietoa siitä kuinka moni kunta siihen halpaan meni, mutta vaikenemisen tasosta päätellen, ei monikaan. Ruotsin opetukselle tämä seikkailu sen sijaan on tehnyt korjaamatonta vahinkoa,

Nyt on sitten uusi kansalliskielisstrategiasoppa versioitu vanhaan päälle ja mausteeksi on suomenkielisistä kunnista valittu 15 kuntaa, jotka on ylennetty kielisaarekkeiksi.
Kielisaareke (kansalliskielistrategian mukaan kielisaari) on yksikielinen suomenkielinen kunta, jossa on ruotsinkielistä koulutusta. Paino sanoilla YKSIKIELINEN KUNTA eli koko suomenkielisten kuntien alue on yksikielistä, jossa ruotsi on neljänneksi puhutuin kieli.
Niinpä heidän on nöyrryttävä jalkautumaan alueelle joka kielikartassa on tähän asti esiintynyt valkoisena autiomaana sinisen 5%:n surureunuksen lisäksi. Tämä nimetön autiomaa on 95% Suomen pinta-alasta ja tällä alueella ruotsinkielisiä on peräti 0,4%.

Tämä ei nyt ihan mene ruotsalaisen konsulttiyhtiön pari vuotta sitten neuvomalla tavalla, joka neuvo kuului, että koska ruotsi on puhujamäärään nähden yhä enemmän kieli muiden joukossa, niin se on "kaupiteltavava" hyötynä koko Suomelle, ei pelkkänä yksilön tai vähemmistön oikeutena.

Meidän surut uskovat enemmän rahan mahtiin.

Suomessa on nyt siis 15 kielisaareketta ja niissä asuvien ruotsinkielisten määrä: Pori 466, Hyvinkää 428 , Jyväskylä 296, Kerava 454, Kotka 504, Kouvola 285, Lahti 481, Nurmijärvi 538, Salo 607, Kaarina 1574, Tampere 1276, Hämeenlinna 259, Tuusula 578, Vihti 496 ja Oulu 485.
Avasinpa heille ihan oman taulukon ja laskin että näissä kunnissa oli keskimäärin 0-6-vuotiaita 9/kunta ja 7-15 vuotiaita 8/kunta. Vain Kaarinassa ja Tampereella on yli 1000 ruotsinkielistä, joista siis vain osa koululaisia.

Ruotsinkielisen opetuksen peruspilarit tarvitsevat vahvistusta yksikielisissä kunnissa – "Kielisaarekkeet ovat kaksikielisen Suomen voimavara"
Kaksivuotisen hankkeen tarkoituksena on tukea ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta suomenkielisillä paikkakunnilla.

Kuntaliiton hankepäällikkö Karin Ihalainen tarkentaa, että tavoitteena on vahvistaa nykyisiä kielisaarekkeita ja tukea uusien kehittämistä.

https://kuntalehti.fi/uutiset/ruotsinki ... voimavara/

Voi tuota sanahelinää. Kyllä kai tätä vahvistusta tarvittaisiin ennen kaikkea niissä kunnissa joissa ruotsin kieli on vuosikymmenet hiipunut.

Ymmärrän kyllä, että on kiusallista esitellä suomen tilannetta esim Nordenin tilaisuuksissa kun kartalla on vain iso eikenenkäänmaa ja kapea tumma surureunus.
Nyt on tuosta artikkelista siis kulunut tuo mainittu kaksi vuotta, joista toinen vuosi on historiallinen sikäli, että myös suomenkielisissä kunnissa ja Ahvenanmaalla on ruotsinkielisten määrä absoluuttisestikin vähentynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Oikeaan suuntaan siis ollaan menossa.

https://yle.fi/a/74-20016060
Artikkeli tämän vuoden helmikuulta.

Tässä jutussa on lainauksia 7.1.22 kirjoitetusta "Kosmeettiinen korjaus ei nosta ruotsinkielisten määrää yli 4 ‰:n suomenkielisissä kunnissa
Eikös sen englannin ylivallan pitänyt olla kaiken pahan alku ja juuri?

[Hillevi Henanen]

Kaksivuotisen hankkeen[ tarkoituksena on tukea ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja koulutusta suomenkielisillä paikkakunnilla.

Kuntaliiton hankepäällikkö Karin Ihalainen tarkentaa, että tavoitteena on vahvistaa nykyisiä kielisaarekkeita ja tukea uusien kehittämistä

Syytä voi vain arvailla siihen, että loppuja neljää yli 250 surun kuntaa ei ole ylennetty kielisaariksi. Kyseessä siis Järvenpää, Raisio, Lieto ja Naantali.

Uusien kielisaarten kehittämisessäkin on omat pikku haasteensa mutta kunnissahan pisaa.

Näiden edellä mainittujen lisäksi 241 kuntaa on vielä suomenkielisten listalla ilman kielisaaren statusta. Tasalaatuista tavaraa on, suruja näissä 0-186.

Kurkkasin tuota 186 surun Askolaa, joka olisi surunḿäärän mukaan seuraavana kielisaarivuorossa, ja siellä oli peräti 7 kpl 0-6-vuotiaita suruja, eli olisi tulossa 1/vuosikerta.
Eli Porin malliin olisi syytä ruveta varmistelemaan selustojaan englanninkielisellä koulutuksella.

Mäntsälässä on 0-6-vuotiaita 8, eli keskimäärin yhdelle ala-asteen luokalle tulisi aikanaan KAKSI oppilasta, muille 1!
Kuopiossa 0-6-vuotiaita peräti 11, eli 1,5/vuosikerta, mutta sitten 7-17 ikäluokkaa vain 6, eli n. 0,5 lasta/vuosikerta.

Seinäjoella riittäisi peruskoululaisia kaksi joka luokalle.

Tässä kuntaliiton hankepäällikölle vähän faktoja uusien kielisaarten perustamiseen.

34 suomenkielisessä kunnassa on suruja yli 100 ja 226:ssa alle sata.
Odotan mielenkiinnolla listaa seuraavista kielisaarista.

[Uusi kielipolitiikka]

Henrikssonin on ihan turha kerjätä säälipisteitä.

Sen verran vittumaista hänen politiikkansa on ollut suomenkielisten lasten ja nuorten kannalta.

Ensin hän aikaisti pakkoruotsin alakouluun, sitten vaati pakkoruotsia takaisin yo-kirjoituksiin ja lopulta vehkeili pakkoruotsiin lisätunnit yläkouluun.

Äärimmäisen röyhkeä ämmä!

Ansaitsee kyllä kaiken loan, mitä saa niskaansa.

[Hillevi Henanen]

Ja lisää tulee
https://www.hbl.fi/artikel/dd5dac0c-9d4 ... aaa8c0af65
Koko juttu ei näy, mutta riittävästi.

Pääkirjoitus: SFP tarvitsee uudelleenkäynnistyksen – Henriksson on tiellä

SFP:llä on ollut raskaita kuukausia takanaan, ja ennätysalhaiset kannatualuvut painavat vielä enemmän. Puolue tarvitsee uudelleenkäynnistyksen, eikä se voi tapahtua Anna-Maja Henriksson puheenjohtajana.

13.02.2024 klo 13:00
Nyt ei mene niin kuin Strömsössä SFP:lle. Puolueen oma toiminta on iso syy, miksi tilanne ei ole paras. Päätös liittyä hallitukseen yhdessä perussuomalaisten kanssa avasi monia haavoja, jotka eivät ole parantuneet. Päinvastoin on osoitettu, että perussuomalainen politiikka näkyy selvästi hallituksessa, mitä SFP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson varoitti, että puolue ei hyväksy.
Hallituksen päätökset, joita SFP voi toistaiseksi osoittaa suuriksi voittoiksi, ovat puolestaan ​​helposti laskettavissa ja pieniä. Tämä myötävaikuttaa siihen, että sisäiselle oppositiolle annetaan jatkuvasti happea ja se mahdollisesti jopa kasvaa.

Samaan aikaan kun presidentinvaalit, joissa SFP ei ollut mukana, etenivät ratkaisevaan vaiheeseensa, tuore mielipidemittaus osoitti, että puolueen heikot luvut aikaisemmissa kyselyissä eivät olleet sattumaa. SFP:n uudet luvut ovat 3,4 prosenttia.

[NRR]

Kiitos, HH!
Tätäkö AMH yrittää päästä pakoon Brysseliin?

[Hillevi Henanen]

Tai ehkä hän on vain jo tyytyväinen muille kieliryhmille aiheuttamansa vahingon määrään.

Folktingetillä on hänelle tulossa varmaan mahtavat palkinnot huikeasta elämäntyöstä.

[Hillevi Henanen]

Hänen virkakaudellaan v. 2011- pääosin "oikeus"ministerinä kaksikielisyyskorvaus nostettiin nelinkertaiseksi laskukaavaa korjaamalla ja mm maailman ruotsinkielisin kunta muutettiin "kaksikieliseksi" että pääsi näihin rahoihin käsiksi.
Kaksikielisyysrajaa myös laskettiin vaivihkaa 6 prosentista alle prosenttiin!! 10 vuodessa on siis 33 kuntaa saanut yli miljardin korvamerkitsemätöntä riihikuivaa vapaasti käyttöönsä kun taas 260 "suomenkielistä" (95 % maan pinta-alasta) on saanut nuolla näppejään. Mm tällaista "oikeutta" on jaettu, eli ei ihme että Bryssel kutsuu. Alkaa jopa osaa omastakin porukasta etoa, vaikka vahvavatsaisia tuntuvat olevankin.
Näissä kunnissa on ruotsinkielisten määrä siis vähentynyt 6146 kpl 10 vuodessa eli keskim. -614/vuosi ja "kaksikielisyys"korvaus silti noussut 10 miljoonalla vuodessa.
Että tällaista "oikeutta"!

[Hillevi Henanen]

https://svenska.yle.fi/a/7-10051748

Undervisningsminister Anna-Maja Henriksson skriver om en kaotisk tågresa på sociala medier. En tågvagn saknades och hon tvingades byta plats flera gånger. Det här är något som händer ibland, säger VR.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson
Anna-Maja Henriksson skriver att hon var på väg hem från Helsingfors och hade bokat en fyrsitsig kupé i vagn sju där hon tänkt jobba längs vägen.

Det visade sig ändå att det inte fanns en vagn sju och Henriksson blev utan plats och tvingades byta plats flera gånger.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson kirjoittaa sosiaalisessa mediassa kaoottisesta junamatkasta. Junavaunu puuttui ja hänet joutui vaihtamaan paikkaa useita kertoja. Tätä tapahtuu joskus, VR sanoo.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson
Anna-Maja Henriksson kirjoittaa, että hän oli matkalla kotiin Helsingistä ja oli varannut 7:n vaunuun nelipaikkaisen osaston, jossa aikoi työskennellä matkan varrella.

Kävi kuitenkin ilmi, että vaunu seitsemää ei ollut ja Henriksson jäi ilman (neljää) istuinta ja joutui vaihtamaan paikkaa useita kertoja.



Nyt emme saa koskaan tietää mitä olisi tapahtunut jos puuttuva vaunu olisikin ollut joku muu kuin 7 ̣. Hän on sentään entinen oikeusministeri joka tuntee oikeutensa. Tarina ei myöskään kerro saiko hän palvelua ruotsiksi. Voi sentään!